Etelä-Savo: Tulevaisuus kotona -hanke
Etelä-Savon väestö vanhenee voimakkaimmin koko Suomessa ja ikääntyneiden palvelujen tarve kasvaa. Kansallinen linjaus on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saavat sinne tarvitsemansa palvelut, myös ympärivuorokautisesti. Etelä-Savon hyvinvointialueen Tulevaisuus kotona -hankkeessa kehitetään ikääntyneiden palveluita ja parannetaan työn veto- ja pitovoimaa, jotta kotona asuminen olisi mahdollisimman turvattua.
Hanke kuuluu kansalliseen STM:n hallinnoimaan Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut -hankekokonaisuuteen.
Tässä linkki kansalliseen kokonaisuuteen:
https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kansallinen-tulevaisuuden-kotona-asumista-tukevat-palvelut-hanke
Kokonaisuuden nimi
Etelä-Savon väestö vanhenee voimakkaimmin koko Suomessa ja ikääntyneiden palvelujen tarve kasvaa. Kansallinen linjaus on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saavat sinne tarvitsemansa palvelut, myös ympärivuorokautisesti. Etelä-Savon hyvinvointialueen Tulevaisuus kotona -hankkeessa kehitetään ikääntyneiden palveluita ja parannetaan työn veto- ja pitovoimaa, jotta kotona asuminen olisi mahdollisimman turvattua.
Hanke kuuluu kansalliseen STM:n hallinnoimaan Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut -hankekokonaisuuteen.
Tässä linkki kansalliseen kokonaisuuteen:
https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kansallinen-tulevaisuuden-kotona-asumista-tukevat-palvelut-hanke
PÄÄTAVOITTEENA ON EDISTÄÄ PALVELURAKENTEEN KEVENTÄMISTÄ JA LUODA TURVALLINEN IKÄÄNTYMINEN KOTONA ASUVILLE ASIAKKAILLE YMPÄRIVUOROKAUTISESTI SOSIAALISESTI JA TALOUDELLISESTI KESTÄVÄLLÄ TAVALLA
Hankkeessa toimeenpannaan ikääntyneiden laatusuosituksen mukaisia toimia sekä Etelä-Savon ikäohjelmaa Ikäystävällinen Etelä-Savo vuoteen 2030. Etelä-Savon hyvinvointialueen ikäohjelma - Eloisa (etelasavonha.fi)
OSATAVOITE 1: Varmistetaan osaavan, moniammatillisen henkilöstön riittävä määrä ja saatavuus
OSATAVOITE 2: Turvataan kotona-asumista tukevat palvelut ympärivuorokautisesti
OSATAVOITE 3: Kotihoidon laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen koko hyvinvointialueella
Läpileikkaavana tavoitteena on, että alan vetovoima paranee ja luottamus palveluihin säilyy tehokkaan viestinnän avulla.
Hankkeen toimiaika on 1.1.2022-31.12.2023
Kehittämisessä ovat mukana ovat olleet hyvinvointialueen entiset organisaatiot Essote, Pieksämäki, Sosteri ja Terveystalo Oy.
Kehittämistyöhön osallistuu ikääntyneiden palveluiden työntekijöitä, esimiehiä, johtoa ja asiakkaita sekä yhteistyökumppaneita poikkihallinnollisesti.
