Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke
Kanta-Hämeen hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kanta-Hämeen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Kanta-Hämeen hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kanta-Hämeen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuuden laajat tavoitteet ovat ohjelman kansallisten tavoitteiden mukaisesti
1. palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
2. painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön
3. laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
4. monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
5. sekä edellä mainittujen tavoitteiden kautta kustannusten nousun hillitseminen.
Kanta-Hämeen hankekokonaisuudessa kehitetään täysin uudenlainen sote-keskuskonsepti, jossa monialainen tiimimalli vastaa palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden parantamisen haasteisiin ja turvaa palveluiden saatavuuden asiakkaalle yhden yhteydenoton ja kerralla haltuun periaatteella. Mielenterveys- ja päihdepalveluja vahvistetaan lasten ja nuorten palveluista aikuisten palveluihin kehittämällä muun muassa tuen saatavuutta entistä varhaisemmassa vaiheessa osana sote-keskusasiointia. Ikääntyneiden palvelujen kehittäminen suuntautuu neljälle eri osa-alueelle joita ovat kotihoidon sisältöjen, saatavuuden ja intensiteetin kehittäminen, yhteisen omaishoidon tuen toimintamallin käyttöönotto, ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden verkoston laajentaminen ja asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen, erityisfokuksena tietojohtamisen kehittäminen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tavoitteena on kehittää varhaisen vaiheen yhteentoimiva ohjauksen ja neuvonnan toimintamalli yhdessä universaalipalvelujen kanssa. Verkostomainen perhekeskus muodostaa toiminnallisen kehyksen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle.
Uusien teknologioiden ja digitalisaation maksimaalinen hyödyntäminen sekä asiakas- ja palveluohjaus ovat merkittäviä kaikille yhteisiä kehittämisen painopisteitä. Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sote-keskus –hankekokonaisuudessa tehtävän kehittämisen läpileikkaavina tavoitteina ovat asiakasosallisuuden vahvistaminen, johtamisen uudistaminen, toimintakulttuurin muutos ja kustannusten nousun hillitseminen.
2020-2023
Hankkeen hallinnoija Hämeen liitto.
Osatoteuttajat: Hattulan kunta, Hausjärven kunta, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta, Lopen kunta, Riihimäen kaupunki, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Tampereen yliopistollinen sairaanhoitopiiri.
Päämäärä ja tavoitteet
Kanta-Häme on 11 kunnan muodostama maakunta, jossa sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestäjiä on yhteensä kahdeksan. Maakunnan väestön sosiaali-ja terveyspalvelujen tarve oli vuonna 2019 kolme prosenttia koko maata suurempi, ja palvelutarpeiden ennakoidaan tulevina vuosina kasvavan väestön ikääntymisen seurauksena. Väestön palvelutarpeissa sekä palveluiden saatavuudessa, käytössä ja kustannuksissa on selviä eroja maakunnan sisällä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2019 asiantuntija-arviossa maakunnan kehittämiskohteiksi on nostettu muun muassa koko perheen peruspalveluiden vahvistaminen ja integraatio, lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut, aikuisten päihde-ja mielenterveyspalveluiden varhaisen tuen palvelut, ikääntyneiden palvelujen yhdenvertainen saatavuus, kotihoidon tukiverkoston vahvistaminen, omaishoidon tukea koskevat erilaiset toimintatavat sekä alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen. Sosiaali-ja terveysministeriön (STM) ja maakunnan sote-keskusteluissa nousi esiin erityisesti kolme kehittämisteemaa: hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen, mielenterveys-ja päihdetyön kehittäminen sekä ikääntyvien palvelut.
Hankkeessa kehitetään täysin uudenlainen sote-keskuskonsepti, jossa monialainen tiimi vastaa palvelun saatavuuden ja jatkuvuuden parantamisesta 'yhden yhteydenoton' ja 'kerralla haltuun' -periaatteilla. Sekä aikuisten että lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja vahvistetaan valtavirtaistamisen periaatteella. Ikäihmisten palveluissa kehitetään kotihoidon sisältöä, saatavuutta ja intensiteettiä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa panostetaan mm. varhaisen vaiheen yhteentoimivaan ohjaukseeen ja neuvontaan. Verkostomainen perhekeskus on toiminnallinen kehys lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle. Uusien teknologioiden ja digitalisaation maksimaalinen hyödyntäminen sekä asiakas- ja palveluohjaus ovat hankkeen merkittäviä painopisteitä.
1. Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus
Saatavuuden parantamisen tavoitteena on, että sote-keskukseen saa yhteyden vaivatta ja ratkaisun ongelmaan viiveettä. Itsehoito, ammattilaisen antama kevyt tuki sekä esim. digiauttaminen toteutuvat myös jo ennen asiakkuutta. Asiakkaiden tulee päästä joko omatoimisesti tai ammattilaisten kanssa toteutettavien ensiarvioiden ja hoidon-ja palvelutarpeen arvioiden piirin helpommin, nopeammin ja monikanavaisemmin. Tavoitteena on vastata asiakkaan tarpeeseen ”yhden yhteydenoton” ja ”kerralla haltuun” periaatteilla siten, että asiakasta ei ”pallotella” ja päästään eroon toisaalle ohjaamisen kulttuurista. Hoidon saatavuuden osalta merkittävin tavoite on kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen seitsemän vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arviosta. Yhtälailla sosiaalityönsaatavuutta tulee parantaa Asiakkaalla tulee olla pääsy sosiaalipalvelujen yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin viipymättä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa saatavuutta parantaa perhekeskus-toimintamalli. Perhekeskusmalli mahdollistaa perheen tarvitseman tuen aloittamisen oikea-aikaisesti.
Suun terveydenhuollossa parempaan saatavuuteen, saavutettavuuteen ja jatkuvuuteen päästään ammattilaisten työjakoa kehittämällä ja yksilölliseen palvelutarpeeseen vastaamalla. Ikääntyneiden kohdalla saatavuuden kehittämistavoitteena on kotihoidon sisältöjen, saatavuuden ja intensiteetin kehittäminen ja asiakkaiden yhdenvertaisuus omaishoidon tukeen liittyen. Kuntoutuksen kehittämisen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikea-aikainen kuntoutuksen prosessi, joka lisää asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä mahdollisuuksia selviytyä itsenäisesti arjessa. Huomioimme kehittämistyössä kaikki kuntoutuksen eri sisältöalueet. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon ketjussa kehitämme yhteistyön sujuvuutta yta-tasolta perustasolle.
Kanta-Hämeessä on herännyt huoli vammaispalveluiden saatavuudesta sekä yhteydestä peruspalveluihin. Selvitämme vammaispalveluiden palvelupolun ja varmistamme, että Kanta-Hämeessä on jatkossakin osaavaa henkilöstöä vastaamassa vammaisten henkilöiden tarvitsemiin palveluihin.
2. Ennaltaehkäisy ja ennakointi
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskuksessa pyritään entistä parempaan palvelutarpeen ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnallisten rakenteiden ja koordinaation kehittäminen, että ennaltaehkäisevät ja ennakoivat toimintatavat, menetelmät ja välineet sosiaali-ja terveyskeskuksessa. Ennaltaehkäisy ja ennakointi tuen tarpeen oikea-aikaiseksi havaitsemiseksiedellyttävää riskien ja piilevän tuen tarpeen tunnistamista esim. ACE-riskien tunnistaminen lapsuuden varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tarvitaan voimavaroja vahvistavaa työotetta myös silloin, kun asiakas on jo palveluiden piirissä. Lisäksi tarvitaan voimavaroja vahvistavaa työotetta säännönmukaisemmin. Systemaattisella riskien, suojaavien tekijöiden ja voimavarojen tunnistamisella, palvelutarpeen ennakoinnilla ja ennaltaehkäisevillä toimintatavoilla kuten erilaisilla menetelmällisillä lyhytinterventioillapyritään siirtämään painopistettä raskaista ja kalliista palveluista kevyempiin tuen vaihtoehtoihin.
3. Laatu ja vaikuttavuus
Kanta-Hämeen läpileikkaavina tavoitteina laadun ja vaikuttavuuden osalta ovat asiakasosallisuuden parantaminen, johtamisen uudistaminen kokonaisvaltaisesti ja toimintakulttuurin muutos. Tavoitteemme on, että hyvinvointialueella tehtävä työ perustuu value based social and health care -ajattelulle. Tätä ajattelua vahvistetaan valmennus-kokonaisuuden avulla. Valmennus käynnistyi syksyllä 2021. Laatua ja vaikuttavuutta parannetaan myös TKIO –osa-alueen kehittämisellä osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskustoimintaa.
