KARITA-hanke
KARITA-hankkeessa etsittiin uusia vaikuttavia teknologisia ratkaisuja, digitaalisia palveluja ja tekoälyn sekä robotiikan hyödynnettävyyttä kokeilujen kautta. Kokeilujen tuottamalla tiedolla voidaan tukea kuntalaisten ja heidän perheidensä kotona asumista, jotka eivät ole säännöllisen palvelun piirissä, mutta riski palveluiden tarpeesta on kohonnut. Lisäksi etsittiin kotihoidon asiakasta, hänen perhettään ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaista hyödyntäviä ratkaisuja kotiympäristössä tai välimuotoisessa asumisympäristössä.
https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-kati-ohjelma
Kokonaisuuden nimi
KARITA-hankkeessa etsittiin uusia vaikuttavia teknologisia ratkaisuja, digitaalisia palveluja ja tekoälyn sekä robotiikan hyödynnettävyyttä kokeilujen kautta. Kokeilujen tuottamalla tiedolla voidaan tukea kuntalaisten ja heidän perheidensä kotona asumista, jotka eivät ole säännöllisen palvelun piirissä, mutta riski palveluiden tarpeesta on kohonnut. Lisäksi etsittiin kotihoidon asiakasta, hänen perhettään ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaista hyödyntäviä ratkaisuja kotiympäristössä tai välimuotoisessa asumisympäristössä.
https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-kati-ohjelma
Tavoitteena oli teknologiaa hyödyntäen vähentää sote-palvelujen tarvetta ikäihmisten palveluissa sekä siirtää säännöllisten palvelujen tarvetta.
Yhteisiä vaikutuksia: Liittyen teknologian käyttöönottoprosessin sujuvuuteen, henkilöstön kuormittumisen vähenemiseen ja asiakastyytyväisyyteen.
Lyhyen aikavälin vaikutukset: Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset kohdistuvat asiakaspalvelujen kehittymiseen, palveluvalikoiman laajenemiseen ja työn tekemisen muutoksen aikaan saamaan työhyvinvoinnin paranemiseen.
Pidemmän aikavälin vaikutukset: Odotetaan palvelujärjestelmän kehittyminen vastaamaan nykyistä paremmin muuttuvia ja kasvavia asiakastarpeita. Odotuksena on, että kehittyvä palvelu, parantuva tiedonkulku ja asiakkaan saama tuki mahdollistavat asiakkaan oman tahdon ja omien valintojen toteutumisen nykyistä paremmin.
Kehitettävien toimintojen odotetaan parantavan yhteiskunnan mahdollisuutta vastata jatkuvasti kasvavaan palvelujen kysyntään ja turvallisuuden tason nousemiseen Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan alueilla.
1.1.2021-31.12.2022
Eksote (hallinnoija); nykyinen Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Oulun kaupunki; nykyinen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, LAB-ammattikorkeakoulu, OAMK ja FinCCHTA,
yhteistyössä: kotiin tuotettavien palvelujen asiakkaat, heidän omaisensa, palvelutarpeen arviointia tekevät palveluohjaajat ja kotiin tuotavien palvelujen henkilökunta esimiehineen.
Kuva
Kuvateksti
Etelä-Karjalan hyvinvointialueSuomessa väestö vähenee ja ikääntyy tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Suomen vanhuspoliittisena linjauksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, myös säännöllisten palvelutarpeiden ilmaantuessa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Sote-uudistuksen edistämiseksi STM on käynnistänyt THL:n koordinoiman Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman vuosille 2020-2022. KARITA-hanke on linjassa ohjelman tavoitteiden kanssa parantamalla ikääntyneiden kuntalaisten palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä painottamalla ikääntyvien kuntalaisten sosiaalipalveluissa ehkäisevää toimintaa ja ennakoivaa työtä. Vahvistaa teknologialla palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa iäkkäiden kuntalaisten palveluiden monialaisuutta ja toimivuutta kustannuksia hillitsevästi.