Päämääränä hankkeessa on, että hankkeen jälkeen Etelä-Savossa on uudenlaisia toimintatapoja, jotka tukevat iäkkäiden kotona asumista ja laadukkaan ja turvallisen palvelun toteuttamista. Tavoitteena on myös edistää kotihoidossa tehtävän työn veto- ja pitovoimaa, jotta ammattilaisia riittää tekemään tärkeää työtä. Tavoittelemme myös eri toimijoiden (moniammatillisuus, järjestöyhteistyö, monialaisuus) välistä yhteistyötä, jotta asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata eettisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
OSATAVOITE 1:
Varmistetaan osaavan, moniammatillisen henkilöstön riittävä määrä ja saatavuus
Toimenpiteet:
1. Laaditaan yhtenäinen toimintamalli alueellisten henkilöstöresurssien hallintaan
2. Luodaan ja otetaan käyttöön alueelle kotihoidon työhyvinvointia tukeva malli
3. Yhtenäistetään perehdytyskäytännöt ja laaditaan sähköinen perehdytysohjelma ja -materiaalit
3. Henkilöstön ja esimiesten osallistaminen työ- ja palveluprosessien yhtenäistämiseen
OSATAVOITE 2: Turvataan kotona-asumista tukevat palvelut ympärivuorokautisesti
Toimenpiteet:
1. Monialaisen liikkuvan yksikön mallin luominen ympärivuorokautisen palvelun turvaamiseksi harvaan asutuilla alueilla
2. Gerontologisen sosiaalityön mallin luominen ja toimeenpano
OSATAVOITE 3: Kotihoidon laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen koko hyvinvointialueella
Toimenpiteet:
1. Uudistetaan omavalvonnan dokumentaatio
2. Luodaan alueellinen omavalvonnan toimeenpanon toimintamalli, johon sisältyy tiedolla johtamisen vuosikello
Läpileikkaavana tavoitteena on, että alan vetovoima paranee ja luottamus palveluihin säilyy tehokkaan viestinnän avulla.
OSATAVOITE 1:
Varmistetaan osaavan, moniammatillisen henkilöstön riittävä määrä ja saatavuus
1. Laaditaan yhtenäinen toimintamalli alueellisten henkilöstöresurssien hallintaan
-Tuetaan tarvelähtöisen toimintamallin käyttöönottoa koko hyvinvointialueella
-Kehitetään päivystävän esimiehen toimintamalli
- Työnhallinta ja työhyvinvointi paranee, henkilöstöresurssien liikuteltavuus mahdollistuu, asiakkaiden alueellinen tasavertaisuus paranee, välittömän asiakastyön määrä kasvaa, tuttujen hoitajien osuus kasvaa, palvelun laatu paranee
2. Luodaan ja otetaan käyttöön alueelle kotihoidon työhyvinvointia tukeva malli
-Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto. Työhyvinvoinnin kehittäminen on esillä työn arjessa. Ongelmatilanteet otetaan nopeasti käsittelyyn, jolloin ongelmiin pystytään tarttumaan. Verkosto tukee vertaiskehittämistä ja -oppimista ja yhteys organisaation turvallisuuspalveluihin on välitön.
3. Yhtenäistetään perehdytyskäytännöt ja laaditaan sähköinen perehdytysohjelma ja -materiaalit
-Työn veto- ja pitovoima kasvaa, osaaminen vahvistuu ja työn laatu paranee sen myötä. Tuotoksina perehdytysohjelma, perehdytysmateriaalit ja perehdytyspelit.
3. Henkilöstön ja esimiesten osallistaminen työ- ja palveluprosessien yhtenäistämiseen
-Yhteisöohjautuva kehittäminen muodostuu pysyväksi käytännöksi. Työn veto- ja pitovoima kasvaa. Sitoutuminen muutoksiin paranee.
OSATAVOITE 2: Turvataan kotona-asumista tukevat palvelut ympärivuorokautisesti
Toimenpiteet:
1. Monialaisen liikkuvan yksikön mallin luominen ympärivuorokautisen palvelun turvaamiseksi harvaan asutuilla alueilla
- Asiakkaiden palvelun keskeytykset ja päivystyskäynnit vähenevät, asiakkaat pystytään hoitamaan sairaalatasoisesti kotiin asuinpaikasta riippumatta. Saadaan kustannusvaikuttavuustietoa liikkuvista palveluista. Asukkaiden turvallisuus sekä alueellinen tasavertaisuus lisääntyy. Ammattilaisilla kotihoidossa, asumispalveluissa sekä omaishoitajilla on tukea saatavilla akuutimmissa tilanteissa.
2. Gerontologisen sosiaalityön mallin luominen ja toimeenpano
-Toimintamallin avulla pystytään järjestämään erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelut. Moniongelmaisuutta pystytään hallitsemaan Monialainen yhteistyö lisääntyy. Omatyöntekijyys lain mukaisesti sosiaalityöntekijällä. Saadaan tietoa palveluntarpeista ja asiakasmääristä resurssisuunnittelun tueksi tulevaisuutta varten.
