KARITA-hankkeessa etsitään uusia vaikuttavia teknologisia ratkaisuja, digitaalisia palveluja ja tekoälyn sekä robotiikan hyödynnettävyyttä kokeilujen kautta. Kokeilujen tuottamalla tiedolla voidaan tukea kuntalaisten ja heidän perheidensä kotona asumista, jotka eivät ole säännöllisen palvelun piirissä, mutta riski palveluiden tarpeesta on kohonnut. Lisäksi etsitään kotihoidon asiakasta, hänen perhettään ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaista hyödyntäviä ratkaisuja kotiympäristössä tai välimuotoisessa asumisympäristössä.

https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-kati-ohjelma

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Eksoten KARITA-hanke
Lyhyt kuvaus

KARITA-hankkeessa etsitään uusia vaikuttavia teknologisia ratkaisuja, digitaalisia palveluja ja tekoälyn sekä robotiikan hyödynnettävyyttä kokeilujen kautta. Kokeilujen tuottamalla tiedolla voidaan tukea kuntalaisten ja heidän perheidensä kotona asumista, jotka eivät ole säännöllisen palvelun piirissä, mutta riski palveluiden tarpeesta on kohonnut. Lisäksi etsitään kotihoidon asiakasta, hänen perhettään ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaista hyödyntäviä ratkaisuja kotiympäristössä tai välimuotoisessa asumisympäristössä.

https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-kati-ohjelma

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankeen päätavoitteena on teknologiaa hyödyntäen vähentää sote-palvelujen tarvetta ikäihmisten palveluissa sekä myöhentää säännöllisten palvelujen tarvetta.

Yhteisiä vaikutuksia: Liittyen teknologian käyttöönottoprosessin sujuvuuteen, henkilöstön kuormittumisen vähenemiseen ja asiakastyytyväisyyteen.

Lyhyen aikavälin vaikutukset: Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset kohdistuvat asiakaspalvelujen kehittymiseen, palveluvalikoiman laajenemiseen ja työn tekemisen muutoksen aikaan saamaan työhyvinvoinnin paranemiseen.

Pidemmän aikavälin vaikutukset: Odotetaan palvelujärjestelmän kehittyminen vastaamaan nykyistä paremmin muuttuvia ja kasvavia asiakastarpeita. Odotuksena on, että kehittyvä palvelu, parantuva tiedonkulku ja asiakkaan saama tuki mahdollistavat asiakkaan oman tahdon ja omien valintojen toteutumisen nykyistä paremmin.

Kehitettävien toimintojen odotetaan parantavan yhteiskunnan mahdollisuutta vastata jatkuvasti kasvavaan palvelujen kysyntään ja turvallisuuden tason nousemiseen Pohjois-Pohjanmaan ja Eksoten alueilla.

Toimiaika

1.1.2021-31.12.2022

Toimijat

Eksote (hallinnoija), Oulun kaupunki, LAB-ammattikorkeakoulu, OAMK ja FinCCHTA,

yhteistyössä: kotiin tuotettavien palvelujen asiakkaat, heidän omaisensa, palvelutarpeen arviointia tekevät palveluohjaajat ja kotiin tuotavien palvelujen henkilökunta esimiehineen.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Marja Laamanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marja.laamanen@eksote.fi

Tekijä

Marja Laamanen

Luotu

26.03.2021

Viimeksi muokattu

22.06.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Suomessa väestö vähenee ja ikääntyy tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Suomen vanhuspoliittisena linjauksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, myös säännöllisten palvelutarpeiden ilmaantuessa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Sote-uudistuksen edistämiseksi STM on käynnistänyt THL:n koordinoiman Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman vuosille 2020-2022. KARITA-hanke on linjassa ohjelman tavoitteiden kanssa parantamalla ikääntyneiden kuntalaisten palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä painottamalla ikääntyvien kuntalaisten sosiaalipalveluissa ehkäisevää toimintaa ja ennakoivaa työtä. Vahvistaa teknologialla palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa iäkkäiden kuntalaisten palveluiden monialaisuutta ja toimivuutta kustannuksia hillitsevästi.

Etelä-Karjalan alueella palvelurakennetta on jo muunnettu kevyempään suuntaan. Noin 94 % 75 vuotta täyttäneistä vuonna 2018 asui kotona (Sotkanet 2018). Tavoite vuodelle 2023 on 96 % siten, että kaikille tarvitseville järjestyy toimintakykyyn sopivat asumisen ratkaisut. Luku on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli noin 12 % 75 vuotta täyttäneistä. Tällä hetkellä ympärivuorokautisissa asumispalveluissa on kunnittain vaihtelua 2,5–6 % välillä. THL:n arviointiraportissa Tiedosta arviointiin 2020 todetaan, että Etelä-Karjalassa Ikääntyneiden 75 vuotta täyttäneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaiden osuus oli maan pienin. Edellä mainitun tavoitteen saavuttaminen edellyttää kevyempien asumisen mallien ja yhteisöasumisen osuuden kasvattamista, toimintakykyä vahvistavia toimenpiteitä ja kotihoitoon panostamista sekä lääkäripalvelujen saatavuuden parantamista. Tällä kokonaisuudella on suuri kustannuksiin vaikuttava merkitys. (Strategiset linjaukset ja strategian toimeenpano Eksotessa 2019–2023). 