Tutkimusperustaista sosiaalihuoltoa tulee vahvistaa osana hyvinvointialueen TKIO-kokonaisuuden suunnittelua. Tämä tavoite on oleellinen myös perusterveydenhuollossa. Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos ovat ovat keskeiset kumppanit tässä osa-alueessa. Rakennamme sopimuksellisia tutkimusyhteistyörakenteita ja -resursseja kaikille kolmelle tasolle: kansallisesti, yta-alueelle ja kuhunkin maakuntaan/ tuleville hyvinvointialueille.
Lastensuojelun prosessit ja toimintatavat vaihtelevat läpi hyvinvointialueemme. Kehitämme ne yhdenmukaisemmiksi ja laadultaan tasaisemmiksi. Henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen on kiinnitettävä huomiota. Kehitämme hankkeessa mallin henkilöstön rekrytoinnista työssä pitämiseen. Huomioimme mallissa urakehityksen, täydennyskoulutuksen sekä työhyvinvoinnin.
4. Monialaisuus ja yhteentoimivuus
Tavoitteena on, että Tulevaisuuden sote-keskusessa tunnistetaan entistä paremmin tilanteet, joissa tarvitaan monialaista ja yhteentoimivaa työtä. Kanta-Hämeessä pyritään kehittämään ammattilaisten monialaista toimintatapaa entistä kokonaisvaltaisemmaksi, systemaattisemmaksi ja menetelmällisemmäksi toimintamalliksi. Tämä nähdään edellytyksenä yhden yhteydenoton ja kerralla haltuun periaatteiden mukaisesti toimimiseksi. Hankkeen pyrkimyksenä on löytää ja tuoda yhteen eri palvelualueiden osaaminen ja niissä tehtävä työ asiakkaiden eduksi. Keskeisiä tavoitteita monialaisuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseksi on asiakkuudenhallinnan, asiakassegmentoinnin ja asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen sekä integroidut palveluprosessit, -polut ja -ketjut. Tavoitteemme on luoda henkilöriippumattomat, vankat rakenteet monialaisen työn toteuttamiseksi. Lisäksi kolmannen ja neljännen sektorin tuki tulee liittää yhteen toimivaksi osaksi asiakkaan palvelukokonaisuutta.
5. Kustannusten nousun hillintä
Kustannusten nousun hillintää tavoitellaan neljän muun laajan hyötytavoitteen kautta vähintään välillisesti. Näissä fokusoidumpia tavoitteita ovat pyrkimys entistä monikanavaisempaan palveluun sekä riskien ja palvelutarpeen ennakoivampaan tunnistamiseen ja sen myötä varhaisemman vaiheen keveämpiin tuen mahdollisuuksiin. Systemaattisesti kohdennetummilla palveluilla sekä palvelu-, työ- ja työnjaon tavoilla haetaan työn kasvanutta tuloksellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta, mukaan lukien kustannusvaikuttavuutta, niin yksilö- kuin väestötasolla. Tavoitteena on keventää sote-keskusten johtamisen rakennetta, työyksiköiden toiminta- ja palveluprosessien työn ja palvelujen päällekkäisyyttä sekä yleisesti ottaen hukka-ja lisätyötä.
Tavoitteemme on luoda asiakkaan ja työntekekijän näkökulmasta prosesseja, joissa asiakas valitsee jatkaa laadukkaissa palveluissamme ja työntekijä saa ammatillisesti tarvitsevansa tuen asiakkaan ohjaamiseksi. Näin saamme vähennettyä ulosvalinnan kustannuksia.
Arviointi
Tiivistelmä oma-arvioinnista syksy 2023, hankepäällikkö Merita Kautonen
Tiivistelmän laatimisessa on hyödynnetty tekoälyä, jonka tuottaman tekstin jälkeen siihen on lisätty mm tunnuslukuja sekä joitain muita sensitiivisiä tietoja.
- Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-hankkeessa kehittämistyössä on keskitytty toimenpiteisiin, joilla lisätään palveluiden saatavuutta ja jatkuvuutta. Kanta-Hämeen sote-keskus toimintamalli yhdistää eri palvelut ja ammattilaisten osaamisen asiakkaan ympärille yksilöllisen tarpeen mukaan, korostaen yhden yhteydenoton periaatetta ja moniammatillista yhteistyötä.
Digitaalisia palveluita on kehitetty vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, mukaan lukien chat-palvelut ja Omaolo-palvelun jatkokehittäminen. Palvelupolut on luotu asiakasnäkökulmasta tavoitteena yhtenäistää palveluja ja parantaa asiakasohjausta. Perusterveydenhuollossa on panostettu palveluiden kehittämiseen koulutusten ja yhteiskehittämisen kautta. Terveys- ja hoitosuunnitelmien käytön lisäämiseksi on järjestetty koulutusta, laadittu ohjeita ja otettu esitietolomake käyttöön. Etävastaanottojen ja etäryhmätoiminnan käynnistämiseksi on järjestetty avoin webinaari ammattilaisille. Etäryhmätoiminta on pilotoitu ja toimintaan ohjeet laadittu.
Aikuissosiaalityössä ja rakenteellisessa sosiaalityössä on kehittämistyö kohdentunut erityisesti aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen yksiköiden toimintaan. Rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseksi aluetta on kartoitettu ja hyvinvointialuetasoisesti luotu sille rakenteet. Perhekeskuspalveluissa on keskitytty palveluiden yhtenäistämiseen ja varhaisen tuen palvelumallien kehittämiseen. Matalan kynnyksen ohjausta ja tukea lapsiperheille on luotu ja kouluille on laadittu koulujen Nepsy-kansiot. Ikääntyneiden palveluissa on parannettu saatavuutta, mm. kotihoidon ympärivuorokautisen yhtenäistämisen kautta.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on keskitytty osaamisen vahvistamiseen ja päihde- ja riippuvuushoidon asiakkaan palvelupolun kehittämiseen. Kuntoutuksessa on pilotoitu monikanavainen fysioterapeutin suoravastaanotto ja toimintamallin laajentaminen on jo käynnissä. Palvelumallien ja käytäntöjen yhtenäistämisellä varmistetaan yhdenmukainen ja saatavuutta parantava toiminta. Vammaispalveluissa on keskitytty palvelujen yhtenäistämiseen ja uuden vammaispalvelulain asettamiin muutostarpeisiin.
Tulostavoitteiden seurannassa saatavuutta ilmaisevat T3-luvut eivät ole oleellisesti kohentuneet. COC-indeksi avoterveydenhuollon lääkäreillä on keskitasoa ja sairaanhoitajilla alle 0,3. Uusia terveys- ja hoitosuunnitelmia on laadittu noin 11 %:lle paljon palveluita tarvitseville asiakkaille 2022–2023 aikana. Arvioinnissa todettiin, että vaikka haasteita on kohdattu, on kehitystä tapahtunut esimerkiksi digitaalisten palveluiden käytössä ja Sosiaalihuollon kiireettömään palvelutarpeenarviointiin pääsyssä.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toteutettu toiminnan siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön on keskittynyt monialaisen toimintamallin kuvaamiseen, digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja perusterveydenhuollon uudistamiseen. Sote-keskustoimintamallissa korostetaan asiakkaan tukemista kokonaisvaltaisesti, mukaan lukien tietoa hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista. Asiakkaiden riskien tunnistamiseen ja palvelutarpeen ennakointiin hyödynnetään alueella laajasti tunnistettuja herätteitä.
Digitaalisissa palveluissa on keskitytty asiakaslähtöisyyteen ja digitaalisen asiakaskokemuksen parantamiseen. Lähes kaikissa palveluissa digitaalisten vaihtoehtojen kartoittaminen on hankkeen päättyessä tavallista. Etävastaanottoja ja ryhmätoimintoja on kehitetty ja digitaalinen sote-keskus aloittaa toimintansa vuonna 2024, tavoitteena lisätä digitaalisen asioinnin osuutta 40 %:iin kaikista asioinneista vuoden 2024 loppuun mennessä.
Perusterveydenhuollossa on rakennettu Oman elintapamuutoksen palvelupolku, joka keskittyy ennaltaehkäiseviin palveluihin ja terveyserojen kaventamiseen. Terveyshyötymittareiden seurantaa hyödynnetään mm herätteinä asiakkaiden palveluiden tarpeen arvioinnissa. Niiden seuranta on systemaattista ja hyvinvointialueen johto voi hyödyntää niitä kehittämistyön lähtökohtana. Suunterveydessä on kehitetty uusia toimintamalleja, kuten diabetesta sairastavien tai pitkäaikaistyöttömien ohjaaminen suun terveydenhuoltoon. Aikuissosiaalityössä ja rakenteellisessa sosiaalityössä on kehitetty harkinnanvaraista toimeentulotukea ja matalan kynnyksen sosiaaliohjausta. Lapsi- ja perhepalveluissa on panostettu varhaisen tuen mallien kehittämiseen, kuten walk-in-periaatteella toimivaan psykiatrisen sairaanhoitajan palveluun kouluissa. Ammattilaisille rakennettiin digitaalinen ACE-työkalu auttamaan lapseen haitallisesti vaikuttavien perhetilanteiden tunnistamisessa. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ja lähipiirin varhaisen vaiheen tunnistamisen tueksi valmisuivat Nepsy-nurkat kirjastoihin ja koulujen Nepsy-kansiot. Arjen kesytys toimintamalli laajennettiin koko hyvinvointialueelle.