3. Kuvaamme ja viestimme toimintatavoista, joilla tuetaan ikäihmisten kotona asumista erilaisissa elämäntilanteissa
Ikäihmiset saavat tietoa palveluista ja tuesta, jota heille on saatavilla kotona asumisen tueksi, myös ennen raskaampia palveluita. Tietoisuus lisääntyy ja palveluohjaus vahvistuu. Luottamus palveluihin säilyy.
OSATAVOITE 3: Kotihoidon laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen koko hyvinvointialueella
Toimenpiteet:
1. Uudistetaan omavalvonnan dokumentaatio
-Tuotoksena täysin uudistettu omavalvontasuunnitelmapohja. Omavalvontasuunnitelmat ovat käytettävämpiä ja ymmärrettävämpiä niin työntekijöille kuin asiakkaille ja omaisillekin. Asiakkaiden tietoisuus esimerkiksi omasta asemasta ja oikeuksista kasvaa. Työntekijät motivoituvat osallistumaan omavalvonnan suunnitteluun ja toimeenpanoon työn arjessa.
2. Luodaan alueellinen omavalvonnan toimeenpanon toimintamalli, johon sisältyy tiedolla johtamisen vuosikello
-Omavalvontaan liittyvä toimintakulttuuri muuttuu yhä osallistavammaksi ja yhteisöohjautuvammaksi. Laadun- ja riskienhallinnan asiat pysyvät jatkuvasti keskustelussa tiimeissä, jolloin kehittäminen on ennakoivaa ja ajantasaista. Omavalvonta tulee lähemmäksi työn arkea, johon se kuuluukin. Palveluiden laatu kehittyy ja riskejä hallitaan aktiivisemmin.
Läpileikkaavana tavoitteena on, että alan vetovoima paranee ja luottamus palveluihin säilyy tehokkaan viestinnän avulla.
Hankkeen toimenpiteitä arvioidaan määrällisesti toiminnasta saatavan datan perusteella sekä laadullisesti kyselyiden ja haastattelujen avulla. Arvioinnissa huomioidaan hyödyt ja vaikutukset asiakkaille, työntekijöille ja organisaatiolle.
OSATAVOITE 1:
Varmistetaan osaavan, moniammatillisen henkilöstön riittävä määrä ja saatavuus
Tulokset ja tuotokset:
1. Laaditaan yhtenäinen toimintamalli alueellisten henkilöstöresurssien hallintaan
- Keskitetty työnjako toimii koko alueella, mahdollistaa tasaisemman työnjaon sekä asiakkaiden tasapuolisuuden.
- Työnjaon pelisäännöt sovittu
-Tarvepohjainen toimintamalli tukee työhyvinvointia, työnhallinnan lisääntymisen kautta. Asiakkaiden saama palveluaika vastaa asiakkaille myönnettyä palveluaikaa. Hoidon jatkuvuus ja välittömän työajan osuus lisääntyy. Tämän tuloksen odotetaan näkyvän pidemmällä aikavälillä. Toimintamalli saatu käynnistettyä vasta kesällä 2023.
-Henkilöstöresurssien hallinnan työkalun avulla voidaan tarkastella henkilöstön alueellista riittävyyttä ja tarvittaessa tasata henkilöstöresursseja eri alueiden välillä (tavoite, ei vielä käytännössä)
2. Luodaan ja otetaan käyttöön alueelle kotihoidon työhyvinvointia tukeva malli
-Aiempien kirjavien perehdytyskäytäntöjen sijaan käytössä yhteinen perehdytysohjelma Intro sekä perehdytyspeli. Toimintaohjeet yhtenäistetty alueella niiltä osin, kun toimintamallit ja järjestelmät on saatu yhtenäistettyä
-Kotihoidossa toimii työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto. Työhyvinvoinnin yhteisöllinen kehittäminen vahvistuu ja työyhteisöillä on organisaation tuki haasteellisissa tilanteissa. Työhyvinvoinnin osaaminen lisääntynyt koulutusten myötä.
