Kanta-Häme: tulevaisuuden sote-keskus
Kanta-Hämeen hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kanta-Hämeen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Kanta-Hämeen hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kanta-Hämeen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuuden laajat tavoitteet ovat ohjelman kansallisten tavoitteiden mukaisesti
1. palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
2. painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön
3. laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
4. monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
5. sekä edellä mainittujen tavoitteiden kautta kustannusten nousun hillitseminen.
Kanta-Hämeen hankekokonaisuudessa kehitetään täysin uudenlainen sote-keskuskonsepti, jossa monialainen tiimimalli vastaa palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden parantamisen haasteisiin ja turvaa palveluiden saatavuuden asiakkaalle yhden yhteydenoton ja kerralla haltuun periaatteella. Mielenterveys- ja päihdepalveluja vahvistetaan lasten ja nuorten palveluista aikuisten palveluihin kehittämällä muun muassa tuen saatavuutta entistä varhaisemmassa vaiheessa osana sote-keskusasiointia. Ikääntyneiden palvelujen kehittäminen suuntautuu neljälle eri osa-alueelle joita ovat kotihoidon sisältöjen, saatavuuden ja intensiteetin kehittäminen, yhteisen omaishoidon tuen toimintamallin käyttöönotto, ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden verkoston laajentaminen ja asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen, erityisfokuksena tietojohtamisen kehittäminen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tavoitteena on kehittää varhaisen vaiheen yhteentoimiva ohjauksen ja neuvonnan toimintamalli yhdessä universaalipalvelujen kanssa. Verkostomainen perhekeskus muodostaa toiminnallisen kehyksen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle.
Uusien teknologioiden ja digitalisaation maksimaalinen hyödyntäminen sekä asiakas- ja palveluohjaus ovat merkittäviä kaikille yhteisiä kehittämisen painopisteitä. Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sote-keskus –hankekokonaisuudessa tehtävän kehittämisen läpileikkaavina tavoitteina ovat asiakasosallisuuden vahvistaminen, johtamisen uudistaminen, toimintakulttuurin muutos ja kustannusten nousun hillitseminen.
2020-2022
Hankkeen hallinnoija Hämeen liitto.
Osatoteuttajat: Hattulan kunta, Hausjärven kunta, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta, Lopen kunta, Riihimäen kaupunki, Forssan kaupunki, Ypäjän kunta, Tammelan kunta, Jokioisten kunta, Humppilan kunta, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
Päämäärä ja tavoitteet
Kanta-Häme on 11 kunnan muodostama maakunta, jossa sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestäjiä on yhteensä kahdeksan. Maakunnan väestön sosiaali-ja terveyspalvelujen tarve oli vuonna 2019 kolme prosenttia koko maata suurempi, ja palvelutarpeiden ennakoidaan tulevina vuosina kasvavan väestön ikääntymisen seurauksena. Väestön palvelutarpeissa sekä palveluiden saatavuudessa, käytössä ja kustannuksissa on selviä eroja maakunnan sisällä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2019 asiantuntija-arviossa maakunnan kehittämiskohteiksi on nostettu muun muassa koko perheen peruspalveluiden vahvistaminen ja integraatio, lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut, aikuisten päihde-ja mielenterveyspalveluiden varhaisen tuen palvelut, ikääntyneiden palvelujen yhdenvertainen saatavuus, kotihoidon tukiverkoston vahvistaminen, omaishoidon tukea koskevat erilaiset toimintatavat sekä alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen. Sosiaali-ja terveysministeriön (STM) ja maakunnan sote-keskusteluissa nousi esiin erityisesti kolme kehittämisteemaa: hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen, mielenterveys-ja päihdetyön kehittäminen sekä ikääntyvien palvelut.
Hankkeessa kehitetään täysin uudenlainen sote-keskuskonsepti, jossa monialainen tiimi vastaa palvelun saatavuuden ja jatkuvuuden parantamisesta 'yhden yhteydenoton' ja 'kerralla haltuun' -periaatteilla. Sekä aikuisten että lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja vahvistetaan valtavirtaistamisen periaatteella. Ikäihmisten palveluissa kehitetään kotihoidon sisältöä, saatavuutta ja intensiteettiä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa panostetaan mm. varhaisen vaiheen yhteentoimivaan ohjaukseeen ja neuvontaan. Verkostomainen perhekeskus on toiminnallinen kehys lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle. Uusien teknologioiden ja digitalisaation maksimaalinen hyödyntäminen sekä asiakas- ja palveluohjaus ovat hankkeen merkittäviä painopisteitä.
1. Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus
Saatavuuden parantamisen tavoitteena on, että sote-keskukseen saa yhteyden vaivatta ja ratkaisun ongelmaan viiveettä.Asiakkaiden tulee päästä joko omatoimisesti tai ammattilaisten kanssa toteutettavien ensiarvioiden ja hoidon-ja palvelutarpeen arvioiden piirin helpommin, nopeammin ja monikanavaisemmin. Tavoitteena on vastata asiakkaan tarpeeseen ”yhden yhteydenoton” ja ”kerralla haltuun” periaatteilla siten, että asiakasta ei ”pallotella” ja päästään eroon toisaalle ohjaamisen kulttuurista. Hoidon saatavuuden osalta merkittävin tavoite on kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen seitsemän vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arviosta. Yhtälailla sosiaalityönsaatavuutta tulee parantaa ja kehittää saavutettavaksi matalammalla kynnyksellä uudenlaisin palvelumuodoin.
2. Ennaltaehkäisy ja ennakointi
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskuksessa pyritään entistä parempaan palvelutarpeen ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnallisten rakenteiden ja koordinaation kehittäminen, että ennaltaehkäisevät ja ennakoivat toimintatavat, menetelmät ja välineet sosiaali-ja terveyskeskuksessa. Ennaltaehkäisy ja ennakointi tuen tarpeen oikea-aikaiseksi havaitsemiseksiedellyttävää riskien ja piilevän tuen tarpeen tunnistamista (esim. hiljaisten signaalien tunnistaminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa). Lisäksi tarvitaan voimavaroja vahvistavaa työotetta säännönmukaisemmin. Systemaattisella riskien, suojaavien tekijöiden ja voimavarojen tunnistamisella, palvelutarpeen ennakoinnilla ja ennaltaehkäisevillä toimintatavoilla kuten erilaisilla menetelmällisillä lyhytinterventioillapyritään siirtämään painopistettä raskaista ja kalliista palveluista kevyempiin tuen vaihtoehtoihin.
3. Laatu ja vaikuttavuus
Kanta-Hämeen läpileikkaavina tavoitteina laadun ja vaikuttavuuden osalta ovat asiakasosallisuuden parantaminen, johtamisen uudistaminen kokonaisvaltaisesti ja toimintakulttuurin muutos. Laatua ja vaikuttavuutta parannetaan myös TKIO –osa-alueen kehittämisellä osaksi Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskustoimintaa. Laadun ja vaikuttavuuden yleistavoitteena perusterveydenhuollon ja myös erikoissairaanhoidon kohdalla on arvoperustainen terveydenhuolto. Arvoperustaisuudesta pyritään rakentamaan soveltaen yhteistä siltaa sosiaali-ja terveydenhuollon välille. Arvoperustaisuuden ydintavoitteena on nopeammilla, helpommilla, yksilöllisemmillä ja vaikuttavammilla palveluilla tuotettava asiakaslisäarvo. Tämän kautta pyritään osaltaan myös entistä parempaan kustannusvaikuttavuuteenja arvontuotantoon organisaatioille.
4. Monialaisuus ja yhteentoimivuus
Tavoitteena on, että Tulevaisuuden sote-keskusessa tunnistetaan entistä paremmin tilanteet, joissa tarvitaan monialaista ja yhteentoimivaa työtä. Kanta-Hämeessä pyritään kehittämään ammattilaisten monialaista toimintatapaa entistä kokonaisvaltaisemmaksi, systemaattisemmaksi ja menetelmällisemmäksi toimintamalliksi. Tämä nähdään edellytyksenä yhden yhteydenoton ja kerralla haltuun periaatteiden mukaisesti toimimiseksi. Hankkeen pyrkimyksenä on löytää ja tuoda yhteen eri palvelualueiden osaaminen ja niissä tehtävä työ asiakkaiden eduksi. Keskeisiä tavoitteita monialaisuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseksi on asiakkuudenhallinnan, asiakassegmentoinnin ja asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen sekä integroidut palveluprosessit, -polut ja -ketjut.
