Yhdyspintasuunnittelijan tehtäväkuva, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)

Yhdyspintasuunnittelijan tehtäväkuvaa pilotoitiin osana Hyte-palvelukonseptin kehittämistä. Yhdyspintasuunnittelijan työtehtävin vastataan ja reagoidaan eri yhdyspinnoilla ilmeneviin kehittämistarpeisiin ja kehitetään vuoropuhelulle rakenteita. 

Toimintaympäristö

Yhdyspinnat ovat kahden tai useamman organisaation toiminnallisia rajoja ja yhteistyön paikkoja. Hyvinvointialueella on järjestämisvastuulleen kuuluvien palveluidensa osalta monenlaisia yhdyspintoja etenkin kuntien, järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja oppilaitosten kanssa muun muassa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen, sivistys- ja kulttuuripalveluiden, työllisyyden hoidon, maahanmuuton ja kotoutumien, varautumisen ja sisäisen turvallisuuden osalta. Yhdyspintatyötä tapahtuu hyvinvointialueella kaikilla toimialoilla osana eri ammattilaisten ja johtajien työtä. 

Toimiva järjestöyhteistyö ja ammattilaisten järjestötuntemus on edellytys hyte-palvelukonseptissa monialaisessa asiakasohjauksessa. Tästä syystä järjestöyhteistyön rakenteiden vahvistaminen ja kuvaaminen on nähty ensisijaisen tarpeelliseksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Professiojohtajien linjaamana painotus: järjestöyhteistyö, osallisuustyö ja sopimustarpeet.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Sujuvampi yhteistyö mahdollistaa asiakkaalle paremmat ja oikea-aikaiset palvelut.

Yhdyspintasuunnittelija aloitti hankkeessa 1.7.2023. Toteutus täsmentyi heinäkuun 2023 aikana muotoon: yhdyspintatyön toimintamallin kokoaminen ja yhdyspintasuunnittelijan tehtäväkuvan pilotoiminen.  
Yhdyspintatyön toimintamalliin päätettiin sisällyttää seuraavat kokonaisuudet:
•    tunnistetaan yhdyspinnat ja sitä tukevat verkostot ja kehittämistarpeet, 
•    luodaan yhteiselle vuoropuhelulle ja toteutukselle rakenteet, 
•    määritellään yhdyspintatyön kärjet ja tavoitteet, 
•    jalkautetaan yhdyspintasuunnitelma.

Hyvinvointialueella on erilaisia yhdyspintoja paljon ja siksi jo alusta asti nähtiin tarpeellisena rajata yhdyspintatyötä koskettamaan niitä painotuksia, joissa hanke tiiviimmin oli mukana tai joihin tarvittiin hyvinvointialueella sujuvaa ja nopeaa reagointia ja kehittämistä. 
 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Ylimmällä johdolla jo runsaasti erilaisia yhteisiä kokouksia. Kehitysjohtajan, hankejohtajan ja professiojohtajien ohjaus. Olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen, työryhmien kokoaminen tehtäväkohtaisten tarpeiden mukaan.

Tavoiteltu muutos

Luottamuksen vahvistaminen, osallisuuden edistäminen hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten ja sidosryhmien kanssa. Yhteisiä foorumeita ja rakenteita keskustelun ja vuoropuhelun käymiseksi. 

  • palautekyselyiden tulokset verkostoissa ja työpajoissa
  • verkostoihin ja yhteiseen tekemiseen sitoutuminen, osallistujamäärät
Muutoksen mittaaminen

Palautekyselyissä on kysytty seuraavia kysymyksiä:

  • Tilaisuuden sisältö oli onnistunut 1-5
  • Tilaisuuden ajankäyttö oli onnistunut
  • Tilaisuus edisti monialaista yhteistyötä
  • Koen, että tulin kuulluksi
  • Osallistun mielelläni myös jatkossa

Toteutuneet 

  • työpajat, 
  • kumppanuuspöydät, 
  • yhdyspintatyön kahvit, 
  • perustetut verkostot
  • vaikuttamisfoorumit
Toteutussuunnitelma

Hyte-neuvottelut, Vaikuttamisfoorumit, Järjestöjen yhdyspintatyön aamukahvit

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen sidosryhmät,  hankekaudella erityisesti järjestöt, seurakunnat, kunnat ja  vaikuttamistoimielimet, joiden kanssa yhteisesti valmistellen järjestettiin tilaisuuksia ja vahvistettiin vuoropuhelua. Alueelle on perustettu uusia yhteistyöverkostoja ja vahvistettu jo olemassa olevien verkostojen tavoitteita ja tarkoitusta.

Hyvinvointialueen hyte-neuvottelut valmisteltiin sidosryhmäyhteistyössä. Vuoropuhelua johdon ja hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten kanssa on vahvistettu Vaikuttamisfoorumeilla. Järjestöjen, hyvinvointialueen ja kuntien järjestöyhdyshenkilöiden sekä hyvinvointialueen luottamushenkilöiden keskinäistä vuoropuhelua on vahvistettu Yhdyspintatyön aamukahveilla.