3. Henkilöstön ja esimiesten osallistaminen työ- ja palveluprosessien yhtenäistämiseen
-Henkilöstö ja esimiehet ovat osallistuneet yhtenäisten toimintatapojen kehittämiseen. Tämä lisää sitoutumista yhtenäiseen toimintaan ja lisää alueellista tasavertaisuutta.
-YAMK -opinnäytetyönä hankkeelle tuotettu suositus kotihoidon sisäisen viestinnän hyvistä käytännöistä tukee tiedonkulkua.
OSATAVOITE 2: Turvataan kotona-asumista tukevat palvelut ympärivuorokautisesti
Tulokset ja tuotokset
1. Monialaisen liikkuvan yksikön mallin luominen ympärivuorokautisen palvelun turvaamiseksi harvaan asutuilla alueilla
-Toimintamalli on luotu Tulevaisuus kotona -hankkeessa ja pilotoitu RRP -hankkeessa. Geriatriset sekä palliatiiviset asiakkaat ja kotihoidon sekä asumispalveluiden yksiköt ovat saaneet tukea hoidon tarpeen arviointiin ja sairaalatasoiseen hoitoon kotona. Päivystykseen ohjautumiset ovat vähentyneet ja kotisairaalan palveluiden saatavuus on parantunut, kun liikkuvan yksikön avulla kotisairaala-tyyppistä palvelua on voitu tarjota myös harvaan asutuille alueille. Jos tarkastellaan päivystykseen ohjautumista ja ensihoidon palvelun tarpeen vähenemistä, sekä osastopäivien vähenemistä, kustannussäästöt ovat merkittäviä.
2. Gerontologisen sosiaalityön mallin luominen ja toimeenpano
Malli on luotu ja käytössä koko hyvinvointialueella. Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat ohjautuvat gerontologisen sosiaalityön tiimi asiakkaiksi. Tiimin tuella asiakkaat saavat oikea-aikaista ohjausta, neuvontaa sekä palvelua omaan haastavaan elämäntilanteeseensa. Heikossa asemassa olevien iäkkäiden asema ja oikeus vahvistunut. Gerontologisen sosiaalityön avulla saadaan tietoa iäkkäiden henkilöiden palvelun ja tuen tarpeesta ja sen avulla pystytään kehittämään palveluita heidän tarpeidensa mukaan oikea-aikaisesti. Toimintamalli tukee asukkaiden alueellista tasavertaisuutta toimiessaan koko hyvinvointialueella.
3. Kuvaamme ja viestimme toimintatavoista, joilla tuetaan ikäihmisten kotona asumista erilaisissa elämäntilanteissa
-Hankkeessa kehitetty tiedotelehti Kotikulma ikääntyneille tuo kootusti tietoa alueella tarjolla olevasta tuesta ja avusta ikääntyneille. Lehteen on koottu iäkkäiden keskitettyyn asiakasohjaukseen tulleita useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Lehti lisää tietoisuutta koko siitä turvaverkosta, jota Etelä-Savossa ikääntyneille on tarjolla. Mukaan luettuna järjestötoimijat, kunnat ja virastot.
OSATAVOITE 3: Kotihoidon laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen koko hyvinvointialueella
Toimenpiteet:
1. Uudistetaan omavalvonnan dokumentaatio
Kotihoidossa on käytössä täysin uudenlainen ja käyttäjäystävällisempi omavalvontasuunnitelman pohja. Pohja mahdollistaa omavalvonnan teemojen aktiivisemman ja käytännönläheisemmän käsittelyn sosiaalihuollon yksiköissä. Työntekijöiden asiantuntijarooli omassa työssään korostuu. Uudistettu dokumentaatio tukee myös asiakkaiden osallisuutta omavalvontaan, koska dokumentti on saavutettavammassa muodossa, kuin perinteiset omavalvontasuunnitelmat. Dokumentaation uudistamisen yhteydessä on myös tarkastettu ja hiottu organisaation omia prosesseja, jotka ovat vaatineet työstämistä, liittyen esimerkiksi riskien hallintaan. Suunnitelmapohjaa on tarkoitus hyödyntää myös muissa Eloisan palveluissa.