5. Kustannusten nousun hillintä
Kustannusten nousun hillintää tavoitellaan neljän muun laajan hyötytavoitteen kautta vähintään välillisesti. Näissä fokusoidumpia tavoitteita ovat pyrkimys entistä monikanavaisempaan palveluun sekä riskien ja palvelutarpeen ennakoivampaan tunnistamiseen ja sen myötä varhaisemman vaiheen keveämpiin tuen mahdollisuuksiin. Systemaattisesti kohdennetummilla palveluilla sekä palvelu-, työ- ja työnjaon tavoilla haetaan työn kasvanutta tuloksellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta, mukaan lukien kustannusvaikuttavuutta, niin yksilö- kuin väestötasolla. Tavoitteena on keventää sote-keskusten johtamisen rakennetta, työyksiköiden toiminta- ja palveluprosessien työn ja palvelujen päällekkäisyyttä sekä yleisesti ottaen hukka-ja lisätyötä.
Arviointi
Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021
Laatija: Sini Stolt, hankepäällikkö
Johdanto
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeen kehittämistyö Kanta-Hämeessä on siirtymässä suunnitteluvaiheesta pilotointeihin kevään 2021 aikana. Hankkeen tavoitteiden mukainen kehittämistyö ei vielä näy kaikissa Kanta-Hämeen järjestämisvastuullisissa organisaatioissa. Kehittämistyön tulisi tapahtua johdon tuella kehittäen ja kokeillen. Osassa organisaatioissa kehittäminen on jo lähtenyt vauhdilla eteenpäin ja pilottejakin on käynnissä. Kehittämistyö ottanee harppauksen eteenpäin, kun hyvinvointialuetta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan. Pyrimme jatkossa sitouttamaan paremmin järjestämisvastuullisten organisaatioiden johtoa kehittämistyöhön. Hankkeen arvioinnissa käytettyä mittaristodataa ei ole saatavilla kaikista organisaatiosta. Lisäksi organisaatioissa on uudistettu arviointitiedon keräämisen tapaa, joten lähtötilanteeseen tehtävä vertailu on suuntaa antavaa. Hankkeen oma-arvioinnissa on hyödynnetty kehittämistyöryhmissä koostettua tietoa kerätyn arviointitiedon lisäksi.
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Sosiaalipalveluissa odotusajat ovat eri palveluihin kasvaneet noin yhdellä päivällä (työikäiset ja perhepalvelut). Perhetyöhön pääsee viisi päivää aiemmin kuin ennen, keskimäärin 15 päivässä. Terveydenhuollossa mitattavat T3-arvot (kolmas vapaa aika) ovat kasvaneet eli odotusajat ovat pidentyneet kiireettömään hoitoon. Kansallinen tavoite on saada kiireetön hoito alkamaan 7 vuorokaudessa. Lähtötilanteessa kaikkien mitattavien terveydenhuollon ammattilaisten T3 keskiarvo oli 19 päivää ja nyt se on 26 päivää. Terveydenhuollossa on jouduttu uudelleen järjestelemään työtehtäviä koronan vuoksi esimerkiksi jäljittämiseen ja rokotusten järjestämiseen. Suun terveydenhuollossa hoitosuunnitelmat toteutuvat jo loistavalla tasolla 99 %. Siltä osin hankkeen ensimmäinen tulostavoite on täytetty. Ikäihmisten palveluissa palveluun pääsyn ajat ovat hieman lyhentyneet. Forssan seudulla ja Janakkalassa on edetty tavoitteen suuntaisesti kevyiden palveluiden asiakkuuksien osalta.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Yhteisösosiaalityö on hiukan lisääntynyt Kanta-Hämeessä lähtöarvioinnin jälkeen. Terveyshyötymittareiden käyttöä ei pystytä tällä hetkellä poimimaan suoraan asiakkaan tiedoista kaikissa järjestämisvastuullisissa organisaatioissa. Ikäihmisten kuntoutuksessa on sovittu maakunnalliseksi malliksi Janakkalan käyttämä palveluketjumalli. Siinä korostuvat ennaltaehkäisevä yhteistyö liikuntatoimen kanssa ja kolmannen sektorin toimintojen hyödyntäminen. Muistisairaiden osalta ennaltaehkäisevää toimintamallia ei ole käytössä missään Kanta-Hämeen kunnassa. Yli