Ikääntyneiden palveluissa on kehitetty omaishoidon toimintamallia ja etsivän vanhustyön edistäminen alueella on käynnistetty. Kuntoutuksen tiimin ja alueen ammattilaisten kanssa yhteistyössä laadittiin kuntoutuksen käsikirja, johon liitettiin ennaltaehkäisevän kuntoutuksen malli. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on kehitetty matalan kynnyksen palveluja sekä jalkautuvaa tiimityötä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuudessa alueella on vielä heterogeenisyyttä. Kuntoutuksessa on keskitytty etäpalveluiden kehittämiseen ja ikääntyneiden asiakkaiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Fysioterapeutin monikanavainen suoravastaanoton toimintamalli tukee tuki- ja liikuntaelin oireisten varhaista ja oikea-aikaista palvelua vapauttaen muita ammattilaisia toisiin tehtäviin. Vammaispalveluissa on tunnistettu tarve yhteiselle toimintakyvyn arviointimittarille ja kartoitettu hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia tukea vammaisia heidän omassa toimintaympäristössään. Maksuttoman ehkäisyn kokeilu on edistänyt nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä yhdenvertaisuutta.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sote-keskus toimintamallin kehittämisessä korostuu tarve ymmärtää toimintamallin merkitys koko hyvinvointialueen laajuisesti. Tämä sisältää ammattilaisten keskinäisen keskustelun, tavoiteasetannan ja yhteistyön asiakkaiden palvelukokonaisuuksissa. Toimintamallin jalkautus edellyttää riittävää osaamista, prosessikuvauksia ja työvälineitä. Kehittämistyössä on huomioitu kokemusasiakkaiden ja palveluiden tuottajien näkökulmat, edistäen monipuolista näkemystä palveluiden kokonaisuudessa. Toimintamallin kuvaus valmistui vuoden 2023 lopulla ja sen jalkautuksen tukena on RRP2-hanke. Toimintamalli pyrkii takaamaan asiakkaille yhdenvertaisen palvelun, parantaen palveluiden oikea-aikaisuutta, yhteentoimivuutta, koordinaatiota, asiakaslähtöisyyttä, yhdenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta.
Asiakaskokemuksen johtamisesta on valmisteltu tiekartta asiakaskokemusverkostossa. Verkostoon on koottu kattava edustus jäseniä hyvinvointialueen toimialoilta ja yhteistyökumppaneita. Asiakaskokemuksen johtamisen malli sisältää asiakaspalautteen hallinnan, asiakasosallisuuden varmistamisen ja kehittämiskumppanuuden. Asiakaskokemustiedon johtamisen rakenne on integroitu hyvinvointialueen kehittämiseen, tavoitteiden asetantaan, mittareihin ja raportointiin. Asiakaskokemustiimi seuraa ja raportoi toiminnan toteutumista, koordinoiden kokemusosaajatoimintaa ja tukien asiakasraatien toimintaa. Asiakaskokemustiedon keruu ja hallinnointi tapahtuu hyvinvointialuetasolla, pyrkien yhdenmukaiseen ja yhdistettävissä olevan tiedon tuottamiseen. Työntekijäkokemuksen kehittäminen on yhdistetty asiakaskokemukseen, ja yhteiskehittämisen toimintamallia on edistetty asiakaskokemusverkoston kautta. Työntekijäkokemuksen mittaus on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, mutta Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimus toteutui jo syksyllä 2023 ja sen tuloksia hyödynnetään parannustoimenpiteiden suunnittelussa. Työhyvinvointikyselyyn vastasi 6 700:sta työntekijästä 4 194 työntekijää ja vastanneista 72,1 % koki työnsä mielekkääksi ja 70,2 % suosittelisi työnantajaa ystävälleen.
Palvelupolkuja kehitettäessä on keskitytty palveluiden yhdenmukaisuuteen ja ennaltaehkäisevään näkökulmaan. palvelupoluille on rakennettu laadulliset mittauspisteet, joiden avulla voidaan ennakoida asiakkaan palvelutarvetta asetettujen ja seurattavien mittareiden kautta. Tehdyt malliraportit laadittiin raskauden ehkäisyn ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen tarvitsevan palvelupolkuihin. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhtenäistämisellä on pyritty takaamaan laadukkaat palvelut koko hyvinvointialueella. Vammaispalveluiden yhtenäistämisessä on korostunut palveluiden hajanaisuuden yhdistäminen ja valmistautuminen vammaispalvelulain voimaantuloon. Kuntoutuksen alueella on tehty yhtenäistämistyötä eri käytäntöjen osalta ja edistetty ICF-luokituksen käyttöönottoa palveluiden laatua edistävänä työkaluna.
Sosiaalihuollon työntekijöiden osallisuutta on lisätty keskustelutilaisuuksien ja eri teemoihin keskittyvien foorumien kautta. Taloudellisen tuen yksikön ammattilaisille on järjestetty toimeentulotukiklinikoita yhtenäistämisen ja päätöksenteon kehittämisen tueksi. Perhekeskuspalvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi on keskitytty yhtenäistämistyöskentelyyn ja työntekijöiden menetelmäosaamisen kartoittamiseen. Ikääntyneiden palveluiden kehittämistyössä on korostettu osallisuutta, ja osallisuusverkoston avulla on varmistettu tiedonkulkua ja kehittämiseen osallistumista.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Sote-keskus toimintamallissa keskeisessä roolissa on asiakassuunnitelma, johon sisällytetään palvelukokonaisuuden suunnittelu ja vastuuhenkilön määrittely. Monialaisuus ja yhteentoimivuus ovat avainasemassa. Sosiaalityön rooli monialaisissa palvelukokonaisuuksissa on lisännyt sosiaalityön ymmärrystä ammattilaisten keskuudessa. Palveluprosessi on suunniteltu selkeästi vaiheittain, varmistaen helpon aloituksen ja asiakkaan kokonaisvaltaisen palvelukokonaisuuden seurannan. Palvelupolkujen kuvaus parantaa monialaisten palveluiden ymmärrystä ja toteutusta ja tukevat laadukkaiden palvelujen toteutumista.
Digitaalisten palveluiden kehittäminen on ollut osittain suunnitelmien mukaista. Omaolon kehitystyö on ollut keskeistä ja se jatkuu kansallisessa yhteistyössä. Uuden digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskus -projektin odotetaan vaikuttavan teknologiaratkaisuihin ja monialaisiin palveluprosesseihin.
Päivystyksen monikävijänuorten ohjausmalli on luotu parantamaan nuorten ohjautumista oikeisiin palveluihin. Monialainen yhteistyö on olennaista nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa. Perhekeskuksen monialaisen hoidon, tuen ja kuntoutuksen tarpeen arviointiin on luotu malli, jonka avulla pyritään vahvistamaan monialaisuutta perhekeskuspalvelujen välillä, mutta myös kehityksessä olevien sote-keskusratkaisujen palveluihin. Tämä Arkitiimi -toimintamalli perustuu useisiin alueellisiin moniammatillisiin tiimeihin, joiden tavoitteena on monialaisen yhteistyön sujuvuuden edistäminen. Lisäksi on panostettu neuropsykiatrisen osaamisen kehittämiseen ja yhteistyöhön sivistystoimen kanssa.
Monialaisen yhteistyön edistäminen ikääntyneiden palveluissa on ollut keskeistä. Erityisesti on keskitytty mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistamiseen ja kotihoidon palveluiden kehittämiseen. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa konsultaatiomallien kokeilu on parantanut ammattilaisten välistä yhteistyötä. Lisäksi on pilotoitu laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamallia. Kuntoutuksen kehittäminen on perustunut laaja-alaiseen yhteistyöhön ja ICF-luokituksen käyttöönottoa edistäen. Ennakoivan kuntoutuksen toimintamalli on kuvattu huomioiden myös yhteistyön ja työnjaon liikuntapalveluiden kanssa. Vammaispalveluissa monialaisen yhteistyön kehittäminen on korostunut, ja erityistä huomiota on kiinnitetty palveluprosessien yhtenäistämiseen.