Etelä-Karjalan alueella palvelurakennetta on jo muunnettu kevyempään suuntaan. Noin 94 % 75 vuotta täyttäneistä vuonna 2018 asui kotona (Sotkanet 2018). Tavoite vuodelle 2023 on 96 % siten, että kaikille tarvitseville järjestyy toimintakykyyn sopivat asumisen ratkaisut. Luku on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli noin 12 % 75 vuotta täyttäneistä. Tällä hetkellä ympärivuorokautisissa asumispalveluissa on kunnittain vaihtelua 2,5–6 % välillä. THL:n arviointiraportissa Tiedosta arviointiin 2020 todetaan, että Etelä-Karjalassa Ikääntyneiden 75 vuotta täyttäneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaiden osuus oli maan pienin. Edellä mainitun tavoitteen saavuttaminen edellyttää kevyempien asumisen mallien ja yhteisöasumisen osuuden kasvattamista, toimintakykyä vahvistavia toimenpiteitä ja kotihoitoon panostamista sekä lääkäripalvelujen saatavuuden parantamista. Tällä kokonaisuudella on suuri kustannuksiin vaikuttava merkitys. (Strategiset linjaukset ja strategian toimeenpano Eksotessa 2019–2023).
Oulun väestössä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 61 prosenttia eli noin 8 200 henkilöä. Vuonna 2019 yli 75 vuotiaista kotona asui 91.5 % ja vuodelle 2021 tavoitteena on, että 93 % yli 75 vuotiaista asuisi kotona. Kotihoidon palvelujen peittävyyden tavoitteena on edelleen pysyä alle 15 %. Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden tavoitteena on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä pitkään ja hän pystyy ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti terveyttään ja hyvinvointiaan. Lisäksi tavoitteena on, että asukaskohtaiset kustannukset laskevat ikäihmisten palveluissa ja ikäihminen saa sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon oikeaan aikaan kotona tai palvelukodissa. Tavoitteiden saavuttamiseksi ikäihmisten ympärivuorokautiseen palvelutarpeeseen vastataan laitoshoidon sijaan kotona asumista tukevilla palveluilla, tehostetulla kotihoidolla, välimuotoisella asumisella ja tehostetulla palveluasumisella. Lisäksi kotihoidon kysyntää hillitään muun muassa tehostamalla kotikuntoutusta, laajentamalla etäkotihoitoa ja lääkeautomaattien käyttöä, lääketieteellisen ja sairaanhoidollisen tuen viemisellä kotiin sekä kartoittamalla ja mahdollisesti ottamalla käyttöön uutta kotona asumista tukevaa teknologiaa sekä koko kaupungin yhteistyönä ja poikkitoiminnallisesti toteutettavat ennaltaehkäisevät ja toimintakykyä tukevat käytännöt ikäihmisen hyvinvoinnin kokonaisuudessa. (Hyvinvointipalveluiden käyttösuunnitelma 2020).
Kotona asumisen tukemisessa hyödynnettävää teknologiaa ja niitä tuottavia yrityksiä on, mutta kunnissa tai kuntayhtymissä niitä ei vielä ole hyödynnetty tarpeeksi laaja-alaisesti. Tarvitaan toimintamalleja, joiden kautta on saatavilla tietoa tarvelähtöisistä teknologioista, niiden hyödyistä ja vaikutuksista. Tämä edistäisi uuden teknologian käyttöönottoa, lisäksi tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen ikäihmisten palveluissa on vasta käynnistymässä.
Teknologisten ratkaisujen, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen parantaa ihmisten hyvinvointia sekä tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa ja alentaa kustannuksia. Tämä edellyttää kuitenkin, että toimintaympäristön kehittyessä palveluprosesseja päivitetään ja uusia toimintamalleja otetaan rohkeasti ja ketterästi kokeillen käyttöön. Tärkeää on, että kaikki asianosaiset ovat mukana kehittämisessä, sitoutuvat uudistukseen ja osaavat arvioida mallien toimivuutta erityisesti asiakkaan ja hänen läheistensä näkökulmasta. Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten kotona asumista, lisätä turvallisuutta ja tuoda omaisille työkaluja auttaa ikäihmistä kotona pärjäämisessä. Näillä toimilla voidaan siirtää säännöllisen kotihoidon palvelujen tarpeen alkamista ja lyhentää kotihoidon asiakkuuden kestoa sekä viivästyttää asiakkaan siirtymistä raskaampiin palveluihin. Usein iäkkäälle suurin kynnys lähteä käyttämään laitteita on tuen puute. Tukea ei ole tarjolla laitteen hankintaan eikä käytön opetteluun. Ikääntyvän väestön kotona asumisen tukemiseksi on löydettävä ja monipuolistettava uusia palveluja ja asuinympäristöjä mm. etsimällä uusia ratkaisuja tavallisen asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin sekä lisäämällä välimuotoisia asumisratkaisuja (Ympäristöministeriön julkaisuja 2020).
