ANKKURI – ammattikoululaisten nikotiinituotteiden käytön ennaltaehkäisyn ja lopettamisen tukeminen sekä yhteistyö- ja johtamiskäytänteiden implementointi
ANKKURI-hankkeen tarkoituksena on luoda uudenlaisia, matalan kynnyksen toimintamalleja ammattikoululaisten elintapaohjaukseen sekä päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja lopettamisen tueksi.
Pääkohderyhmät:
Hankkeen pääkohderyhminä ovat varsinaissuomalaiset ammattikoulua käyvät nuoret ja nuoret aikuiset sekä ammatillisen koulutuksen yhdyspinnalla olevat Varsinais-Suomen kuntien, alueellisten toimijoiden ja järjestöjen asiantuntijat ja vastuuhenkilöt.
Hankkeella tavoitellaan muutosta myös seuraavissa kohderyhmissä: ammattikoulua käyvien varsinaissuomalaisten nuorten (alle 18-vuotiaat) huoltajat, ammattikoulutoimijat, kuten opetushenkilökunta, terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat sekä päättäjät.
Hankkeen toteutus:
ANKKURI-hankkeessa hyödynnetään useita olemassa olevia terveyden edistämisen toimintamalleja ja -menetelmiä. Toteutuksessa pyritään huomioimaan kohderyhmän osallisuus ja suunniteltavien toimintamallien toiminnalliset lähtökohdat.
Hankkeen toiminnalla on mahdollista kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja – hyvinvoinnin tukemisessa matalan kynnyksen palveluilla on erityinen merkitys. Eri sektorien ja palvelumallien tarjoamassa toisiinsa integroituneessa toiminnassa on kyse yhteisestä huolesta ja palvelun tarpeesta, vastuunotosta ja tätä varten luoduista toimintaedellytyksistä.
Toiminnassa korostuvat kuntien, alueellisten toimijoiden ja järjestöjen yhdyspinnalla olevan ammatillisen koulutuksen terveyden edistämistyön johtamis- ja yhteistyökäytännöt, erityisesti yhteinen visio ja tavoitteet, sopiminen ja luottamus.
Kokonaisuuden nimi
ANKKURI-hankkeen tarkoituksena on luoda uudenlaisia, matalan kynnyksen toimintamalleja ammattikoululaisten elintapaohjaukseen sekä päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja lopettamisen tueksi.
Pääkohderyhmät:
Hankkeen pääkohderyhminä ovat varsinaissuomalaiset ammattikoulua käyvät nuoret ja nuoret aikuiset sekä ammatillisen koulutuksen yhdyspinnalla olevat Varsinais-Suomen kuntien, alueellisten toimijoiden ja järjestöjen asiantuntijat ja vastuuhenkilöt.
Hankkeella tavoitellaan muutosta myös seuraavissa kohderyhmissä: ammattikoulua käyvien varsinaissuomalaisten nuorten (alle 18-vuotiaat) huoltajat, ammattikoulutoimijat, kuten opetushenkilökunta, terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat sekä päättäjät.
Hankkeen toteutus:
ANKKURI-hankkeessa hyödynnetään useita olemassa olevia terveyden edistämisen toimintamalleja ja -menetelmiä. Toteutuksessa pyritään huomioimaan kohderyhmän osallisuus ja suunniteltavien toimintamallien toiminnalliset lähtökohdat.
Hankkeen toiminnalla on mahdollista kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja – hyvinvoinnin tukemisessa matalan kynnyksen palveluilla on erityinen merkitys. Eri sektorien ja palvelumallien tarjoamassa toisiinsa integroituneessa toiminnassa on kyse yhteisestä huolesta ja palvelun tarpeesta, vastuunotosta ja tätä varten luoduista toimintaedellytyksistä.
Toiminnassa korostuvat kuntien, alueellisten toimijoiden ja järjestöjen yhdyspinnalla olevan ammatillisen koulutuksen terveyden edistämistyön johtamis- ja yhteistyökäytännöt, erityisesti yhteinen visio ja tavoitteet, sopiminen ja luottamus.
Hankkeen päätavoitteena on ammattikoululaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ja elintapojen kohentaminen sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen ja käytön lopettamisen tukeminen.
Toisena päätavoitteena on kuntien hyvinvointijohtamisen vahvistaminen kehittämällä kuntien, alueellisten toimijoiden ja järjestöjen yhdyspinnalla olevien toimintamallien johtamis- ja yhteistyökäytäntöjä ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta.
ANKKURI-hankkeen toimiaika on 1.1.2020 - 31.12.2022.
Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti, EHYT ry ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys.
Hankkeen lähtökohdat
Koska ammattikoululaiset käyttävät päihteitä selvästi runsaammin ja he kokevat terveytensä heikommaksi kuin muut toisen asteen opiskelijat (Andersen ym. 2015, Hietanen-Peltola & Korpilahti 2015, Hankonen ym. 2017, Horvárth ym. 2018, Kestilä ym. 2019), on päihteiden käytön ehkäisyyn ja käytön lopettamiseen tarkoitettujen toimien kohdistaminen juuri tähän kohderyhmään perusteltua. Kun tähdätään nuorten päihteiden käytön vähentämiseen, vaikuttavinta on järjestää konkreettista, monipuolista ja osallistavaa toimintaa nuorille tutuissa ympäristöissä, kuten koulussa (Andersen ym. 2015, Hankonen ym. 2017, Van der Vlis ym. 2017, Wiss ym. 2017 & Horváth ym. 2018).