5. Kustannusten kasvun nousun hillitseminen
Hyvinvointialueen sote-keskus-toimintamalli on kehitetty yhteiskehittämällä, keskittyen monialaiseen yhteistyöhön ja ammattilaisten yhteisen kielen vahvistamiseen asiakkaan laaja-alaisen avun tarjoamiseksi. Monialaisen palvelutarpeen tunnistamiseen on kehitetty selkeitä menetelmiä ja ohjeita. Asiakkaiden ohjautumisessa on kiinnitetty huomiota itsenäiseen tiedonhankintaan ja itsehoitoon, vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen roolia palveluissa. Sote-keskustoimintamallin johtamisen mallissa on korostettu monialaisen työn tärkeyttä, integroiden se osaksi hyvinvointialueen toimintaa. Tämän mallin tavoitteena on tukea koordinoitujen ja asiakkaan tarpeiden mukaisesti toteutuvien palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Digitaaliset palvelut ovat kasvattaneet suosiotaan, parantaen palvelujen saavutettavuutta ja tehokkuutta.
Fysioterapeutin monikanavaisen suoravastaanoton myötä hoitajien työtaakka on vähentynyt ja asiakkaat ohjautuvat suoraan ja oikea-aikaisesti tarvitsemiinsa palveluihin. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen palvelupolku on auttanut ennakoimaan taloudellisia ongelmia ja vähentämään tuen tarvetta. Perhekeskuspalveluissa on keskitytty palveluiden yhtenäistämiseen ja tehokkaampaan kohdennukseen. Neuropsykiatristen oireiden varhainen tunnistaminen ja ryhmätoiminnan yhtenäistäminen ovat osa kustannusten hillitsemisen strategiaa.
Kustannusten hallinnassa keskeisenä elementtinä on varhainen ohjaus palvelupoluille, parantamalla palveluiden laatua siten, että hyvinvointialueen ulkopuolisten sairaaloiden käyttö vähenee. Asukkaiden osallistaminen ja positiiviset asiakaskokemukset ovat edistäneet hyvinvointialueen palveluiden arvostusta. Työntekijäkokemuksen parantaminen on nähty tärkeänä osana tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisessä.
On tunnistettu, että kaikkea tietoa ei ole saatavilla suunnitellusti, joten uusien mittareiden tunnistaminen ja yhdenmukainen käyttöönotto ovat olleet tarpeen. Tiedolla johtamisen rakenteisiin ja säännönmukaisuuteen on luotu toimintamalli. Henkilöstön tietoisuus toimenpiteiden vaikutuksista on tärkeä, jotta voidaan arvioida toiminnan tehokkuutta ja tehdä tarvittavia säätöjä.
Tiivistelma oma-arvioinnista syksy 2022
Hankepäällikkö Sini Stolt
Kanta-Hämeen hyvinvointi alueen valmistelu hallintouudistuksen näkökulmasta on ollut vilkasta vuoden 2022 ajan. Tämä on osaltaan tukenut ja osaltaan vaikeuttanut hankekehittämistä. Tukena kehittämisenn edistämiselle ovat olleet kunkin perustettavan toimialan työryhmät alaryhmineeen. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtavalintoja vasta tehdään (tilanne syyskuu 2022), joten ajoittain linjaavan ja päättävän tahon löytäminen on ollut haasteellista. Pilotoinnit ovat edenneet pääosin sovitusti ja osa on päättynytkin. Hankkeen ensimmäisen rahoituksen turvin aloitetetut asiakakokemuksen mittaamisen, johtamisen ja monialaisen työmallin rakentamisen valmennuksen on saatu valmiiksi. Mallit esitellään syksyn aikana valitulle johdolle ja vuosi 2023 on aikaa skaalata nyt pilotoidut mallit. Asiakkaalle kehittäminen näkyy jo nyt pienin askelin: tsemppibotti tukee vanhemmuutta, eri alojen ammattilaiset tuntevat paremmin toistensa työtä ja jalkautuvat asiakkaan äärelle, maksuton ehkäisy on saatavilla nuorille koko maakunnassa ja omaishoidolle on luotu yhtenäiset kriteerit. Mittariston kautta kehittämistyön suurta muutosta ei vielä pystytä osoittamaan.
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Yhdenvertaisen saatavuuden parantamiseksi luotuja palvelupolkumallinnuksia tehdään usealla eri substanssialueella. Asiakkaat ovat olleet mukana luomassa heidän näkökulmastaan ymmärrettävää palveupolkua. Monialainen työmalli on kehitetty. Kun se saadaan laajemmin käyttöön, parantuu työn oikea-aikaisuus. Asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen on tutkinut sähköisen palveluun ohjautumisen kanavia ja määriä. Hyvä vastaanotto 2.0 valmennusten antia jaetaan myös niihin yksiköihin, jotka eivät itse ole olleet mukana. Hämeenlinnan perhekeskus on pilotoinut vanhemmuuden tsemppibottia, joka tsemppaa perheen aikuisia ja samalla nostaa riskit vanhemman tietoon. Tsemppibotti ohjaa myös tiedon ja avun äärelle. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on käynnistetty työpajasarjojen kokonaisuus yhtenäistämään hyvinvointialueen perhekeskuspalveluja. Työskentely on aloitettu neuvolan, puheterapian, fysioterapian, toimintaterapian, sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvion, lapsiperheiden kotipalvelun, perhetyön, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen sekä kasvatus- ja perheneuvonnan osalta. Ikäihmisten osa-alueella on kartoitettu vaihtoehtoisia palveluita ja käyty läpi läpi jo olemassa olevia etähoivan palveluita. Perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseksi on pidetty koko hyvinvointialueen saatavuuspajat, joissa on sovittu yhteisiä toimintatapoja. Kanta-Hämeessä perusterveydenhuollon vastaanoton lääkärin kolmas kiireetön aika (= T3) on keskimäärin 17 päivää, vaihtelua on 1 – 23.6 päivän välillä. Hoitajan T3 –aika on keskimäärin yhdeksän päivää, vaihtelua on 0.79 – 17 päivän välillä. Fysioterapian sekä mielenterveys ja päihdepalveluiden vastaanottojen T3-ajat ovat 24 – 41 päivän välillä, T3-ajan keskiarvona 31.6 päivää. Suun terveydenhuollon palveluissa hammaslääkärin T3 –aika on keskimäärin 54.4 päivää, vaihtelua 46 -76 päivän välillä. Suuhygienistin T3-aika on keskimäärin 52.7 päivää, vaihtelua on 21 - 86.7 päivän välillä. Perhetyöhön pääsee keskimäärin 15 päivän kuluessa, mikä on 5 päivää nopeammin kuin lähtötilanteessa. Perheneuvolaan pääsee lähtötilanteeseen verrattuna yhden päivän nopeammin, keskimäärin 30 päivän kuluessa. Odotusaika sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin (aika asiakkaan asian vireille tulosta varsinaiseen arviointikäyntiin) oli noin 4,5 päivää. Tämä luku on parantunut alkuarvioinnin 6 arkipäivästä. Ikäihmisten palveluissa sosiaalialan ammattilaisen kiireettömälle vastaanotolle pääsee vastausten perusteella keskimäärin 5.5 arkipäivässä, aiemmin keskimäärin 4 arkipäivässä. Riihimäellä ja Fshky:n alueilla omaishoidontuen volyymi on kasvanut ja huonontunut Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Hausjärvellä. Keskiarvo huonontunut kahdesta edellisestä arvioinnista 0,5%, joka on vastoin hankkeen tavoitetta. Palvelutarpeenarviointiin ikääntynyt henkilö pääsee nyt nopeammin Janakkalassa, Riihimäellä ja Hausjärvellä. Fshky:llä tilanne pysynyt ennallaan. Huolestuttava on Hämeenlinnan lukema, joka on 20,1 arkipäivää. Ensihoidon kuljetusten määrä on lisääntynyt kaikissa kunnissa. Lähtötilanteen keskiarvo (907 kuljetusta koko alueella) on lähes tuplaantunut (2022 keskiarvo on 1769).