Oulun väestössä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 61 prosenttia eli noin 8 200 henkilöä. Vuonna 2019 yli 75 vuotiaista kotona asui 91.5 % ja vuodelle 2021 tavoitteena on, että 93 % yli 75 vuotiaista asuisi kotona. Kotihoidon palvelujen peittävyyden tavoitteena on edelleen pysyä alle 15 %. Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden tavoitteena on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä pitkään ja hän pystyy ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti terveyttään ja hyvinvointiaan. Lisäksi tavoitteena on, että asukaskohtaiset kustannukset laskevat ikäihmisten palveluissa ja ikäihminen saa sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon oikeaan aikaan kotona tai palvelukodissa. Tavoitteiden saavuttamiseksi ikäihmisten ympärivuorokautiseen palvelutarpeeseen vastataan laitoshoidon sijaan kotona asumista tukevilla palveluilla, tehostetulla kotihoidolla, välimuotoisella asumisella ja tehostetulla palveluasumisella. Lisäksi kotihoidon kysyntää hillitään muun muassa tehostamalla kotikuntoutusta, laajentamalla etäkotihoitoa ja lääkeautomaattien käyttöä, lääketieteellisen ja sairaanhoidollisen tuen viemisellä kotiin sekä kartoittamalla ja mahdollisesti ottamalla käyttöön uutta kotona asumista tukevaa teknologiaa sekä koko kaupungin yhteistyönä ja poikkitoiminnallisesti toteutettavat ennaltaehkäisevät ja toimintakykyä tukevat käytännöt ikäihmisen hyvinvoinnin kokonaisuudessa. (Hyvinvointipalveluiden käyttösuunnitelma 2020).

Kotona asumisen tukemisessa hyödynnettävää teknologiaa ja niitä tuottavia yrityksiä on, mutta kunnissa tai kuntayhtymissä niitä ei vielä ole hyödynnetty tarpeeksi laaja-alaisesti. Tarvitaan toimintamalleja, joiden kautta on saatavilla tietoa tarvelähtöisistä teknologioista, niiden hyödyistä ja vaikutuksista. Tämä edistäisi uuden teknologian käyttöönottoa, lisäksi tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen ikäihmisten palveluissa on vasta käynnistymässä. 

Teknologisten ratkaisujen, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen parantaa ihmisten hyvinvointia sekä tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa ja alentaa kustannuksia. Tämä edellyttää kuitenkin, että toimintaympäristön kehittyessä palveluprosesseja päivitetään ja uusia toimintamalleja otetaan rohkeasti ja ketterästi kokeillen käyttöön. Tärkeää on, että kaikki asianosaiset ovat mukana kehittämisessä, sitoutuvat uudistukseen ja osaavat arvioida mallien toimivuutta erityisesti asiakkaan ja hänen läheistensä näkökulmasta. Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten kotona asumista, lisätä turvallisuutta ja tuoda omaisille työkaluja auttaa ikäihmistä kotona pärjäämisessä. Näillä toimilla voidaan siirtää säännöllisen kotihoidon palvelujen tarpeen alkamista ja lyhentää kotihoidon asiakkuuden kestoa sekä viivästyttää asiakkaan siirtymistä raskaampiin palveluihin. Usein iäkkäälle suurin kynnys lähteä käyttämään laitteita on tuen puute. Tukea ei ole tarjolla laitteen hankintaan eikä käytön opetteluun. Ikääntyvän väestön kotona asumisen tukemiseksi on löydettävä ja monipuolistettava uusia palveluja ja asuinympäristöjä mm. etsimällä uusia ratkaisuja tavallisen asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin sekä lisäämällä välimuotoisia asumisratkaisuja (Ympäristöministeriön julkaisuja 2020). 

Vaikka vanhustenhuollon työntekijät suhtautuvat teknologisiin ratkaisuihin pääsääntöisesti positiivisesti, osa työntekijöistä kokee niiden lisäävän työmäärää (Jyväskylän yliopisto, 2019). Muuttuvat toimintatavat, teknologisten ratkaisuiden ja digitalisaation lisääntyvä hyödyntäminen edellyttävät työn toimintamallien ja organisoinnin kehittämistä, työntekijän itsenäisyyden ja itseohjautuvuuden lisäämistä ja osaamisen merkittävää kehittämistä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on avainasemassa palvelujen laadun, sujuvuuden ja asiakashyödyn sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä. On tärkeää miettiä, mitä hyötyä teknologisesta kehittämisestä ja tiedon keräämisestä on palvelun tuottajalle ja miten toiminnan kokonaisuus hallintaan. Tiedon hallintaan ja tiedolla johtamiseen liittyen on ymmärrettävät mm. miten tietoa kerätään, miten ja mihin se siirtyy ja yhdistyy, kuka sitä käsittelee, mitä tiedolla tehdään, miten asiakas voi itse hyödyntää hänestä kerättyä tietoa ja mitä kustannusvaikutuksia toiminnalla on. Asiakkaan on voitava luottaa tietosuojan ja –turvallisuuden toteutumiseen.