Vaikka vanhustenhuollon työntekijät suhtautuvat teknologisiin ratkaisuihin pääsääntöisesti positiivisesti, osa työntekijöistä kokee niiden lisäävän työmäärää (Jyväskylän yliopisto, 2019). Muuttuvat toimintatavat, teknologisten ratkaisuiden ja digitalisaation lisääntyvä hyödyntäminen edellyttävät työn toimintamallien ja organisoinnin kehittämistä, työntekijän itsenäisyyden ja itseohjautuvuuden lisäämistä ja osaamisen merkittävää kehittämistä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on avainasemassa palvelujen laadun, sujuvuuden ja asiakashyödyn sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä. On tärkeää miettiä, mitä hyötyä teknologisesta kehittämisestä ja tiedon keräämisestä on palvelun tuottajalle ja miten toiminnan kokonaisuus hallintaan. Tiedon hallintaan ja tiedolla johtamiseen liittyen on ymmärrettävät mm. miten tietoa kerätään, miten ja mihin se siirtyy ja yhdistyy, kuka sitä käsittelee, mitä tiedolla tehdään, miten asiakas voi itse hyödyntää hänestä kerättyä tietoa ja mitä kustannusvaikutuksia toiminnalla on. Asiakkaan on voitava luottaa tietosuojan ja –turvallisuuden toteutumiseen.
KARITA-hankkeen päätavoitteena oli teknologiaa hyödyntäen vähentää sote-palvelujen tarvetta ikäihmisten palveluissa ja siirtää säännöllisten palvelujen tarvetta.
Tavoitteena oli, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä pitkään ja hän pystyy ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti terveyttään ja hyvinvointiaan. Lisäksi tavoitteena oli, että asukaskohtaiset kustannukset laskevat ikäihmisten palveluissa ja ikäihminen saa sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon oikeaan aikaan kotona tai palvelukodissa.
Hankkeen tuloksena Työpaketti 1:ssä syntyi kokeilujen kautta uusia asiakasta että ammattilaista hyödyntäviä ratkaisuja. Erityisesti haluttiin löytää ennaltaehkäisyn näkökulmasta ratkaisuja mm. tekoälyn hyödyntäminen ja tietojen yhdistäminen. Hanke lisäsi myös asiakkaiden ja omaisten osaamista digitalisoituvassa sote-palvelujärjestelmässä toimimiseen ja teknologisten apuvälineiden hyödyntämiseen. Hankkeen tuloksena pystyttiin paremmin ennakoimaan ikäihmisten toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia ja kotiin tuotettavien palvelujen piiriin tuleminen myöhentyi. Tietosuojavaikutustenarviointi toteutettiin pilottien määrittelyn jälkeen, jotta voitiin varmistua tietovaatimusten noudattamisesta. Erityisesti vaikutustenarvioinnissa oli syytä tarkastella tiedonsiirtoon ja -yhdistämiseen liittyviä riskejä.
Työpaketti 2 tuotti uusia sote-ammattilaisrooleja, jotka tukevat teknologian hyödyntämistä ja uusia toimintamalleja ikäihmisten palveluja niin kotiin tuotettavissa palveluissa kuin sote-ammattilaisille Eksotessa ja Oulussa. Lisäksi työpaketti 2:ssa saatiin kehitettyä Laite- ja apuvälinehallinnan ja –rekisteri Eksotessa.
Työpaketti 3:ssa asiakkaiden teknologia-avusteinen, itsenäinen kotona asuminen lisääntyi, kun asiakas- ja palveluohjauksen ja kotihoidon henkilöstön teknologiaosaaminen vahvistui. Esimiesten valmennuksen myötä lähiesimiehet osaavat johtaa itsenäistä asumista tukevan teknologian käyttöönottoprosessin omalla toiminta-alueellaan ja arvioida sen vaikutuksia. LAB älykoti-oppimisympäristön kehittäminen myötä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden arviointikyky lisääntyi kotona käytettävän teknologian ja sen hyödyntämisen osalta. Opettajien työelämäjaksot mahdollistivat opetuksen ajantasaiset hyvinvointiteknologia käytänteet.