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Lasten ja nuorten palveluiden osalta on edistetty alaikäisten varhaista mielenterveyden tukea luomalla malli walk-in-periaatteella toimivasta, kouluilla tapahtuvasta psykiatrisen sairaanhoitajan palvelusta. Lisäksi yhteistyössä sivistystoimen kanssa on kehitetty malli koulupoissaoloihin. Terveyshyötymittarien jalkauttamistyö jatkuu edelleen. Suun terveydenhuollon yhteistyö nuorten matalan kynnysten palveluiden kanssa on jatkanut Riihimäen seudulla toimintaansa ja vastaavan tyyppistä toimintaa ollaan skaalamassa tällä hetkellä muualle Kanta-Hämeeseen. Elintapaneuvonnan palveluketju on muuntumassa sähköiseen muotoon. Asukkaille on tehty herättelevä juliste elintavoista. Terveyshyötymittarien käyttö vaihtelee organisaatioittain. Osassa terveyshyötymittarien käyttö on rakenteisesti kirjattua ja systemaattista, toisaalta vakioitua tiettyjen asiakasryhmien kohdalla kirjauksen tapahduttua fraasien avulla. Fraasien kautta mittaritietoja ei pysty poimimaan. Psykososiaalisia menetelmiä muille kuin nuorille on käytössä seuraavanlaisesti: Voimaperheet 3-4 vuotiaiden vanhemmille sekä perhetukihoitaja lasten vanhemmille Forssan seudulla. Aikuisille on psykoedukaatiota, mindfulnessia ja rentoutusta Hattulassa, ratkaisukeskeinen päihdehoitoryhmä on aikuisille Riihimäen seudulla. Työikäisten sosiaalihuollossa menetelmiksi mainittiin mm. Ohjaamo-toiminta, kotikuntoutus, hoidon- ja voinnin seuranta, asiointiapu, sosiaalinen kuntoutus, systeeminen työote, lähiökeskus ja ryhmätoiminta naisille. Nuorten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon soveltuvista psykososiaalisista menetelmistä on otettu laajasti käyttöön masennusoireistoon suunnattu Inter Personal Counseling (IPC) –menetelmä, johon on koulutettu 75 henkilöä. Lähtötilanteessa Kanta-Hämeessä ei ollut menetelmään koulutettuja lainkaan. Hämeenlinnassa on otettu käyttöön myös Coolkids-menetelmä, jonka käyttöön on koulutettu kaksi henkilöä. Teimme kyselyn mielenterveystyön psykososiaalisista menetelmistä. Vastauksissa DKT osaamista oli 67%. IPT, IPC ja ratkaisukeskeinen terapia oli kaikissa 33%. Lapsiperheille tarkoitettujen matalan kynnyksen avointen kohtaamispaikkojen määrä on tasaisesti kasvanut ja elokuussa 2022 niitä on Kanta-Hämeessä kahdeksan. Lähtötilanteessa kohtaamispaikkoja oli Kanta-Hämeessä kaksi. Kanta-Hämeen alueella lastensuojelun avohuollon asiakkaana on tällä hetkellä 890 lasta, mikä on 58 lasta vähemmän kuin lähtötilanteessa (N = 948). Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn tähtäävä elintapaohjaustoimintamalli tunnistetaan olevan käytössä Riihimäellä ja Fshky:llä, mutta elintapaohjausta on saatavilla kaikilla alueilla terveydenhuollon toimesta. FINGER-toimintamallin jalkautus alkutekijöissä.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Palvelujen laatua ja vaikuttavuutta on edistetty perhekeskuksen menetelmäkartan koostamistyöskentelyllä. Ikäihmisten päihdetyön tarvetta on kartoitettu alueen ikäihmisten työntekijöiden kanssa. Asiakkaan kohtaamisen tueksi kaivattiin tietoa päihteiden käytön puheeksiotosta ja palveluohjauksesta. Vastauksissa nousi esiin myös asiakkaan itsemääräämisoikeuteen liittyvät kysymykset, tiedontarve ikääntyneille, erityisesti muistisairaille ja läheisille suunnatuista palveluista sekä päihteiden käytön vaikutuksesta muistisairauteen. Tähän ammattilaisten tarpeeseen pyritään vaikuttamaan yhteistyötä lisäämällä. Ikäihmisten palveluille tarjotaan puheeksioton koulutusta syksyllä 2022. Ikäihmisten työntekijöiden ja päihdetyön ammattilaisten kesken olemme käynnistäneet yhteistyötä pohtimalla kehittämisen tarpeita yhteisen pöydän äärellä. Kehittäminen jatkuu näissä työryhmissä vielä 2022 syksyllä. Kotihoidon henkilökunnalle toteutettu laaja koulutuskokonaisuus, jonka avulla pyritään parantamaan toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Se jatkuu pienimuotoisesti myös syksyllä 22. Koulutuksilla ja valmennuksilla lisätätään yhteistä tietopohjaa ja luodaan tasaisempaa laatua työlle. Sairaanhoitopiirin toimesta 09/21-9/22 välisenä aikana on kuvattu kuusi palvelupolkua, jotka ovat valikoituneet kuvattavaksi suurivolyymisyyden takia. Näitä ovat: aivoinfarktipotilaan palvelupolku, selkäleikkauspotilaan sekä selkäoireisen potilaan palvelupolut, eteisvärinää sairastavan potilaan palvelupolku sekä tyypi 2 diabetesta sairastavan palvelupolku. Lisäksi kuvattiin ammattikentän tarpeesta noussut kokonaisuus lapsen unitaitojen tukipolusta. Näihin ja aikaisemmin kuvattuihin palvelupolkukuvauksiin vahvistetaan erityisesti sosiaalityön rajapintoja, yhdessä Tulsote-hankkeen sosiaalityön asiantuntijoiden kanssa. Maakunnan alueella on kuvattu yhteinen apuvälinepalvelun sekä aikuisten lääkinnällisen kuntoutuksen palvelupolku. Hankkeessa valmistellaan ikääntyneiden kuntotuksen mallia. Hämeenlinnan, Janakkalan ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän NPS-arvojen keskiarvo on 67.83 eli yli tavoitetason, joka on 60. Kiireellisen hoidon yksiköissä NPS-indeksi jää vielä alle 60. Diagnoosien ja käyntisyiden (ICPC-2) kirjaamisten osalta suhteessa käynteihin vastauksia on tullut syksyn arviointiin lääkärien, hoitajien ja fysioterapeuttien tilastoista. Kaikkien yhteenlaskettu keskiarvo kirjaamiselle oli 72.3%, vaihtelua oli 19.20% (Riihimäen seudun hoitajat) – 98 % (Hämeenlinnan fysioterapeutit) välillä. Lääkärien diagnoosien/käyntisyiden kirjaaminen on keskimääräisesti 83.9% tasolla. Kirjaamisen toteutumisen tavoitteena on 90%:a. Asiakaskokemuksen seuraaminen vaihtelee lasten, nuorten ja perheiden palveluissa paljon, eikä ole systemaattista Kanta-Hämeen alueella. Tuloksia on raportoitu vähäisesti, mutta niiden mukaan palaute on ollut hyvää. Henkilöstökokemuksen seuranta ei ole lasten, nuorten ja perheiden palveluissa systemaattista ja organisaatioiden välillä on suuria eroja. Keinoina mainittiin vapaamuotoisten keskustelujen lisäksi ParTy- ja Ilmapuntarikyselyt sekä kehityskeskustelut. Rakenteellisen sosiaalityön toimintamallien käyttö on lapsiperheiden palveluissa vähentynyt lähtötilanteesta, eikä niitä elokuussa 2022 ole käytössä yhdessäkään organisaatiossa. Myös työikäisten sosiaalihuollossa malli on käytössä enää 1/5 vastaajista. Verrokkina vastaava luku vuonna 2020 alkuarviossa oli 4/7. Kysymykseen onko rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista laajennettu kaikki vastanneet (N=4) kirjasivat työikäisten osalta ei. Asiakaskohtaisia vaikuttavuuden ja toimintakyvyn mittareita on lapsiperheiden palveluissa käytössä jonkin verran, mutta lähtötilanteeseen nähden ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Kykyviisari on käytössä 17% ja RAI-välineistöön kuuluva mittari 33% organisaatioista. Työikäisten sosiaalihuollon osalta Riihimäki on alkuarvion tapaan edelleen ainoa, jolla kirjattu AVAIN -mittarin olevan käytössä. Kykyviisari on yhdellä ja RAI kahdella vastaajalla viidestä. Hausjärvellä on otettu käyttöön Suuntima ja Hämeenlinnassa pilotointia harkitaan.