Päämäärä ja päätavoite

KARITA-hankkeen päätavoitteena on teknologiaa hyödyntäen vähentää ​sote-palvelujen tarvetta ikäihmisten palveluissa ja siirtää säännöllisten palvelujen tarvetta.​

Tavoitteena on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä pitkään ja hän pystyy ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti terveyttään ja hyvinvointiaan. Lisäksi tavoitteena on, että asukaskohtaiset kustannukset laskevat ikäihmisten palveluissa ja ikäihminen saa sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon oikeaan aikaan kotona tai palvelukodissa.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankkeen tuloksena Työpaketti 1:ssä syntyy kokeilujen kautta uusia asiakasta että ammattilaista hyödyntäviä ratkaisuja. Erityisesti halutaan löytää ennaltaehkäisyn näkökulmasta ratkaisuja mm. tekoälyn hyödyntäminen ja tietojen yhdistäminen. Hanke lisää myös asiakkaiden ja omaisten osaamista digitalisoituvassa sote-palvelujärjestelmässä toimimiseen ja teknologisten apuvälineiden hyödyntämiseen. Hankkeen tuloksena pystytään paremmin ennakoimaan ikäihmisten toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia ja kotiin tuotettavien palvelujen piiriin tuleminen myöhentyy. Tietosuojavaikutustenarviointi toteutetaan pilottien määrittelyn jälkeen, jotta voidaan varmistua tietovaatimusten noudattamisesta. Erityisesti vaikutustenarvioinnissa on syytä tarkastella tiedonsiirtoon ja -yhdistämiseen liittyviä riskejä.

Työpaketti 2 tuottaa uusia sote-ammattilaisrooleja, jotka tukevat teknologian hyödyntämistä ja uusia toimintamalleja ikäihmisten palveluja niin kotiin tuotettavissa palveluissa kuin sote-ammattilaisille Eksotessa ja Oulussa. Lisäksi työpaketti 2:ssa saadaan kehitettyä Laite- ja apuvälinehallinnan ja –rekisteri Eksotessa.

Työpaketti 3:ssa asiakkaiden teknologia-avusteinen, itsenäinen kotona asuminen lisääntyy, kun asiakas- ja palveluohjauksen ja kotihoidon henkilöstön teknologiaosaaminen vahvistuu. Esimiesten valmennuksen myötä lähiesimiehet osaavat johtaa itsenäistä asumista tukevan teknologian käyttöönottoprosessin omalla toiminta-alueellaan ja arvioida sen vaikutuksia. LAB älykoti-oppimisympäristön kehittäminen myötä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden arviointikyky lisääntyy kotona käytettävän teknologian ja sen hyödyntämisen osalta. Opettajien työelämäjaksot mahdollistavat opetuksen ajantasaiset hyvinvointiteknologia käytänteet.

Työpaketti 4:ssa perustetaan fyysinen tila, jonne valitaan tietyin kriteerein esittelyyn kotona asumista tukevat tuotteet. ShowRoomissa /neuvonta- ja ohjaustilassa voi vierailla tiettynä aikana, saada esittelyä tuotteista ja mahdollisesti kokeilla niitä. Kuntalainen saa tietoonsa, mistä tuotteen voi hankkia itsenäisesti.

Yhteiset vaikutukset
Asiakkaan itsenäistä asumista ja toimintakykyä tukevan tai elämänlaatua ja turvallisuutta lisäävän teknologian käyttöönottoprosessi on sujuva, henkilöstön kuormittuminen vähenee ja asiakastyytyväisyys lisääntyy. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset kohdistuvat asiakaspalvelujen kehittymiseen, palveluvalikoiman laajenemiseen ja työn tekemisen muutoksen aikaan saamaan työhyvinvoinnin paranemiseen. Pitkän aikavälin vaikutuksia ovat palvelujärjestelmän kehittyminen vastaamaan nykyistä paremmin muuttuvia ja kasvavia asiakastarpeita. Kehittyvä palvelu, parantuva tiedonkulku ja asiakkaan saama tuki mahdollistavat asiakkaan oman tahdon ja omien valintojen toteutumisen nykyistä paremmin. Kehitettävät toiminnot parantavat yhteiskunnan mahdollisuutta vastata jatkuvasti kasvavaan palvelujen kysyntään ja niiden laadun ja turvallisuuden tason nousemiseen Pohjois-Pohjanmaan ja Eksoten alueella.

Kotona Asumista Rohkeasti ja Itsenäisesti Teknologian avulla KARITA-hanke

Aihealueet

Hyvinvointiteknologia Kotona asuminen Henkilöstöressurssit ja osaaminen Kotihoito

Ilmiöt

Älykäs hyvinvointi ja terveysteknologia