Työpaketti 4:ssa perustettiin fyysinen tila, jonne valittiin tietyin kriteerein esittelyyn kotona asumista tukevat tuotteet. ShowRoomissa /neuvonta- ja ohjaustilassa voi vierailla tiettynä aikana, saada esittelyä tuotteista ja mahdollisesti kokeilla niitä. Kuntalainen saa tietoonsa, mistä tuotteen voi hankkia itsenäisesti.
Yhteiset vaikutukset
Asiakkaan itsenäistä asumista ja toimintakykyä tukevan tai elämänlaatua ja turvallisuutta lisäävän teknologian käyttöönottoprosessi on sujuva, henkilöstön kuormittuminen vähenee ja asiakastyytyväisyys lisääntyy. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset kohdistuvat asiakaspalvelujen kehittymiseen, palveluvalikoiman laajenemiseen ja työn tekemisen muutoksen aikaan saamaan työhyvinvoinnin paranemiseen. Pitkän aikavälin vaikutuksia ovat palvelujärjestelmän kehittyminen vastaamaan nykyistä paremmin muuttuvia ja kasvavia asiakastarpeita. Kehittyvä palvelu, parantuva tiedonkulku ja asiakkaan saama tuki mahdollistavat asiakkaan oman tahdon ja omien valintojen toteutumisen nykyistä paremmin. Kehitettävät toiminnot parantavat yhteiskunnan mahdollisuutta vastata jatkuvasti kasvavaan palvelujen kysyntään ja niiden laadun ja turvallisuuden tason nousemiseen Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan alueella.
Yhteenveto teknologiaratkaisujen tuloksista
Nykyisellä hyvinvointia-alueella (ent. Eksote) aktiivisuuden seurantapalvelun tuottaman reaaliaikaisen tiedon avulla asukkaat ja omaisen kokivat, että itsenäisyyden tunne lisääntyi. Omaisen ei tarvitse olla huolissaan ja tietämätön, kun mobiilista voi tarkistaa läheisen aktiivisuuden ja yleistilanteen. Sovellus selventää myös hoitajille asukkaan kokonaisvaltaista tilannetta kotona ja helpottaa asukkaan muuttuvassa tilanteessa yhteistyötä esimerkiksi kotihoidon hoitajien kanssa. Älykäs lääkeannostelija taas sopii hyvin henkilöille, jotka eivät vielä tarvitse hoivaa, mutta lääkkeiden otossa havaitaan ongelmaa. Osa hoiva-alan palveluntuottajista on kiinnostunut ottamaan älykkään lääkeannostelijan palveluidensa piiriin. Aktiivisuuden seurannalla varustettu turvakello sen sijaan voisi soveltua paremmin jo ennen kotihoidon palveluiden alkamista. Mikäli asiakkaan kotona liikkumisen data saataisiin luotettavalle tasolle, voisi se yhdistettynä Gillie eNERO:n tietoaltaaseen tuoda lisäarvoa asiakkaan kokonaiskuvan luomisessa ja ennakoinnissa sekä hoitotyön laadun parantamisessa. Gillie eNERO:n ja siihen sisään rakennetun laiterekisterin kohdalla käyttöönotto onnistui ja järjestelmä on kotihoidon käytössä päivittäisessä hoitotyössä tukemassa hoitajia tiedon hallinnassa ja päätöksenteossa.
Nykyisellä Pohjois-Pohjanmaan alueella (Oulun kaupungissa) älykäs lääkedosetti mahdollistaa digitaalisen lääkeannostelijan käytön niillä asiakkailla, jotka eivät pysty ottamaan lääkkeitä annosjakelupussista, lääkemuutokset ovat toistuvia tai lääkkeet eivät sovellu koneelliseen annosjakeluun. Lisäksi se on hyödyllinen asiakkaille, jotka odottavat koneellisen annosjakelupalvelun aloitusta. Virtuaalihoitajan käyttö oikein käytettynä vähentää taas päivystys- ja lääkärikäyntejä. Kehittämistyössä tiedostettiin, että tekoälyyn pohjautuvan integraatioalustan käyttöä tulee laajentaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Ja tasapainon mittaussovelluksen havaittiin soveltuvan ennaltaehkäisevään hoitotyöhön paremmin kuin kotikuntoutukseen, jossa asiakkaat ovat huonokuntoisia. Unenvalvonta-anturilla sen sijaan vältytään yöllisiltä tarkistuskäynneiltä asumisyksikössä sekä vuorokausikalenterin avulla voidaan vähentää muistutuskäyntejä ja tukea asiakkaita omatoimisempaan arkeen.