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Monialaisen työn malli on luotu osana hankkeen valmennuskokonaisuutta. Mallin luomiseen on osallistunut noin 80 ammattilaista ja asiakasedustaja. Suuntima on käytettävissä terveydenhuollon yksiköissä ja Hausjärvellä sosiaalihuollossa. Suuntiman käyttöönottoa edistetään monialaisen työn valmennuksessa. suunterveys onnistunut syrjäytymisvaarassa. Ristiinpölytyksiä on pidetty edelleen eri teemoista. Kaikki kehittämisen osa-alueet ovat tehneet yhteistyötä alueen järjestöjen ja asukkaiden kanssa. Olemme järjestäneet erilaisia teematapahtua, osallistaneet kehittämiseen ja kuulleet toiveita. Kanta-Hämeen yhteispäivystyksessä oli 44 616 käyntiä ajanjaksolla 1.9.2021-31.8.22. Yhteispäivystyksen käyntejä ajanjaksolla 15.7. – 15.8.2022 oli 4 101, joista 144 liittyi päihteiden käyttöön (3.5%) Neljän vastanneen organisaation osalta suun terveydenhuollon käyntejä oli Kanta-Hämeessa keskiarvona 411.2/1000 asukasta kohti ja päivystyskäyntejä 106.5/1000 asukasta kohti. Perusterveydenhuollon päivystyskäyntejä (lääkäri, hoitaja, fysioterapeutti) oli yhteensä 9318. Määrän nousuun (syksyllä 2021 luku oli 5417 N=4) on voinut vaikuttaa asukkaiden rohkaistuminen hakeutua hoitoon koronan väistyttyä. Myös eri ammattilaisten tekemiä päivystyskäyntejä on osattu huomioida tiedonkeruussa. Kelan kanssa yhdessä sovittu toimintamalli asiakasasioiden käsittelyä varten on lapsiperheiden palveluissa käytössä noin 30 %:ssa organisaatioista, pääosin toimeentulotuen ja muiden etuuksien osalta. Työikäisten osalta vuonna 2020 koko alueelta raportoitiin mallien olevan käytössä niin toimeentulotukeen kuin muihinkin etuuksiin sekä kelan palveluihin. Nyt viidestä vastaajasta vain kolme ilmoitti mallien olevan käytössä. Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden tunnistamiseen ja yhteistyöhön malli raportoitiin olevan käytössä 2/5 – vuonna 2020 luku oli 4/6. Vuonna 2020 alueista 6/7 ilmoitti, että työttömien työ- ja toimintakyvyn tuen tarpeiden arviointiin on käytössä yhteinen malli. Nyt syksyn arvioinnissa vastaava luku on 2/5. Toimintamalliksi kummassakin vastauksessa ilmoitettiin työkyvyn tukemisen malli. Kanta-Hämeen keskussairaalan ihotautipoliklinikan jalkautuminen Janakkalan terveysasemille on jatkunut. Toiminnan skaalausta ei ole vielä ehditty suunnitella laajemmalle. Mielenterveystyö ja päihdetyö ovat järjestetäneet seudullisia työpajoja ikääntyneiden palveluiden kanssa ja pyritty tunnistamaan ikääntyneiden palveluissa olevia tarpeita liittyen mielenterveydellisiin kysymyksiin. Päihdetyön toimijoiden kentän hajanaisuuteen on kehitetty riippuvuushoidon palvelupolku nettialustalle. Olemme työstäneet myös päihderiippuvaisen raskaana olevan palvelupolkua. On tunnistettu, että raskaanaoleva päihderiippuvuuden kanssa elävä perhe on riskissä jäädä liian vähälle tuelle ja tippua palveluiden ulkopuolelle. Terveysneuvontapisteiden toimintatapojen tarkastelu ja kehittäminen on käynnistynyt asiakaskyselyillä. Hämeenlinnassa on käynnistetty yhteistyöprojektina jalkautuva infektioiden torjunta ja huumeiden käyttäjien palveluohjaus. Forssan seudulla päihdetyön ammattilainen jalkautuu nuorten Ohjaamopalveluun sovitusti viikottain ja Riihimäelle on perustettu nuorten MPY, johon on palkattu mielenterveys- ja päihdetyön osaajat. Kuntoutuksen maakunnallisessa työryhmässä sovittiin Janakkalan ikääntyneiden palvelupolun laajentamista maakunnalliseksi. Siinä keskeistä on ennaltaehkäisyyn panostaminen ja esimerkiksi kaupungin liikuntatoimen ja yhdistysten palveluiden hyödyntäminen. Kotisairaala toimintamalli on luotu ja se odottaa monialaista integraatiota terveydenhuollon kanssa.
5. Kustannnusten kasvun nousun hillitseminen
Sähköisten asiointien määrä on perusterveydenhuollossa keskimäärin 19,6% käynneistä, vaihdellen 3,6% - 78%:iin. Sähköisiä palveluja on saatavilla eri-ikäisille lähes joka palveluntuottajan alueella, Hattulassa sähköisiä palveluja on saatavilla vähiten. Tavoitteena on, että 45%:a käynneistä toteutetaan sähköisinä. Kansallinen tavoite on 35%, kansalliseen tavoitteeseen ei lasketa mukaan puheluita. Ikäihmisten palveluissa sähköisen arvioinnin kysymyksen asettelu on haasteellinen ja luvut vertailukelvottomia. Lapsiperheiden palvelujen sähköisistä asiointikäynneistä on saatavilla pääosin arvioituja tietoja. Sosiaalityön arviointikäynneistä sähköisiä oli keskimäärin 15%, mikä on hiukan vähemmän kuin lähtötilanteessa (19%). Palvelutarpeen arvion sähköiset asiointimäärät ovat lisääntyneet selvästi, ollen keskimäärin 13%, kun lähtötilanteessa niitä oli vain 4%. Työtä sähköisten asiointikanavien lisäämiseksi ja yhtenäistämiseksi koko Kanta-Hämeen alueella tehdään aktiivisesti. Aikuissosiaalityössä sähköinen asiointi kaikista käynneistä oli keskiarvona koko alueella 6,25% (N=4). Palvelutarpeen arvioinnissa luku oli vielä pienempi 3,75% (N=4). Verrokkilukuja vuoden 2020 alkuarvioon ei näiltä osin ole. Arvionvarainen luku sähköisistä asiointikäynneistä aikuissosiaalityössä ja työikäisten palvelutarpeen arvioinnissa kirjattiin vain kahden vastaajan toimesta, toisessa käyntejä näissä oli 15-20%, toisessa 5%. Sen sijaan huomionarvoista voi olla, että vuoteen 2020 nähden arvio sähköisistä asioinneista aikuissosiaalityössä on tippunut esimerkiksi Riihimäellä 40%:sta 5%:iin.. Yhdessä vastauksessa kirjattiin, että asiakastyössä on pyritty panostetaan digitalisaation kehittämiseen, mutta korostettiin, että ensiarvio erityisen tuen tarpeen asiakkaalle tehdään aina asiakkaan kotona, toimistolla tai erikseen sovitussa paikassa, ei koskaan puhelimitse tai sähköisesti. Sähköisten palveluiden saaminen osaksi toimintamalleja ja luontevaa asiakastyötä on siis edelleen kesken kuten ylläoleva vastaus osoittaa.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021
Hankepäällikkö: Sini Stolt
Johdanto
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa ovat pilotoinnit sekä palvelupolkumallinnukset edenneet hyvällä vauhdilla. Sote-lakien läpimeno kesällä 2021 vauhditti kehitystä yhteiseeen suuntaan. Kunnat ja kuntayhtymät ovat rakenneuudistuksen valmistelussa, koronan keskellä ja kehittämistyön äärellä kiireisiä. Arvioinnin kaikkiin osa-alueisiin emme saaneet kaikista organisaatioista vastauksia, joten vastaukset eivät ole täysin yleistettävissä koko Kanta-Hämeeseen. Täydennyshaussa haimme valtionavustusta uusien kehittämisen osa-alueiden käynnistämiseksi. Liitimme tähän arviointiin näistä osa-alueista lähtötilanteen arvioinniksi teemoja, joista teimme tilannekartoitusta haun pohjaksi. Kanta-Hämeen kehittämisen mallissa substanssityöryhmillä on tärkeä rooli. Nämä työryhmät ovat tuottaneet tärkeää tietoa palveluista, palveluaukoista sekä kehittämisen suuntaamisesta. Hankkeen ohjausryhmätyötä ollaan kehittämässä, jotta hanketyön tulokset saataisiin yhtenäisemmiksi sekä priorisoitaisiin kiireellisyysjärjestykseen.