2. Luodaan alueellinen omavalvonnan toimeenpanon toimintamalli, johon sisältyy tiedolla johtamisen vuosikello
Tiedolla johtamisen vuosikello ja valmentava johtamistyyli tukevat laadun ja riskienhallinnan aktiivista ja systemaattista käsittelyä kotihoidon yksiköissä ympäri vuoden. Vastaavaa vuosikelloa ei ole ollut koko alueella käytössä aiemmin. Organisaation tiedolla johtamisen vuosikelloon integroitu omavalvonnan vuosikello tukee toiminnan laadun ja vaikuttavuuden johtamista sekä lisää tiedolla johtamisen osaamista ja tasalaatuisuutta sosiaalihuollon eri yksiköissä.
Kokonaisuudessaan voidaan todeta hankkeen toimenpiteiden olleen tarkoituksenmukaisia tavoitteisiin nähden ja tulokset ja tuotokset vastasivat odotuksia ja tavoitteita hyvin. Kaikkia toimenpiteitä ei päästy arvioimaan suunnitellulla laajuudella toimenpiteiden keskeneräisyyden tai tietojärjestelmien epäyhtenäisyyden vuoksi. Toimenpiteet painottuivat hankkeen toiselle vuodelle, ja osa toimenpiteistä jää juurtumaan ja kehittymään vielä hankkeen jälkeen.
Toimenpiteiden arviointi
Hankkeen toimenpiteitä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin arvioitiin säännöllisen ja systemaattisen itsearvioinnin ja ohjausryhmän arvioinnin avulla. Mittaritiedon hyödyntäminen toimenpiteiden arvioinnissa oli osittain hankalaa tai mahdotonta, koska suurin osa malleista saatiin käyttöön vasta hankkeen loppupuolella. Lissu-liikkuvan sekä gerontologisen sosiaalityön mallin arvioinnissa mittaritietoa pystyttiin kohtalaisen hyvin käyttämään. Perehdytyksen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä tarvepohjaisen toimintamallin kehittämisessä laadulliset kyselyt sopivat tarkoitukseen. Haasteena oli osittain pienet vastaajamäärät.
Useat toimenpiteet kohdistuivat kotihoitoon, jossa hankkeen toimenpitein jatkettiin alueen hyvää kehittämistyötä kohti Suomen parasta kotihoitoa. Eloisan alueen kotihoidon työhyvinvointitulokset ovat parantuneet Nordic Healthcare Group Oy:n tekemän vertaisarvioinnin perusteella eniten koko Suomessa. Myös Eloisassa seurattava työntekijä-NPS (net promoter score) osoitti reilua kohennusta työhyvinvoinnissa vuonna 2023. Alkuvuoden nollatason NPS tuloksesta päästiin jopa yli viiteenkymmeneen. Kehittämistyötä kohti Suomen parasta kotihoitoa on tehty laajalla rintamalla, sillä työhyvinvointi koostuu useista eri asioista. Kotihoidossa on kiinnitetty huomiota paitsi palkkaukseen ja henkilöstöetuuksiin, minkä lisäksi on kehitetty myös johtamista ja työprosesseja. Kahdessa viimeisimmässä myös hankkeella on ollut suuri rooli. Työprosesseja on uudistettu ja laajennettu tarvepohjaista toimintatapaa henkilöstöresurssien hallinnassa, käytännön toimenpiteinä on ollut mm. toiminnanohjauksen keskittäminen. Hankkeessa edistettiin varahenkilöstön tehokkaampaa hyödyntämistä. Gerontologinen sosiaalityö on tukenut erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluiden toteutusta. Osana omavalvonnan uudistamisprojektia ja työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkostossa taustalla oli valmentavan johtajuuden ajattelutapa. Työntekijöistä välitetään ja heitä rohkaistaan vaikuttamaan omaa työtään koskevaan päätöksentekoon ja kehittämiseen. Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkostossa työntekijät jakavat työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä. Tiedolla johtamista, sähköisiä työvälineitä ja etäpalveluita on lisätty. Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua työvuorojensa suunnitteluun. He viestivät aktiivisesti työstään ja kotihoidon palveluista esimerkiksi Eloisan somekanavissa.