Ratkaisun perusidea

Yhdyspintasuunnittelijan työtehtävässä tartutaan hyvinvointialueen yhdyspinnoilta esille nouseviin kehittämistarpeisiin. Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa hankkeessa yhdyspintasuunnittelija kehitti erityisesti hyvinvointialueen järjestö- ja seurakuntayhteistyön rakenteita. Järjestöt voivat ennaltaehkäistä asukkaiden palvelutarvetta sekä täydentää tai antaa jatkumon hyvinvointialueen palveluita käyttäville asukkaille. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä erityistä on vertaistuen tarjoaminen. Toimivalla järjestöyhteistyöllä voidaan mahdollistaa kokemustieto ja asiakaskokemus ja toisaalta järjestöjen vahva asiantuntijaosaaminen osaksi hyvinvointialueen kehittämistä. Oleellista on monialaisen vuoropuhelun edistäminen eri tasoilla toimivien kesken ja tiedon siirtyminen johdolle ja osaksi päätöksentekoa. Yhdyspintasuunnittelija on edistänyt seuraavia järjestöyhteistyön rakenteita: verkostot, sidosryhmätyöskentely, hyte-neuvottelut, kumppanuuspöydät, vaikuttamisfoorumit, avustuskäytänteet kuten järjestöavustuksiin liittyvää prosessi ja tilayhteistyö, osaamisen tunnistaminen ja jakaminen. Järjestöyhteistyön rakenteet kootaan järjestöyhteistyön käsikirjaksi.
Yhdyspintasuunnittelija on tehnyt yhteistyötä kuntien kanssa etenkin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen kokonaisuutta ja järjestöyhteistyötä koskevia asioita käsittelevissä verkostoissa. Yhdyspintasuunnittelija on myös osallistunut hyvinvointialueen osallisuustyön kehittämiseen sidosryhmäyhteistyöhön sekä organisaation sisällä, alueellisesti että kansallisesti muiden hyvinvointialueiden, julkistoimijoiden ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhdyspintatyön kehittäminen vaatii erillisresurssia, mutta yhdyspintasuunnittelija ei yksistään riitä sidosryhmien vastinpariksi hyvinvointialueelta. Paikallista yhteistyötä vahvistaa, mikäli yhteistyöhön on osoittaa yhteyshenkilöt ja resurssit hyvinvointialueen palveluissa.  Järjestö- ja seurakuntayhteistyön rakenteiden selkiydyttyä, yhdyspintasuunnittelijan tehtävää on tarpeen ulottaa yritysyhteistyön ja oppilaitosyhteistyön edistämiseen. 

Pilotoinnin aikana on havaittu, että voidakseen tukea eri palvelualueiden yhdyspintatyötä, 
•    täytyy tuntea kyseinen yhdyspintatehtävä ja toimiala ja olla kyseisen kokonaisuuden substanssiosaamista. 
•    täytyy tuntea yhdyspintatehtävän osalta oleelliset toimijatahot, verkostot ja niissä toimivat. 
•    täytyy olla kiinteä yhteys ja vuoropuhelu kyseistä toimialuetta edustavan johdon kanssa.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yhdyspintasuunnittelijan tehtävänkuvan on tarkoituksellista  olla selkeästi mukana toimialueiden yhteistyön rakenteissa. Lisäksi järjestö- seurakuntayhdyshenkilöt tulisi nimetä palvelualueittain. Vuoropuhelu ja ohjaus johtajien kanssa tulee varmistaa. Yhteistyön rakenteet ovat edellytys yhdessä kehittämiselle, yhteisille hankkeilla ja koulutuksille. Yhdyspintasuunnittelijan työtehtävin voidaan valmistella asioita ja suunnittelijalla voi olla asiantuntijarooli hyvinvointialueen lautakunnassa.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyön tuloksena yhdyspintasuunnittelijan tehtävä on mahdollistanut hyvinvointialueen vuoropuhelun vahvistamista kolmannen sektorin ja kuntatoimijoiden kanssa. 3. sektori on otettu mukaan suunnitelmallisemmin. Kehittämistyön ansioista on kokoonnuttu eri ilmiöiden ja tarpeiden ääreen järjestöjen, seurakuntien, kaupungin ja hyvinvointialueen kesken ja edistetty vastavuoroista viestintää.

Yhdyspintasuunnittelijan tehtävään tulee osoittaa riittävät resurssit ja paikka organisaation kehittämisen ja johtamisen rakenteissa. Toimiville yhdyspinnoille ja niiden vahvistamiselle on mitä merkittävin tarve, jotta vähäisten resurssien käyttö eri organisaatioissa saadaan käyttöön ja asiakkaan ja asukkaan parhaaksi.