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskushankkeessa on käynnissä laaja valmennuskokonaisuus. Samaan aikaan osa perusterveydenhuollon yksiköistä osallistuu Hyvä vastaanotto 2.0. Nämä kaksi kokonaisuutta kehittävät osaltaan saatavuutta toinen huomioiden vastaanotto työtä ja toinen kehittämällä monialaista yhteistyötä sekä asiakkaan kokemusta. Meillä oli käynnissä Navi-työkalun kehittäminen asiakkuutta ennakoivan vaiheen tueksi. Itse Navin työstäminen päättyi pilottina elokuussa. Pystymme kuitenkin hyödyntämään tehtyä kehittämistyötä jatkossakin. Erityisesti lapsiperhepalveluiden kenttään rakennetetut palveluohjaukset pääsevät jatkokehittämiseen. Palvelupolkukuvauksia on valmistunut ja valmistumassa. Osallistamme myös asiakkaita palvelupolkumallinnuksessa. Kuvaukset ovat tuoneet eteemme palveluaukkoja, joihin meidän on pohdittava uusia palvelukokonaisuuksia. Olemme mitanneet palveluiden saatavuutta myös tässä oma-arvionnissa. Perhetyöhön pääseen nopeammin kuin aiemmin, nyt 12 päivässä. Perheneuvolaan pääsy on taas hidastanut, mutta siinä on laajoja alueellisia vaihteluita viikosta kolmeen kuukauteen, keskiarvon ollessa tällä hetkellä 2 kuukautta. Hoitoon pääsyä olemme mitanneet T3-mittarilla. Lääkäreiden osalta hoitoonpääsy parantunut 20 päivästä 16 päivään. Muiden terveydenhuollon ammattilaisten (hoitajat, hammaslääkärit, suuhygienistit ja fysioterapeutit) osalta hoitoonpääsy on hidastanut. Vaikein tilanne on hammalääkärille pääsyssä: lähtötilanteessa hammaslääkärille pääsi 28 päivässä ja nyt 52 päivässä. Omaishoidon tuen volyymi on kasvanut maakunnassamme. Lisäksi lääkeautomaattien ja etähoivan hyödyntäminen on yleistynyt. Tämä tulee varmasti näkymään ikääntyneiden osalta palveluiden saatavuudessa positiivisesti.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Koko Kanta-Hämeen laajuinen ensimmäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertomus ja suunnitelma ovat valmistuneet. Elintapaneuvonnan mallia on lähdetty kehittämään liikuntaneuvonnasta. Prosessiin on lähtenyt mukaan laaja joukko yhteistyökumppaneita. Terveyshyötymittareiden kehittämistyö on siirtynyt työkäytännön levittämisen vaiheeseen. IPC-koulutusten osalta on alkamassa toisen aallon kouluttaminen. Tämän jälkeen Kanta-Hämeessä on noin 40 IPC-koulutuksen saanutta ammattilaista. IPC:n juurruttamista suunnitellaan yhdessä TAYS:n Viva-hankkeen kanssa. Hämeenlinnassa on lähdetty mallintamaan nuorten mielenterveyden tukea perustasolla. Tämän mallinnuksen myötä yhdessä nuorten kanssa on ideoitu Nuku Nuori! kampanja. Nuorten maksuton ehkäisy puuttuu kokonaan yhdestä kunnasta ja muidenkin kuntayhtymien ja kuntien osalta palvelussa on vaihtelua. Tämän yhtenäistämiseen tartumme täydennyshaun myötä. Psykoterapian saatavuus on alueellamme heikko. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta tärkeänä näyttäytyvät sähköiset palvelut sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikat. Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt etenkin työikäisillä. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja on perustettu Riihimäen seudulla. Riihimäen matkakeskukseen on rakentunut kaikenikäisten kohtaamispaikka.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen tähtäävä valmennus on alkanut. Sosiaalihuollon henkilöstöä valmennetaan asiakaskokemuksen palvelumuotoilusta. Asiakaskokemusverkoston luominen on hyvässä vauhdissa oman valmennusprosessinsa myötä. Strateginen ja operatiivinen johto on aloittanut value based social and health care ajatteluun pohjaavan valmennuksen. Valmennukset tukevat toimintakulttuurin muutosta. Olemme mallintaneet tai mallintamassa nuorten päihdepalveluiden, vanhemmuuden tuen, kotihoidon, huumeiden käyttäjän palvelut sekä työikäisten sosiaalihuollon palvelut. Sovimme, että visuaalisesti mallinnus mukailee jo käytössä olevaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin asiakaspolkukuvausta. Nuorten päihdepalveluiden mallinnuksessa esiin tulleisiin palveluaukkoihin on lähdetty vastaamaan yhdessä Monni-hankkeen kanssa. Osallistamme asiakkaita mallinnuksiin. Terveydenhuoltopalveluissa on mitattu NPS (-100-+100). Tällä hetkellä keskiarvo on 65.41. Rakennehankkeen tuella olemme yhtenäistäneet T3 mittaamista ja pilotoineet sen sähköistä mittaamista. Ikääntyneiden palveluissa on kotihoidon laadun yhtenäistämiseksi suunniteltu laaja osaamista lisäävä koulutus. Tämän henkilöstön koulutuskokonaisuuden suunnitelma on valmis ja itse koulutus alkaa 2022 alussa. Mielenterveys ja päihdepalveluiden osalta meillä on ollut valtavirtaistamisen työpajoja, joissa olemme suunnitelleet koulutuskokonaisuutta puheeksioton ja perustason työn tueksi (peruspalveluiden vahvistaminen).
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Seudulliset valmennukset ovat alkanet monialaisen työn kehittämiseksi. Forssan seudulla kehitetään työttömän työnhakijan monialaista sote-prosessia, Janakkalassa ja Hattulassa kehitetään monialaista yhteistyötä yli organisaatiorajojen, Hämeenlinnassa kehitetään mielenterveys- ja päihdepalveluiden monialaista yhteistyötä ja Riihimän seutu kehittää geneeristä mallia. Haasteeksi kehittämisessä on noussut organisaatioiden erillisyys ja yhteisten työvälineiden puute. Emme ole onnistuneet käynnistämään Suuntima-pilottia monialaisten asiakkaiden tunnistamiseksi. Rekisterin pitäjyys on haastava erillisissä organisaatioissa. Perustason ja erityistason työtä yhdistävä ihotautipoliklinikan pilotointi Janakkalassa onnistui hyvin. Suunterveydenhuolto on lähtenyt uudenlaiseen monialaiseen yhteistyöhön syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja työttömien kanssa. Salma-pilotti oli onnistunut: kokeilun aikana tehtiin enemmän toimenpiteitä ja hoitojaksot olivat lyhyempiä. Pyrimme monialaisuuteen myös työryhmien yhteistyön kautta (ristiinpölytys). Kela on lähtenyt alueellamme aktiiviseen yhteistyöhön eri asiakasryhmien palveluiden kehittämisessä. Myös järjestöt ovat innolla mukana kehittämisryhmissä. Ikääntyneiden palveluissa kotisairaalan malli on edennyt. Palvelupolkuja kuvatessa tulee esiin monialaisen työn tarve ja yhteinen tekeminen
Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021
Laatija: Sini Stolt, hankepäällikkö
Johdanto
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeen kehittämistyö Kanta-Hämeessä on siirtymässä suunnitteluvaiheesta pilotointeihin kevään 2021 aikana. Hankkeen tavoitteiden mukainen kehittämistyö ei vielä näy kaikissa Kanta-Hämeen järjestämisvastuullisissa organisaatioissa. Kehittämistyön tulisi tapahtua johdon tuella kehittäen ja kokeillen. Osassa organisaatioissa kehittäminen on jo lähtenyt vauhdilla eteenpäin ja pilottejakin on käynnissä. Kehittämistyö ottanee harppauksen eteenpäin, kun hyvinvointialuetta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan. Pyrimme jatkossa sitouttamaan paremmin järjestämisvastuullisten organisaatioiden johtoa kehittämistyöhön. Hankkeen arvioinnissa käytettyä mittaristodataa ei ole saatavilla kaikista organisaatiosta. Lisäksi organisaatioissa on uudistettu arviointitiedon keräämisen tapaa, joten lähtötilanteeseen tehtävä vertailu on suuntaa antavaa. Hankkeen oma-arvioinnissa on hyödynnetty kehittämistyöryhmissä koostettua tietoa kerätyn arviointitiedon lisäksi.