Oulussa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirtyminen vaikeutti lopullisia käyttöönottoja. Teknologioita kokeiltiin Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa. Hyvinvointialueen muodostamisen vuoksi teknologioiden käytön jatkamiseen liittyvien päätösten tekeminen siirtyy hyvinvointialueelle aiheuttaen katkoksen palvelussa. Etelä-Karjalan osalta hyvinvointialueelle siirtyminen ei vaikeuta teknologian käyttöönottoa, koska Eksote kuntayhtymänä on ollut jo 10 vuotta olemassa ja on sama kuin tuleva hyvinvointialue.
Yhteenveto toimintamallien tuloksista
Hankkeessa luotiin toimintamalli teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta ja käytöstä osana ikäihmisten palveluja. Osana toimintamallin luomista ja henkilökunnan osaamisen lisäämistä Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudulla järjestettiin henkilökunnalle suunnattuja kotona asumista tukevien teknologioiden verkkokoulutuksia. EKHVA:ssa (Eksotessa) käyttöön otettu toimintamalli kuvaa kotona asumista tukevan teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvät vaiheet ja toimijat. Ratkaisu on vakiinnutettu osaksi arkipäivän toimintaa. Toimintamallien kehittämisen myötä olemassa olevan kotihoidon teknologiatiimin tehtävät ovat selkeytyneet ja alueiden yhdyshenkilöiden yhteistyö on lisääntynyt. Kotona asumista tukevat teknologiat esittelysivut tukevat myös ammattilaisten osaamisen lisäämistä eri hyvinvointiteknologioista. Lisäksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueen teknologiakoordinaatio -yksikön yhteiskehittäminen on aloitettu. Mallin myötä uusien sote-ammattilaisroolien määrän odotetaan myös kasvavan.
Oulun kaupungissa nykyisellä hyvinvointialueella avattiin Arjen teknologiat -esittelypiste. Kiinteän esittelypisteen lisäksi teknologiatietoutta lisättiin kiertävän esittelyn avulla. Vastaavasti Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (Eksoten) internetsivuilla esitellään ikääntyvien asukkaiden arkea ja hyvinvointia tukevia teknologiaratkaisuja. Sivut tukevat myös ammattilaisia, jotka ohjaavat ja neuvovat asiakkaita teknologialaitteiden valinnassa
LAB-ammattikorkeakoulu järjesti valmennus- ja simulaatiokoulutusta kotihoidon esihenkilöille sekä kotihoidon, asiakasohjauksen ja palvelutarpeenarvioinnin henkilöstölle. Koulutukset koettiin erittäin hyödyllisinä, erityisesti myönteisten asenteiden vahvistamisessa hyvinvointiteknologian käyttöönotossa ja jalkauttamisessa. Opettajien työelämäjaksot ovat tarpeellisia ajantasaisen tiedon päivittämiseksi, mikä tukee opiskelijoiden osaamista. Oppimisympäristöjen kehittäminen jäi hankkeen puitteissa kesken, mutta oppimisympäristöjen kehittämistä tulee jatkaa vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Asiakasosallisuuden ja eettisen toiminnan tarkasteluun liittyviä toimintamalleja tulisi tarkastella ja ottaa käyttöön rinnakkaisina toimenpiteinä digiteknologian käyttöönoton prosesseissa. “Asiakaslähtöinen tarvekartoitus – asiakasosallisuuden kokemusta edistämässä” toimintamallilla saadaan tietoa asiakkaiden käsityksistä heille merkityksellisistä ja tärkeistä toiminnoista sekä niistä suoriutumisesta ja tyytyväisyydestä omaan suoriutumiseensa. Toimintamallin toimivuutta ei ehditty kokeilla. Jatkossa tarvitaan toimintamallin pilotointia ja jalkauttamista käytäntöön palveluprosessin eri vaiheissa.
