Yritysyhteistyö yhteisöruokailun mahdollistajana
Ravintolat lahjoittavat toiminnassa syntynyttä hävikkiruokaa järjestöille, jotka jakavat sitä eteenpäin yhteisöruokailujen muodossa. Näin syntyy alueellista synergiaa ja me-henkeä, jossa eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Ravintolat lahjoittavat toiminnassa syntynyttä hävikkiruokaa järjestöille, jotka jakavat sitä eteenpäin yhteisöruokailujen muodossa. Näin syntyy alueellista synergiaa ja me-henkeä, jossa eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimintamalli lyhyesti
Toimintamalli ravintolayritysten ja järjestöjen yhteistyön kehittämiseksi.
Ravintola lahjoittaa ja kuljettaa hävikkiruokaa, järjestöt jakavat sitä eteenpäin yhteisöruokailujen muodossa. Toimintamalli on mahdollista laajentaa kattamaan yhä useampaa ravintolaa ja järjestötoimijaa.
Ravintoloiden ja järjestöjen yhteistyöllä saadaan aikaiseksi alueellista synergiaa ja me-henkeä, jossa eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen ympäristökysymysten ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toiminnan taustalla on useita aiheita ja tavoitteita, niin hyvinvointiin kuin ympäristöön liittyviä.
Yhteisöruokailut ovat osa eri toimijoiden toteuttamaa monimuotoista ruoka-apua. Ruokailut kokoavat eri taustaisia ihmisiä saman pöydän äärelle tutustumaan toisiinsa ja viettämään aikaa yhdessä. Yhteisöruokailuja voi järjestää monenlaisen toiminnan yhteydessä mm. asukastuvilla, seurakuntataloilla ja yhteisötiloissa. Kun ruoka on valmiiksi valmistettua ja mahdollisesti ravintolan toimesta kuljetettuakin, on yhteisöruokailun järjestäminen helppoa ja vaivatonta järjestötoimijalle, eikä resursseja kulu ruuan logistiikkaan tai valmistamiseen. Tämä toimintatapa on erityisen toimiva silloin, kun työskennellään pienissä tiloissa, joissa on haasteellista valmistaa isoja määriä ruokaa, eikä yhteinen ruuanlaittoa asiakkaiden kanssa ole mahdollista järjestää.
Yhteisöruokailuissa tavoitteena on tarjota mielekästä tekemistä arkeen, kohdata ruokailuun osallistuva ihminen kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa myös tarjota tukea ja neuvontaa. Osallistuminen ruokailuihin madaltaa kynnystä hakeutua myös muun toiminnan ja tuen piiriin.
Ruokahävikki on merkittävä ympäristöllinen haaste. Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy jätteeksi. Tämä on haaste myös useassa ravintolassa, jossa ruokaa saattaa jäädä päivittäin yli suuriakin määriä. Kun ylijäämäruoka hyödynnetään jätteeksi päätymisen sijaan yhteisöruokailuissa, voidaan hävikkiä vähentää tuntuvasti.
Ravintoloiden ja järjestöjen yhteistyöllä saadaan aikaiseksi alueellista synergiaa ja me-henkeä, jossa eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen ympäristökysymysten ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Yritys- ja järjestöyhteisötyön keskeisimpänä tavoitteena tässä toimintamallissa on mahdollistaa ihmisten hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen tukeminen. Yhteisöruokailujen kohderyhmänä voivat olla esimerkiksi kaikki alueen asukkaat, tietty kohdennettu ryhmä tai vaikka harrasteryhmä. Usein maksuttomissa yhteisöruokailuissa käy ihmisiä, joilla on haasteita taloudellisen pärjäämisen kanssa tai he kaipaavat sosiaalisia kontakteja arkeensa. Yhteisöruokailut ovat kuitenkin avoimia tilaisuuksia kaikille, jolloin keskenään eri taustaiset ihmiset kohtaavat toisiaan.
Toimintamallia voi hyödyntää missä tahansa paikkakunnalla ja ympäristössä, jossa halutaan tukea sekä hävikin vähenemistä että yhteisöllisyyden kokemuksen lisääntymistä.
-
Ruuan lahjoittavana osapuolena voi toimia mm. ravintolat, oppilaitokset, päiväkodit tai laitokset.
-
Vastaanottavana ja jakavana tahoja puolestaan järjestöt, yhdistykset ja seurakunnat.
-
Ruuan loppukäyttäjänä eli yhteisöruokailun asiakkaana voivat olla alueen asukkaat, jokin kohdennettu ja rajattu ryhmä, vertaistukiryhmä, vanhempainillan osallistujat, jne.
-
Toiminta on mahdollista rakentaa joko pysyväksi, pitkäkestoisemmaksi yhteistyöksi tai yksittäiseksi pop up-kokeiluksi. Mahdollisuuksia on monia.
Hävikkiruuan hyödyntämisessä oleellista on ruokaturvallisuuden takaaminen. Liiketoiminnan harjoittajilla ja hävikkiruokaa jakavilla toimijoilla on toisistaan poikkeavat ohjeet viranomaisilta. Tärkeää onkin käydä toimintaa varten laadittu omavalvontasuunnitelma sekä viranomaisten ohjeistukset yhdessä läpi, jotta on selvää, kuinka missäkin tilanteessa toimitaan ja kenellä on vastuu toimintaketjun eri vaiheissa.
Toimintamallia on mahdollista laajentaa niin, että mukaan saadaan enemmän lahjoittajia ja vastaanottajia. Laajentamisen tukena voi toimia esim. alueella toimiva ruoka-aputoimijoiden verkosto, joka voi arvioida, missä paikoissa ravintolahävikkiä olisi mahdollista jakaa eteenpäin yhteisöruokailun muodossa.
Ravintola tai muu lahjoittava taho voi puolestaan kontaktoida omia kollegoitaan ja innostaa heitä mukaan. Niin ruuan lahjoittajien kuin vastaanottajien puolelta on hyvä olla koordinoiva taho, jotta toiminta pysyy hallittuna ja etenkin ruokaturvallisuus tulee varmasti huomioitua.
Yhteisöruokailuun osallistuva henkilö: Yhteisöruokailut lisäävät hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemusta ihmisen arjessa. Ruokailut tarjoavat vatsan täytteen lisäksi sosiaalisia kontakteja, vertaisuutta, paikan ja yhteisön, johon on mahdollista kiinnittyä omalla tavallaan ja tahdillaan. Kokemalla olevansa osa yhteisöä, merkityksellisyyden tunne itseään ja omaa asuinaluetta kohtaan vahvistuu.
Järjestö: Järjestöt ja muut yhteisöruokailuja järjestävät tahot saavat arvokkaan lisän toimintaansa. Hävikkiruokaa hyödyntävät maksuttomat ruokailut tukevat myös alueen ruoka-aputoiminnan monimuotoisuutta.
Ravintola: Hävikki vähenee, ravintola saa väylän toteuttaa yhteiskuntavastuutaan mahdollistamalla hyvinvointia tukevia yhteisöruokailuja.