Kohderyhmien osallistaminen ja yhteiskehittäminen
Kohderyhmien osallistaminen ja yhteiskehittäminen oli avainasemassa toimenpiteiden jalkauttamisen kanssa. Myös organisaation ja ikäpalveluiden johdon vahva sitoutuminen ja hankkeen tukeminen edisti hankkeen toimenpiteiden jalkautumista ja mallien sovittamista hyvinvointialueen tavoitteisiin ja palveluihin. Kohderyhmiä osallistettiin hankkeen toimenpiteisiin suunniteltua enemmän. Henkilöstölle kohdistetuissa työpajoissa ja valmennuksissa osallistumiskertoja oli noin 950 ja asiakaskohtaamisia eri tapahtumissa oli yli 500 kappaletta. Yhteistyö ohjausryhmän, organisaation johdon sekä rahoittajan kanssa sujui erinomaisesti. Opiskelijoiden hyödyntäminen hankkeessa nähtiin onnistuneeksi ratkaisuksi. Hankkeelle tuotettiin kolme merkittävää YAMK-opinnäytetyötä liittyen muutosagenttitoimintaan, gerontologiseen sosiaalityöhön sekä viestintään.
Haasteet ja riskien hallinta
Haasteita hankkeen toiminnalle toi se, ettei ensimmäisenä vuonna voitu lyödä lukkoon kaikkia toimintamalleja hyvinvointialueella, koska piti varmistua toimenpiteiden ja mallien soveltuvuudesta uudenlaiseen organisaatioon, toisaalta myös viivästystä aiheutti se, että avainhenkilöissä ja avaintyöryhmissä tapahtui vaihdoksia organisaation puolelta hyvinvointialueelle siirryttäessä. Merkittävä riski oli myös epäyhtenäiset tietojärjestelmät, jotka eivät kaikilta osin hankkeen aikana ehtineet yhtenäistymäänkään. Näiden vuoksi esimerkiksi seurantatietojen keruu kotihoidon osalta ei kaikin osin onnistunut suunnitellusti ja osa suunnitelluista toimenpiteistä jouduttiin jättämään hankkeen toteutuksesta pois. Keskeisenä esimerkkinä sähköinen yhteydenpitokanava kotihoidon asiakkaiden ja omaisten välille. Hankeaikana täytyi myös tarkoin huomioida se, ettei eri hankkeissa tehty päällekkäistä työtä. Sitä tuki hyvä yhteistyö ja keskustelu muiden organisaation hankkeiden kanssa.
Hankkeen riskienhallinnassa onnistuttiin ja tarkennuksia hankesuunnitelmaan tehtiin joustavasti. Säännöllinen itsearviointi oli avainasemassa riskienhallinnassa ja siinä, että hankkeessa pystyttiin tekemään tarpeellisia suunnanmuutoksia reaaliaikaisesti. Muutostarpeita aiheutti erityisesti hyvinvointialueelle siirtymiseen liittyvät muutokset, tietojärjestelmien epäyhtenäisyys sekä muutokset hankehenkilöstössä. Hankkeessa juurrutettiin asioita käytäntöön ja sitoutettiin vastuuhenkilöt toimenpiteisiin jo hankeaikana, jolloin riski hyvien käytäntöjen loppumisesta hankkeen päättyessä on vähäinen.
Ohjausryhmän arvio hankkeesta
Hankkeen ohjausryhmään kuului eri palvelualueiden päälliköitä, oppilaitoksen edustus vanhusneuvoston jäseniä, työntekijöitä ja mm. potilasturvallisuuden asiantuntija. Puheenjohtajana toimi Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja.
Ohjausryhmä arvioi hanketta ja sen onnistumista viimeisen ohjausryhmän jälkeen joulukuussa 2023. Arviointiin osallistui kahdeksan ohjausryhmän jäsentä. Ohjausryhmä vastasi hanketta koskeviin väittämiin arviointiasteikolla 1-5, jossa 1= täysin eri mieltä, 2= jokseenkin erimieltä 3= en osaa sanoa 4=jokseenkin samaa mieltä ja 5=täysin samaa mieltä.
