Ota käyttöön uusia työvälineitä ilmiölähtöisyyden, yhteistyön ja vaikuttavuuden edistämiseen

Valtionapuviranomaiset ja lukuisat valtionavustusten hakijat ja saajat ovat osallistuneet valtionavustustoiminnan yhteisen toimintamallin ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen sekä käsitetyöhön valtionavustustoiminnan sanaston kokoamiseksi. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa on syntynyt samalla uusia työvälineitä ilmiölähtöisen valmistelun, verkostomaisen yhteistyön ja vaikuttavuuden edistämiseen. Nämä työvälineet ovat nyt saatavilla Innokylässä.

Ilmiölähtöisyys on tapa tarkastella asioita

Julkisessa hallinnossa on tunnistettu, että yhteiskunnalliset tarpeet muuttuvat ja ennen toisistaan irrallaan tarkasteltuja asioita on yhdisteltävä uudella tavalla kokonaisuuksiksi.   Tulevaisuutta voidaan lähestyä ilmiölähtöisesti eli tarkastelemalla asioita, joihin vaikuttavat monet tekijät ja niiden väliset suhteet. Nuorten mielenterveyden tai ikääntyneiden digitaalisen osallisuuden kaltaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtäminen ja niiden tilaan vaikuttaminen vaativat yhteistyötä. Siksi valtionapuviranomaisten ja valtionavustusten hakijoiden ja saajien, kuten järjestöjen, kuntien ja tutkimuslaitosten kannattaa hyödyntää systeemiajatteluun perustuvia työvälineitä toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. 

Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa syntyneet työvälineet auttavat uudistamaan valtionavustustoimintaa, mutta niistä on hyötyä myös muissa tilanteissa. Valtionavustusten hakijoiden ja saajien kaltaiset toimijat voivat esimerkiksi käyttää niitä halutessaan uutta tietoa toimintaympäristöstään ja kuvatessaan toimintansa tuloksia ja vaikutuksia. Työvälineistä on iloa myös kumppanuustyössä. Olennaisimpia työvälineitä ovat ilmiö- ja verkostokartta, vaikutusketju sekä erilaiset vaikutusketjuun pohjautuvat apuvälineet tavoitteiden asettamista ja toiminnan arvioinnin kehittämistä varten. 

Ilmiö- ja verkostokartta luo uudenlaista otetta kumppanuustyöhön

Ilmiö- ja verkostokartta auttaa muodostamaan yhteisen ymmärryksen käsillä olevasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Menetelmä on sinänsä jo monelle toimijalle tuttu, mutta uutena ajatuksena on yhdistää ilmiökarttaan myös eri tekijöiden parissa työskentelevät toimijat. Tarkoituksena on, että eri toimijat voisivat ilmiön analyysin pohjalta tunnistaa ja sanoittaa yhteisiä päämääriä toistensa kanssa. 

Päämäärällä on tärkeä tehtävä verkostomaisen yhteistyön mahdollistajana ja pitkäkestoisen kumppanuuden motivaattorina. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen näkökulmasta yhteistyökumppaneiden löytäminen ja yhteisen päämäärän tunnistaminen nähdään tärkeänä, koska väljä verkostoituminen ei todennäköisesti ole riittävä toimenpide viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Ilmiö- ja verkostokartta eroaa perinteisestä verkostokartasta, sillä toimijoita ei tunnisteta oman organisaation ympärille, vaan ilmiön tekijöiden ympärille. Tällöin analyysi auttaa toimijaa arvioimaan, missä verkostoissa sen kannattaa olla tavoitteellisesti mukana ja seuramaan, miten sen tavoitteet ovat edistyneet yhteistyötä tekemällä. Tietoa kannattaa hyödyntää myös arvioitaessa, milloin jokin kumppanuus ei ole enää toimijan tavoitteiden kannalta ajankohtainen tai tarkoituksenmukainen. 

Tiedon arvo kasvaa jakamalla ja hyödyntämällä sitä

Toiminnan suunnittelun työvälineiden käyttö helpottuu kerta kerralta, joten niiden käyttöä kannattaa harjoitella rohkeasti. Käytännössä kullekin toimijalle syntyy useita ilmiö- ja verkostokarttoja tai vaikutusketjuja ja analyysit tarkentuvat ajan kuluessa. Omia havaintoja ja huomioita kannattaa julkaista avoimesti, koska siten toimijat oppivat toisiltaan ja saavat tietoa tavoitteista ja toiminnasta kumppanuustyötä varten. 

Vaikutusketjusta työvälineenä voi oppia lisää toisesta blogikirjoituksesta. Jatkossa valtionapuviranomaiset keräävät niiden avulla rakenteellista tietoa valtionavustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksista ja vaikutuksista. Valtionapuviranomaiset lisäävät valtionavustustoiminnan läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta analysoidessaan valtionavustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia koskevaa tietoa ja jakaessaan sitä yhteiskunnallista keskustelua varten.

Kirjoittajat:

Vesa Hack, johtava konsultti
Digia

Marja Harjumaa, johtava konsultti
NHG Salivirta

Mikko Lehtonen, erityisasiantuntija
Valtiovarainministeriö

Toiminnan suunnittelun työvälineet on julkaistu kaikille vapaaseen käyttöön myös valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen verkkosivustolla, josta löydät lisäksi tietoa, miten valtionavustustoiminnan kehittäminen etenee.