puolet alueemme kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveyden huollon ammattilaista ei käytä kenenkään asiakkaansa kanssa BDI- tai Audit-kyselyä. Vajaa puolet käytti satunnaisesti näitä työvälineitä huolen herätessä tai siirtäessään asiakasta erityispalveluun. Yhtenäistä ja systemaattista työtapaa ei vielä ole päihde- ja mielenterveysasioiden osalta. Kyselyyn vastanneista työntekijöistä 76 % tiesi keneen olla yhteydessä, kun huoli asiakkaan päihteiden käytöstä herää. Vastaajista 60 % koki yhteistyön toimivaksi. Lasten, nuorten ja perheiden osa-alueessa on kouluttauduttu laajasti tutkitusti vaikuttaviin menetelmiin. Uutena menetelmänä hyvinvointialueellamme on nuorten masennus- ja ahdistusoireilun hoitoon tarkoitettu IPC-menetelmä. Siihen on kouluttautunut tähän mennessä 22 osaajaa ympäri Kanta-Hämettä ja ensimmäiset asiakkaatkin ovat jo aloittaneet prosessinsa. Tuki työlle järjestyy Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian ja TAYS:n VIVA-hankkeen kautta. Monialaisuuden ja ennakoinnin tueksi kehitettävä digitaalinen työkalu NAVI, on edennyt vanhemmuuden tuen osalta pilotointivaiheeseen ja on käynnistymässä monialaisen työskentelyn osalta. NAVIlla on tarkoitus tukea monialaista työskentelyä, sekä tunnistaa ennaltaehkäisevästi ne perheet, joissa riskien määrä ylittää suojaavien tekijöiden määrän tai vanhempi itse kaipaa apua.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Vaikuttavuuden parantamiseksi Kanta-Hämeen hankkeessa kehitetään monialaista työprosessia, jossa asiakas saa avun yhdellä yhteydenotolla. Hankimme työn tueksi valmennusta, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toimiessa hankintayksikkönä. Hankintaprosessin edetessä organisaatiot ovat pohtineet, mitä monialaista työprosessia he lähtevät kehittämään valmennuksessa. Valmennuksissa vahvistuu monialaisten työprosessin lisäksi asiakaskokemus ja johtaminen. Valmennus perustuu value baced social and health care-ajatteluun. Asiakkaiden tulosyyt kirjautuvat nyt terveydenhuollossa 82 %, aiemmin niitä ei voitu mitata. Henkilöstökokemuksen mittaamiseen perusterveydenhuollossa on valittu yhteiset kriteerit. Sosiaalihuollossa sekä asiakas- että henkilöstökokemuksen mittaaminen ovat satunnaista eikä yhteistä mittaristoa ole. Ikääntyneiden kotihoidon henkilökunnalle on suunniteltu koulutuskokonaisuus, joka parantaa työn laatua. Perhekeskuksissa on lähdetty kehittämään työmalleja, jotka parantavat asiakkaiden osallisuutta. Systeemiseen ajatteluun perustuvassa toimintamallissa asiakkaiden ääni nousee hyvin esiin. Hämeenlinnassa on käynnistynyt suun terveydenhuollossa Salma-pilotti, jossa asiakas saa kaiken tarvitsevansa palvelun yhdellä käynnillä uuden toiminnanohjaustyökalun avulla.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Monialaisuuden ja yhteen toimivuuden parantamisessa keskijohtomme on avainasemassa. Hyvinvointialueellamme toimii operatiivinen keskijohdon työryhmä, joka suuntaa monialaisuuden ja työprosessien yhteen toimivuuden kehittämistä. Kokonaisuutta tuetaan esitellyllä valmennusprosessilla. Hankeaikana tehdyissä selvityksissä on korostunut monialaisen yhteistyön henkilösidonnaisuus ja rakenteiden heikkous. Työn vaihtaminen ja työtehtävien muuttuminen voivat kaataa koko henkilösidonnaisen moniammatillisen työn. Tämä tuli esiin myös monialaisen työn pohjaa rakentavan seutukierroksen aikana. Tästä syystä meidän on kehitettävä uusia malleja ja selkeät henkilöistä riippumattomat toiminnanrakenteet. Ensimmäisenä monialaista työtapaa lähti pilotoimaan suun terveydenhuolto