Kanta-Häme: tulevaisuuden sote-keskus
Kanta-Hämeen hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kanta-Hämeen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Kanta-Hämeen hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kanta-Hämeen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
2020-2022
Hankkeen hallinnoija Hämeen liitto.
Osatoteuttajat: Hattulan kunta, Hausjärven kunta, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta, Lopen kunta, Riihimäen kaupunki, Forssan kaupunki, Ypäjän kunta, Tammelan kunta, Jokioisten kunta, Humppilan kunta, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
Päämäärä ja tavoitteet
Kanta-Häme on 11 kunnan muodostama maakunta, jossa sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestäjiä on yhteensä kahdeksan. Maakunnan väestön sosiaali-ja terveyspalvelujen tarve oli vuonna 2019 kolme prosenttia koko maata suurempi, ja palvelutarpeiden ennakoidaan tulevina vuosina kasvavan väestön ikääntymisen seurauksena. Väestön palvelutarpeissa sekä palveluiden saatavuudessa, käytössä ja kustannuksissa on selviä eroja maakunnan sisällä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2019 asiantuntija-arviossa maakunnan kehittämiskohteiksi on nostettu muun muassa koko perheen peruspalveluiden vahvistaminen ja integraatio, lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut, aikuisten päihde-ja mielenterveyspalveluiden varhaisen tuen palvelut, ikääntyneiden palvelujen yhdenvertainen saatavuus, kotihoidon tukiverkoston vahvistaminen, omaishoidon tukea koskevat erilaiset toimintatavat sekä alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen. Sosiaali-ja terveysministeriön (STM) ja maakunnan sote-keskusteluissa nousi esiin erityisesti kolme kehittämisteemaa: hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen, mielenterveys-ja päihdetyön kehittäminen sekä ikääntyvien palvelut.
Hankkeessa kehitetään täysin uudenlainen sote-keskuskonsepti, jossa monialainen tiimi vastaa palvelun saatavuuden ja jatkuvuuden parantamisesta 'yhden yhteydenoton' ja 'kerralla haltuun' -periaatteilla. Sekä aikuisten että lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja vahvistetaan valtavirtaistamisen periaatteella. Ikäihmisten palveluissa kehitetään kotihoidon sisältöä, saatavuutta ja intensiteettiä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa panostetaan mm. varhaisen vaiheen yhteentoimivaan ohjaukseeen ja neuvontaan. Verkostomainen perhekeskus on toiminnallinen kehys lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle. Uusien teknologioiden ja digitalisaation maksimaalinen hyödyntäminen sekä asiakas- ja palveluohjaus ovat hankkeen merkittäviä painopisteitä.
1. Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus
Saatavuuden parantamisen tavoitteena on, että sote-keskukseen saa yhteyden vaivatta ja ratkaisun ongelmaan viiveettä.Asiakkaiden tulee päästä joko omatoimisesti tai ammattilaisten kanssa toteutettavien ensiarvioiden ja hoidon-ja palvelutarpeen arvioiden piirin helpommin, nopeammin ja monikanavaisemmin. Tavoitteena on vastata asiakkaan tarpeeseen ”yhden yhteydenoton” ja ”kerralla haltuun” periaatteilla siten, että asiakasta ei ”pallotella” ja päästään eroon toisaalle ohjaamisen kulttuurista. Hoidon saatavuuden osalta merkittävin tavoite on kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen seitsemän vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arviosta. Yhtälailla sosiaalityönsaatavuutta tulee parantaa ja kehittää saavutettavaksi matalammalla kynnyksellä uudenlaisin palvelumuodoin.
2. Ennaltaehkäisy ja ennakointi
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskuksessa pyritään entistä parempaan palvelutarpeen ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnallisten rakenteiden ja koordinaation kehittäminen, että ennaltaehkäisevät ja ennakoivat toimintatavat, menetelmät ja välineet sosiaali-ja terveyskeskuksessa. Ennaltaehkäisy ja ennakointi tuen tarpeen oikea-aikaiseksi havaitsemiseksiedellyttävää riskien ja piilevän tuen tarpeen tunnistamista (esim. hiljaisten signaalien tunnistaminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa). Lisäksi tarvitaan voimavaroja vahvistavaa työotetta säännönmukaisemmin. Systemaattisella riskien, suojaavien tekijöiden ja voimavarojen tunnistamisella, palvelutarpeen ennakoinnilla ja ennaltaehkäisevillä toimintatavoilla kuten erilaisilla menetelmällisillä lyhytinterventioillapyritään siirtämään painopistettä raskaista ja kalliista palveluista kevyempiin tuen vaihtoehtoihin.