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Sosiaalipalveluissa odotusajat ovat eri palveluihin kasvaneet noin yhdellä päivällä (työikäiset ja perhepalvelut). Perhetyöhön pääsee viisi päivää aiemmin kuin ennen, keskimäärin 15 päivässä. Terveydenhuollossa mitattavat T3-arvot (kolmas vapaa aika) ovat kasvaneet eli odotusajat ovat pidentyneet kiireettömään hoitoon. Kansallinen tavoite on saada kiireetön hoito alkamaan 7 vuorokaudessa. Lähtötilanteessa kaikkien mitattavien terveydenhuollon ammattilaisten T3 keskiarvo oli 19 päivää ja nyt se on 26 päivää. Terveydenhuollossa on jouduttu uudelleen järjestelemään työtehtäviä koronan vuoksi esimerkiksi jäljittämiseen ja rokotusten järjestämiseen. Suun terveydenhuollossa hoitosuunnitelmat toteutuvat jo loistavalla tasolla 99 %. Siltä osin hankkeen ensimmäinen tulostavoite on täytetty. Ikäihmisten palveluissa palveluun pääsyn ajat ovat hieman lyhentyneet. Forssan seudulla ja Janakkalassa on edetty tavoitteen suuntaisesti kevyiden palveluiden asiakkuuksien osalta.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Yhteisösosiaalityö on hiukan lisääntynyt Kanta-Hämeessä lähtöarvioinnin jälkeen. Terveyshyötymittareiden käyttöä ei pystytä tällä hetkellä poimimaan suoraan asiakkaan tiedoista kaikissa järjestämisvastuullisissa organisaatioissa. Ikäihmisten kuntoutuksessa on sovittu maakunnalliseksi malliksi Janakkalan käyttämä palveluketjumalli. Siinä korostuvat ennaltaehkäisevä yhteistyö liikuntatoimen kanssa ja kolmannen sektorin toimintojen hyödyntäminen. Muistisairaiden osalta ennaltaehkäisevää toimintamallia ei ole käytössä missään Kanta-Hämeen kunnassa. Yli puolet alueemme kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveyden huollon ammattilaista ei käytä kenenkään asiakkaansa kanssa BDI- tai Audit-kyselyä. Vajaa puolet käytti satunnaisesti näitä työvälineitä huolen herätessä tai siirtäessään asiakasta erityispalveluun. Yhtenäistä ja systemaattista työtapaa ei vielä ole päihde- ja mielenterveysasioiden osalta. Kyselyyn vastanneista työntekijöistä 76 % tiesi keneen olla yhteydessä, kun huoli asiakkaan päihteiden käytöstä herää. Vastaajista 60 % koki yhteistyön toimivaksi. Lasten, nuorten ja perheiden osa-alueessa on kouluttauduttu laajasti tutkitusti vaikuttaviin menetelmiin. Uutena menetelmänä hyvinvointialueellamme on nuorten masennus- ja ahdistusoireilun hoitoon tarkoitettu IPC-menetelmä. Siihen on kouluttautunut tähän mennessä 22 osaajaa ympäri Kanta-Hämettä ja ensimmäiset asiakkaatkin ovat jo aloittaneet prosessinsa. Tuki työlle järjestyy Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian ja TAYS:n VIVA-hankkeen kautta. Monialaisuuden ja ennakoinnin tueksi kehitettävä digitaalinen työkalu NAVI, on edennyt vanhemmuuden tuen osalta pilotointivaiheeseen ja on käynnistymässä monialaisen työskentelyn osalta. NAVIlla on tarkoitus tukea monialaista työskentelyä, sekä tunnistaa ennaltaehkäisevästi ne perheet, joissa riskien määrä ylittää suojaavien tekijöiden määrän tai vanhempi itse kaipaa apua.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Vaikuttavuuden parantamiseksi Kanta-Hämeen hankkeessa kehitetään monialaista työprosessia, jossa asiakas saa avun yhdellä yhteydenotolla. Hankimme työn tueksi valmennusta, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toimiessa hankintayksikkönä. Hankintaprosessin edetessä organisaatiot ovat pohtineet, mitä monialaista työprosessia he lähtevät kehittämään valmennuksessa. Valmennuksissa vahvistuu monialaisten työprosessin lisäksi asiakaskokemus ja johtaminen. Valmennus perustuu value baced social and health care-ajatteluun. Asiakkaiden tulosyyt kirjautuvat nyt terveydenhuollossa 82 %, aiemmin niitä ei voitu mitata. Henkilöstökokemuksen mittaamiseen perusterveydenhuollossa on valittu yhteiset kriteerit. Sosiaalihuollossa sekä asiakas- että henkilöstökokemuksen mittaaminen ovat satunnaista eikä yhteistä mittaristoa ole. Ikääntyneiden kotihoidon henkilökunnalle on suunniteltu koulutuskokonaisuus, joka parantaa työn laatua. Perhekeskuksissa on lähdetty kehittämään työmalleja, jotka parantavat asiakkaiden osallisuutta. Systeemiseen ajatteluun perustuvassa toimintamallissa asiakkaiden ääni nousee hyvin esiin. Hämeenlinnassa on käynnistynyt suun terveydenhuollossa Salma-pilotti, jossa asiakas saa kaiken tarvitsevansa palvelun yhdellä käynnillä uuden toiminnanohjaustyökalun avulla.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Monialaisuuden ja yhteen toimivuuden parantamisessa keskijohtomme on avainasemassa. Hyvinvointialueellamme toimii operatiivinen keskijohdon työryhmä, joka suuntaa monialaisuuden ja työprosessien yhteen toimivuuden kehittämistä. Kokonaisuutta tuetaan esitellyllä valmennusprosessilla. Hankeaikana tehdyissä selvityksissä on korostunut monialaisen yhteistyön henkilösidonnaisuus ja rakenteiden heikkous. Työn vaihtaminen ja työtehtävien muuttuminen voivat kaataa koko henkilösidonnaisen moniammatillisen työn. Tämä tuli esiin myös monialaisen työn pohjaa rakentavan seutukierroksen aikana. Tästä syystä meidän on kehitettävä uusia malleja ja selkeät henkilöistä riippumattomat toiminnanrakenteet. Ensimmäisenä monialaista työtapaa lähti pilotoimaan suun terveydenhuolto Janakkalassa (työttömien terveystarkastukset). Forssan seudulla, Riihimäen seudulla ja Hattulassakin on pilottikohteet jo valittuna. Työikäisen sosiaalihuollossa on noussut esiin tarve tehdä tiiviimpää yhteistyötä työllisyyspalveluiden ja Kelan kanssa. Haasteeksi nousi myös aikuisten ja perheiden palveluiden yhteistyö. Perheen kokonaisuuden huomioiminen on vielä puutteellista. Tähän vastaa osaltaan systeeminen työote. Ikääntyneiden palveluissa monialaista työtä on vahvistettu asiakas- ja palveluohjauksen yhteistyöskentelyn käynnistämisellä. Pulmaksi kehittämisessä on noussut ammattilaisten saatavuus ikääntyneiden palveluihin. Lasten, nuorten ja perheiden osa-alueessa selvitettiin nuorten päihdepalveluiden monialainen palveluketju koko Kanta-Hämeen osalta neljässä eri asiakkuussegmentissä. Monialainen työ onnistuu parhaiten päihdekäytön ollessa vielä satunnaista. Hoidon ja kuntoutuksen palveluita nuorille päihteiden käyttäjille on puutteellisesti. Jatkamme palveluiden uudelleen muotoilua lapsiperheiden työryhmien ja Monni-hankkeen kanssa. Koko sosiaali- ja terveyskeskuspalveluiden osalta mielenterveys- ja päihdetyön laatu ja monialaisuus koettiin puutteelliseksi. Tämän korjaamiseksi on perustettu hyvinvointialueen kattava työryhmä. Perhekeskuksissa tapahtuva monialainen työ on jo hyvässä vauhdissa eri puolilla Kanta-Hämettä.
Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuuden lähtötilanteen oma-arvioinnissa on hyödynnetty Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisen lähtötilanteen arviointiin tarkoitetun kyselyn kysymyksiä ja mittareita. Lisäksi arvioinnissa on käytetty Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuuden omaa tulostavoitemittaristoa, jonka Kanta-Hämeen hankekokonaisuuden ohjausryhmä on päättänyt alueen kehittämistyön tavoitteiden mukaisen edistymisen seuraamiseksi kohdennetummin. Hankkeen kansallisissa hyötytavoitteissa edistymisen seurantaan ja arviointiin tarkoitetut Kanta-Hämeen omat tulostavoitemittarit käyvät tarkemmin esiin ohessa liitteenä olevasta oma-arvioinnin raportoinnista. Lähtötilanteen oma-arvioinnin raportti perustuu Kanta-Hämeen hankekokonaisuudesta käsin tehdyn lähtötilanteen arviointikyselyn kautta järjestämisvastuullisista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista saatuihin vastauksiin. Lähtötilanteen arvioinnin tulokset on kuvattu raportissa Kanta-Hämeen hankekokonaisuuden eri kehittämisosa-alueiden näkökulmasta.
Kaikkiin oma-arvioinnissa seurattaviin mittareihin ja kysymyksiin ei tietoja ole ollut vielä saatavilla kaikista organisaatioista lähtötilanteen arviointia tehtäessä. Myös organisaatioiden omat seurannan ja tilastoinnin kriteerit ja tavat ovat voineet olla erilasia organisaatioiden välillä. Tämän vuoksi raportissa olevien tietojen osalta on hyvä todeta, etteivät organisaatioista saadut tiedot ole varmuudella aina olleet täysin yhteismitallisia keskenään ja raporttia olisikin hyvä tarkastella suuntaa antavasti.
Organisaatioiden erilaisia mm. toimintamallien, menetelmien ja tiedontuotannon käytänteitä on pyritty tuomaan raportissa esiin nykytilakuvauksena yhteisen kehittämisen ja muutostyön pohjatiedoksi. Nykytilan tuntemus nähdään hankekokonaisuudessa tärkeänä, jotta kehittämistyössä voidaan kohdentaa työtä tarvittavalla tavalla ja realistisesti tavoitteita kohti. Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuudessa lähtötilanteen arviointi ja sen raportti onkin tarkoitettu ensisijaisesti aktiiviseen käyttöön ja tulevaksi käytännön ”työkaluksi” yhteistä kehittämistyötä edistettäessä alueella.