Janakkalassa (työttömien terveystarkastukset). Forssan seudulla, Riihimäen seudulla ja Hattulassakin on pilottikohteet jo valittuna. Työikäisen sosiaalihuollossa on noussut esiin tarve tehdä tiiviimpää yhteistyötä työllisyyspalveluiden ja Kelan kanssa. Haasteeksi nousi myös aikuisten ja perheiden palveluiden yhteistyö. Perheen kokonaisuuden huomioiminen on vielä puutteellista. Tähän vastaa osaltaan systeeminen työote. Ikääntyneiden palveluissa monialaista työtä on vahvistettu asiakas- ja palveluohjauksen yhteistyöskentelyn käynnistämisellä. Pulmaksi kehittämisessä on noussut ammattilaisten saatavuus ikääntyneiden palveluihin. Lasten, nuorten ja perheiden osa-alueessa selvitettiin nuorten päihdepalveluiden monialainen palveluketju koko Kanta-Hämeen osalta neljässä eri asiakkuussegmentissä. Monialainen työ onnistuu parhaiten päihdekäytön ollessa vielä satunnaista. Hoidon ja kuntoutuksen palveluita nuorille päihteiden käyttäjille on puutteellisesti. Jatkamme palveluiden uudelleen muotoilua lapsiperheiden työryhmien ja Monni-hankkeen kanssa. Koko sosiaali- ja terveyskeskuspalveluiden osalta mielenterveys- ja päihdetyön laatu ja monialaisuus koettiin puutteelliseksi. Tämän korjaamiseksi on perustettu hyvinvointialueen kattava työryhmä. Perhekeskuksissa tapahtuva monialainen työ on jo hyvässä vauhdissa eri puolilla Kanta-Hämettä.
Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuuden lähtötilanteen oma-arvioinnissa on hyödynnetty Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisen lähtötilanteen arviointiin tarkoitetun kyselyn kysymyksiä ja mittareita. Lisäksi arvioinnissa on käytetty Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuuden omaa tulostavoitemittaristoa, jonka Kanta-Hämeen hankekokonaisuuden ohjausryhmä on päättänyt alueen kehittämistyön tavoitteiden mukaisen edistymisen seuraamiseksi kohdennetummin. Hankkeen kansallisissa hyötytavoitteissa edistymisen seurantaan ja arviointiin tarkoitetut Kanta-Hämeen omat tulostavoitemittarit käyvät tarkemmin esiin ohessa liitteenä olevasta oma-arvioinnin raportoinnista. Lähtötilanteen oma-arvioinnin raportti perustuu Kanta-Hämeen hankekokonaisuudesta käsin tehdyn lähtötilanteen arviointikyselyn kautta järjestämisvastuullisista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista saatuihin vastauksiin. Lähtötilanteen arvioinnin tulokset on kuvattu raportissa Kanta-Hämeen hankekokonaisuuden eri kehittämisosa-alueiden näkökulmasta.
Kaikkiin oma-arvioinnissa seurattaviin mittareihin ja kysymyksiin ei tietoja ole ollut vielä saatavilla kaikista organisaatioista lähtötilanteen arviointia tehtäessä. Myös organisaatioiden omat seurannan ja tilastoinnin kriteerit ja tavat ovat voineet olla erilasia organisaatioiden välillä. Tämän vuoksi raportissa olevien tietojen osalta on hyvä todeta, etteivät organisaatioista saadut tiedot ole varmuudella aina olleet täysin yhteismitallisia keskenään ja raporttia olisikin hyvä tarkastella suuntaa antavasti.
Organisaatioiden erilaisia mm. toimintamallien, menetelmien ja tiedontuotannon käytänteitä on pyritty tuomaan raportissa esiin nykytilakuvauksena yhteisen kehittämisen ja muutostyön pohjatiedoksi. Nykytilan tuntemus nähdään hankekokonaisuudessa tärkeänä, jotta kehittämistyössä voidaan kohdentaa työtä tarvittavalla tavalla ja realistisesti tavoitteita kohti. Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuudessa lähtötilanteen arviointi ja sen raportti onkin tarkoitettu ensisijaisesti aktiiviseen käyttöön ja tulevaksi käytännön ”työkaluksi” yhteistä kehittämistyötä edistettäessä alueella.