”Digiteknologialla tuetun kotona asumisen eettisen toiminnan malli”- toiminnossa sovellettiin tutkimustietoa aiheesta, Eettistä kypsyysmallia (Sitra) ja Managerial Ethical Profile (MEP) teoreettista taustaa temaattisessa luokittelussa sekä itsearvioinnissa johdon, esihenkilöiden ja henkilöstön eettiseen päätöksentekoon liittyvien tekijöiden sekä mahdollisen osaamistarpeen tunnistamisessa. Eettisten teemojen dialogin sekä itsearvioinnin avulla tuetaan eettistä tiedostamista ja tunnistamista johtamisen, henkilöstön osaamisen sekä asiakaslähtöisen työn osana digiteknologian käyttöönottamisen prosesseissa. Jatkossa tarvitaan toimintamallin jatkokehittämistä, näyttöön perustuvia työvälineitä, pilotointia sekä jalkauttamista ja kouluttamista käytäntöön.
KATI-ohjelmassa toteutettiin Digi-HTA-arviointeja käyttöönotettaville teknologioille. Karita-hankkeen myötä pystyttiin todentamaan, että FinCCHTA:n Digi-HTA-arviointitoiminta on kykenevä arvioimaan erilaisia ikäteknologiratkaisuja sekä tuomaan esiin niiden hyötyjä, mutta myös tarvittavia kehityskohteita. Digi-HTA-arviointitoiminta on pysyvä toimimalli, joka on jatkossakin osa FinCCHTA:n päivittäistä toimintaa ja ikäteknologioiden arvioinnit ovat myös kiinteä osa sitä. Ohjelman yhteydessä toteutettiin myös selvitys Digi-HTA:n hyödyntämisestä osana päätöksentekoa. Arviointien hyödyntämisessä sekä teknologiayrityksien halukkuudessa osallistua arviointiprosessin on vielä kehitettävää. Tätä voidaan edistää kattavan viestinnän avulla sekä luomalla Digi-HTA-arviointiin hakeutumisen velvoitteita ja kannustimia päättävien tahojen toimesta. Yhteistyössä muodostettiin teknologia-arviointien koordinaatiomalli hallitusohjelmaan esitettäväksi.
Hankkeessa koekäytettiin uusia sekä kehitettiin jo käytössä olevia teknologisia ratkaisuja, digitaalisia palveluja ja tekoälyä. Kokeilujen tuottamalla tiedolla voidaan tukea ikääntyvien kuntalaisten ja heidän perheidensä kotona asumista. Kotiin vietävien palveluiden ollessa hyvinvointiteknologian edelläkävijä, on tärkeää kehittää kotihoidon brändiä ja yksiköiden välistä yhteistyötä sujuvan ja asiakasta tukevan palveluprosessin luomiseksi. Kansallista koordinaatiota sekä alueellista laajaa yhteistyötä tarvitaan mm. hyvinvointialueiden, yritysten ja oppilaitosten välillä. Ikääntyvien osallistaminen niin palveluiden kuin koulutusten suunnitteluun tulee huomioida. Myös ikääntyvien asenteet ovat merkityksellisiä, jolloin tarvitaan laajaa avointa keskustelua yhteiskunnassa ja eettistä tarkastelua eri näkökulmista. Henkilöstö on avainasemassa ikäohjelman laajojen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa mm. tarpeellisen ja oikea-aikaisen hyvinvointiteknologian käyttöönotossa osana muita palveluita. Ennakointi tulee ottaa huomioon jatkokehittämisessä.
Asiakaslähtöisen tarvekartoituksen toteuttaminen on tarpeen sisällyttää mukaan digiteknologian käyttöönottoon liittyviin palveluprosesseihin asiakasosallisuuden vahvistamiseksi. Toimintamallia voi hyödyntää jatkossa muun muassa asiakaspalveluohjauksessa, palvelutarpeen kartoituksessa sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Eettisen toiminnan arvioinnissa osaamisen kehittäminen on avainasemassa palvelujen laadun, sujuvuuden ja asiakashyödyn sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä. Organisaatioissa tarvitaan koko henkilökunnan laaja-alaista koulutusta sekä selkeitä toimintaohjeita ja käytäntöjä asiakasosallisuuteen, tiedolla johtamiseen ja eettisyyteen liittyen.