3. Laatu ja vaikuttavuus
Kanta-Hämeen läpileikkaavina tavoitteina laadun ja vaikuttavuuden osalta ovat asiakasosallisuuden parantaminen, johtamisen uudistaminen kokonaisvaltaisesti ja toimintakulttuurin muutos. Laatua ja vaikuttavuutta parannetaan myös TKIO –osa-alueen kehittämisellä osaksi Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskustoimintaa. Laadun ja vaikuttavuuden yleistavoitteena perusterveydenhuollon ja myös erikoissairaanhoidon kohdalla on arvoperustainen terveydenhuolto. Arvoperustaisuudesta pyritään rakentamaan soveltaen yhteistä siltaa sosiaali-ja terveydenhuollon välille. Arvoperustaisuuden ydintavoitteena on nopeammilla, helpommilla, yksilöllisemmillä ja vaikuttavammilla palveluilla tuotettava asiakaslisäarvo. Tämän kautta pyritään osaltaan myös entistä parempaan kustannusvaikuttavuuteenja arvontuotantoon organisaatioille.
4. Monialaisuus ja yhteentoimivuus
Tavoitteena on, että Tulevaisuuden sote-keskusessa tunnistetaan entistä paremmin tilanteet, joissa tarvitaan monialaista ja yhteentoimivaa työtä. Kanta-Hämeessä pyritään kehittämään ammattilaisten monialaista toimintatapaa entistä kokonaisvaltaisemmaksi, systemaattisemmaksi ja menetelmällisemmäksi toimintamalliksi. Tämä nähdään edellytyksenä yhden yhteydenoton ja kerralla haltuun periaatteiden mukaisesti toimimiseksi. Hankkeen pyrkimyksenä on löytää ja tuoda yhteen eri palvelualueiden osaaminen ja niissä tehtävä työ asiakkaiden eduksi. Keskeisiä tavoitteita monialaisuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseksi on asiakkuudenhallinnan, asiakassegmentoinnin ja asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen sekä integroidut palveluprosessit, -polut ja -ketjut.
5. Kustannusten nousun hillintä
Kustannusten nousun hillintää tavoitellaan neljän muun laajan hyötytavoitteen kautta vähintään välillisesti. Näissä fokusoidumpia tavoitteita ovat pyrkimys entistä monikanavaisempaan palveluun sekä riskien ja palvelutarpeen ennakoivampaan tunnistamiseen ja sen myötä varhaisemman vaiheen keveämpiin tuen mahdollisuuksiin. Systemaattisesti kohdennetummilla palveluilla sekä palvelu-, työ- ja työnjaon tavoilla haetaan työn kasvanutta tuloksellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta, mukaan lukien kustannusvaikuttavuutta, niin yksilö- kuin väestötasolla. Tavoitteena on keventää sote-keskusten johtamisen rakennetta, työyksiköiden toiminta- ja palveluprosessien työn ja palvelujen päällekkäisyyttä sekä yleisesti ottaen hukka-ja lisätyötä.
Arviointi
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuuden lähtötilanteen oma-arvioinnissa on hyödynnetty Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisen lähtötilanteen arviointiin tarkoitetun kyselyn kysymyksiä ja mittareita. Lisäksi arvioinnissa on käytetty Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuuden omaa tulostavoitemittaristoa, jonka Kanta-Hämeen hankekokonaisuuden ohjausryhmä on päättänyt alueen kehittämistyön tavoitteiden mukaisen edistymisen seuraamiseksi kohdennetummin. Hankkeen kansallisissa hyötytavoitteissa edistymisen seurantaan ja arviointiin tarkoitetut Kanta-Hämeen omat tulostavoitemittarit käyvät tarkemmin esiin ohessa liitteenä olevasta oma-arvioinnin raportoinnista. Lähtötilanteen oma-arvioinnin raportti perustuu Kanta-Hämeen hankekokonaisuudesta käsin tehdyn lähtötilanteen arviointikyselyn kautta järjestämisvastuullisista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista saatuihin vastauksiin. Lähtötilanteen arvioinnin tulokset on kuvattu raportissa Kanta-Hämeen hankekokonaisuuden eri kehittämisosa-alueiden näkökulmasta.
Kaikkiin oma-arvioinnissa seurattaviin mittareihin ja kysymyksiin ei tietoja ole ollut vielä saatavilla kaikista organisaatioista lähtötilanteen arviointia tehtäessä. Myös organisaatioiden omat seurannan ja tilastoinnin kriteerit ja tavat ovat voineet olla erilasia organisaatioiden välillä. Tämän vuoksi raportissa olevien tietojen osalta on hyvä todeta, etteivät organisaatioista saadut tiedot ole varmuudella aina olleet täysin yhteismitallisia keskenään ja raporttia olisikin hyvä tarkastella suuntaa antavasti.
Organisaatioiden erilaisia mm. toimintamallien, menetelmien ja tiedontuotannon käytänteitä on pyritty tuomaan raportissa esiin nykytilakuvauksena yhteisen kehittämisen ja muutostyön pohjatiedoksi. Nykytilan tuntemus nähdään hankekokonaisuudessa tärkeänä, jotta kehittämistyössä voidaan kohdentaa työtä tarvittavalla tavalla ja realistisesti tavoitteita kohti. Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuudessa lähtötilanteen arviointi ja sen raportti onkin tarkoitettu ensisijaisesti aktiiviseen käyttöön ja tulevaksi käytännön ”työkaluksi” yhteistä kehittämistyötä edistettäessä alueella.