Hankkeen toimenpiteiden arvioitiin olleen tarkoituksenmukaisia tavoitteisiin nähden, Hankkeen arvioitiin onnistuneen toimenpiteissä hyvin, sekä kohderyhmien osallistaminen arvioitiin riittäväksi ( kaikissa 88% täysin samaa mieltä). 75% oli täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen tulokset ja tuotokset vastasivat odotuksia ja tavoitteita, 38% oli tästä jokseenkin samaa mieltä. Yhteistyö ohjausryhmän kanssa todettiin toimineen hyvin ja tiedottaminen hankkeesta koettiin riittäväksi (25% jokseenkin samaa mieltä, 75% täysin samaa mieltä). Hankkeen riskienhallintaa arvioi onnistuneeksi 88% vastaajista (13% jokseenkin samaa mieltä, 75% täysin samaa mieltä). Vastaajat uskoivat hankkeen toimilla olevan pitkäkestoisia vaikutuksia (25% jokseenkin samaa mieltä, 75% täysin samaa mieltä).
19.12.23 pidetyssä ohjausryhmässä arvioitiin hanketta myös sanallisesti:
Ohjausryhmässä todettiin, että tässä hankkeessa on saatu paljon käytäntöön jäävää aikaiseksi ja että johdon vahva sitoutuminen on edesauttanut hankkeen tulosten onnistumisessa. Lainauksia sanallisista palautteista:
”Voi vain ihailla, että olette kehittäneet näitä asioita. Jään odottamaan miten projektin kehittämisalueet kehittyvät edelleen.”
”Laaja kokonaisuus on saatu kehitettyä, on menty syvälle juurisyihin. Ei ole ollut pelkkää hankehumppaa, oikeita asioita on saatu aikaiseksi”
”Vertaisarvioidut tulokset, niissä on aineksia jaettavaksi muille hyvinvointialueille ja jopa uutisotsikoihin. Iäkkäiden osallistaminen ollut merkittävää, Kotikulma -lehti jää elämään, aktiivista, arvokasta keskustelua ja ajatuksenvaihtoa on ollut.”
”Ohjausryhmätyöskentely ollut tiivistä ja monisuuntaista. Kiitos kaikille!”
”Maan hallitus kannustaa sotepuolella kehittämään palveluita, jäämme odottamaan tuleeko sieltä jälkikäteen kiitos hankkeessa tehdystä työstä ja mallien levittämisestä muille hyvinvointialueille.”
”Myö yhessä -henki on näkynyt hanketyössä niin omassa organisaatiossa kuin myös ulospäin. ”
”Malliesimerkki onnistuneesta hankkeesta! Iso kiitos kaikille hanketoimijoille, iso merkitys kotihoidon kehittämiseen, veto- ja pitovoimaan ja osallistamiseen.”
Loppusanat
Iäkkäiden laatusuositusten mukainen kehittämistyö on jatkuvaa ja sitä on tapahduttava ilman hanketoimintaakin. Huomionarvoista kuitenkin on, että erityisesti hyvinvointialueelle siirryttäessä hankkeen työpanos on ollut välttämätön tuki turvallisten kotona asuvien iäkkäiden palveluiden kehittämisessä ja siten tukenut merkittävällä tavalla palvelurakenteen keventämistavoitetta. Hankkeen vaikuttavuuden odotetaan laajemmin näkyvän vasta pidKyselytutkimuksesta nousi esille, että viestintää estävät työn suunnittelun, viestinnän osaamisen ja vuorovaikutuksen haasteet. Viestinnän onnistumista edistävät tutkimuksen mukaan esihenkilöiden laatima viikkokooste, viestinnän hoitamiseen varattava aika, viestintään liittyvä koulutus sekä yhdessä laaditut viestinnän pelisäännöt .
Kiitos hankkeen puolesta kaikille yhteistyökumppaneille, onnistuimme hankkeessa eloisalaiseen tapaan – myö yhessä!