Osaamisen varmistaminen on edellytys asiakaslähtöisen ja eettisesti kestävän toiminnan toteuttamiselle. Koulutuksen lisäksi tarvitaan selkeitä ja yhteisiä toimintaohjeita ja käytäntöjä, työvälineitä sekä case-esimerkkejä, joiden avulla voidaan turvata asiakaslähtöiset ja eettiset toimintatavat. Eettisen toiminnan mallien käyttö näyttäytyy keskeneräisenä iäkkäiden digiteknologialla tuetuissa kotiin vietävissä palveluissa. Organisaatioiden johtamiseen, esihenkilötyöhön ja henkilöstön toimintaan ei ole yhteisesti käytössä eettistä päätöksentekoa eikä toimintaa ohjaavia toimintamalleja tai mittareita. Yhdeksi riskiksi on tunnistettu myös asiakasosallisuuden ohittaminen, joka on yhteydessä teknologiaan sitoutumiseen. Lisäksi eettinen kuormittuminen heikentää työhyvinvointia ja sitoutumista digiteknologisoituvissa työympäristöissä. Yhtenä jatkokehittämisen ratkaisukeinona työstettiin digiteknologialla tuetun kotona asumisen eettisen toiminnan malli. Jatkossa tarvitaan toimintamallin jatkokehittämistä, näyttöön perustuvia työvälineitä, pilotointia sekä jalkauttamista ja kouluttamista käytäntöön.
Osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen tulee huomioida hyvinvointiteknologian kehittämisen ja jalkauttamisen tukena. Osaaminen ja myönteiset asenteet vaikuttavat hyvinvointiteknologian käyttöönottoon, jolloin turvataan ikääntyvien turvallista kotona asumista ja henkilöstön työhyvinvointia. Sote-henkilöstön myönteisten asenteiden vahvistamiseksi lyhyemmät valmennus- ja simulaatiokoulutukset tarjoavat tilaisuuden niin olemassa olevien hyvien käytänteiden jakamiseen kuin omien tietojen, taitojen ja ajattelutapojen vahvistamiseen. Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri tarjoaa puitteet kehittämiselle ja uusille oivalluksille. Tulevaisuuden osaamistarpeet huomioidaan opettajien ajantasaisilla tiedoilla sekä asianmukaisilla oppimisympäristöillä. Valmennus- ja simulaatiokoulutusta tarjotaan osana ammattikorkeakoulun palvelumyyntiä, koulutukset räätälöidään tarpeen mukaisiksi. Opettajien työelämäjaksoja kehitetään edelleen ammattikorkeakoulun pysyväksi toimintatavaksi.
Toimintamallien kehittämisen myötä olemassa olevan kotihoidon teknologiatiimin tehtävät ovat selkeytyneet ja alueiden yhdyshenkilöiden yhteistyö on lisääntynyt. Oulun, nykyisen hyvinvointialueen, Arjen teknologiat-esittelypiste ja Eksoten, nykyisen hyvinvointialueen, Kotona asumista tukevat teknologiat- esittelysivut tukevat ammattilaisten osaamisen lisäämistä eri hyvinvointiteknologioista. Ja hyvinvointialueiden teknologiakoordinaatio-yksiköiden yhteiskehittämisen myötä odotetaan uusien sote-ammattilaisroolien määrän myös kasvavan ja toiminnan tehostuvan.
Lisäksi Digi-HTA-arviointitoiminnan kautta nostettiin esiin ikäteknologioiden vaikuttavuutta, laatua ja tietoturvallisuutta puolueettomasti arvioituna. Teknologiayritykset pyrkivät myös parantamaan tuotteidensa laatua Digi-HTA-arvioinneissa esiin nostettujen kehittämiskohteiden osalta. Arvioinnit tukevat ikäteknologioiden käyttöönottoja ja julkaisut ovat hyödynnettävissä myös muilla kuin Eksoten ja Oulun edustamilla hyvinvointialueilla. Ikäteknologioiden arviointitoiminta tulee olemaan myös jatkossa osa FinCCHTA:n arviointitoimintaa. Jotta kyettäisiin luomaan kannustimia teknologiayrityksille osallistua arviointitoimintaan, niin tarvitaan ohjausta ja tukea päättävien tahojen toimesta. Myös aktiivista viestintää tuleville hyvinvointialuille tulee jatkaa FinCCHTA:n toimesta ja yhteistyökumppaneiden toimesta. Hankkeen aikana käynnistettyjä kansallisia ja kansainvälisiä kehittämistoimenpiteitä jatketaan tulevina vuosina.