Kirjallisuuden mukaan koulun on todettu olevan tehokas elintapaohjauksen ja päihdekasvatuksen toimintaympäristö. Kouluympäristössä toteutetut yhteisölliset interventio-ohjelmat, jotka tähtäävät nuoren sosiaalisten kompetenssien ja taitojen kehittämiseen ja terveystiedon lisäämiseen, on koettu hyödyllisiksi ja vaikuttaviksi (Harvey, ym. 2016, 213, Towns, 2017, 15).
Haasteiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ja ennaltaehkäisevässä työssä on tunnistettu kohderyhmän tavoittamisen ja osallistamisen haasteet, interventioiden implementointi käytäntöön ja niissä saavutettujen tulosten pysyvyyden varmentaminen sekä johtaminen. Erityisesti kuntien, alueellisten toimijoiden ja järjestöjen yhdyspinnalla olevan terveyden edistämistyön johtamisen yhteistyökäytännöt ovat pirstaleiset ja koordinoimattomat.
Hankkeen päätavoitteena on ammattikoululaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ja elintapojen kohentaminen sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen ja käytön lopettamisen tukeminen.
Toisena päätavoitteena on kuntien hyvinvointijohtamisen vahvistaminen kehittämällä kuntien, alueellisten toimijoiden ja järjestöjen yhdyspinnalla olevien toimintamallien johtamis- ja yhteistyökäytäntöjä ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta.
Toimintavuosi 2020
- kartoitetaan olemassa oleva tutkimustieto ja kunkin yhteistyötahon käytössä olevat toimintamallit nuorten, erityisesti ammattikoululaisten, terveydenedistämisen työhön
- aloitetaan alueellisten, yhtenäisten käytänteiden luominen nuorten, erityisesti ammattikoululaisten terveyden edistämiseen ja päihteettömyyden tukemiseen kaikkien yhteistyötahojen kesken
- kootaan kohderyhmästä nuortenraati tai -raadit, jotka osallistuvat hanketoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen
- aloitetaan terveyskioski-toiminnan suunnittelu ja toteutus yhdessä Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijaryhmien kanssa
- hyödyntämään jo olemassa olevia toimintamalleja (mm. EHYT ry:n Päihdeilmiö, NIKO-projektissa luodut Sun valinta! -toimintamalli ammattikoululaisten hyvinvoinnin tukemiseen ja NUOTe-verkkokoulutuskokonaisuus ammattilaisille)
- järjestetään terveystiedollista tukea ja ohjausta nuorille lukeutuen kuuluvaksi heidän opintoihinsa
Toimintavuosi 2021
- terveyskioski-toimintaa ja olemassa olevien toimintamallien sekä nuortenraadeista tulleiden ajatusten implementointia ammattikouluympäristöissä jatketaan
- käynnistetään Ankkurinappi-sovelluksen eli appin luominen yhdessä nuorten kanssa; appin tarkoituksena on, että nuoret saavat ajasta ja paikasta riippumatonta terveystietoa ja voivat seurata sen kautta omaa hyvinvointiaan
- hankkeen toteuttajatahojen työ yhtenäisten käytänteiden laatimiseen jatkuu aktiivisesti ryhmätyöpajamenetelmin
Toimintavuosi 2022
- toimintaa jatketaan, kuten edellisinä toimintavuosina
- hankkeen toteuttajatahot mallintavat terveydenedistämisen toiminnan, laativat juurruttamisen suunnitelman ja alkavat juurrutustyön
- kerätään laadulliset ja määrälliset palautteet toimintaan osallistuneilta kouluilta ja nuorilta
- Ankkurinappi-appiin liittyen kerätään dataa appin käyttöön liittyen sekä nuorten palaute appista
Kaikkina toimintavuosina (2020-2022) kerätään nuorilta sekä laadullista että määrällistä palautetta toiminnasta. Lisäksi kaikkien luokkatasojen nuoret osallistuvat kerran hankkeen aikana terveystiedon alku- ja lopputestaukseen (terveystiedon testi/koe), joka järjestetään hankkeen ja koulutahon yhteistyössä lukeutuen opiskelijoiden opintoihin.
Hankkeen toteutukseen osallistetaan Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat sekä ylemmän AMK-tutkinnon suorittavia opiskelijoita, jotka toimivat omissa osaprojekteissaan osallistuen nuorille suunnattuihin toimintoihin sekä tuottaen tietoa ja konkreettisia tuotoksia/mallinnuksia/toimintaa. Opiskelijatöinä on mahdollista myös kerätä ja analysoida toiminnan palautteet.
Johtamis- ja yhteistyökäytäntöjen määrittäminen
Kehittämistyöhön osallistuvien kuntien ja alueellisten toimijoiden sekä järjestöjen yhdyspinnalla olevan ammatillisen koulutuksen ehkäisevän päihdetyön johtamis- ja yhteistyökäytäntöjen määrittäminen etenee seuraavin vaihein Bikva-mallia mukaisesti: kevät 2020 valmisteluvaihe, syksy 2020 asiakkaiden osallistaminen, kevät 2021 kenttätyöntekijöiden ja johtajien osallistaminen, syksy 2021 poliittisten päättäjien osallistaminen ja kevät 2022 arviointitulosten välittäminen.
Edellä kuvatut terveyden operatiivisen tason toimintamallien kehittämistyössä toimivat ammattikoululaiset ja kehittämistyöhön osallistuvien kuntien ja alueellisten toimijoiden sekä järjestöjen asiantuntijat ja päättäjät osallistetaan Bikva-mallin mukaiseen asiakaslähtöiseen arviointiin. Tuotoksena on ammatillisen koulutuksen ehkäisevän päihdetyön johtamis- ja yhteistyökäytäntöjä ohjaava malli.
