Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke

Kanta-Hämeen hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kanta-Hämeen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke
Lyhyt kuvaus

Kanta-Hämeen hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Kanta-Hämeen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuuden laajat tavoitteet ovat ohjelman kansallisten tavoitteiden mukaisesti

1. palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

2. painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön

3. laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

4. monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

5. sekä edellä mainittujen tavoitteiden kautta kustannusten nousun hillitseminen.

Kanta-Hämeen hankekokonaisuudessa kehitetään täysin uudenlainen sote-keskuskonsepti, jossa monialainen tiimimalli vastaa palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden parantamisen haasteisiin ja turvaa palveluiden saatavuuden asiakkaalle yhden yhteydenoton ja kerralla haltuun periaatteella. Mielenterveys- ja päihdepalveluja vahvistetaan lasten ja nuorten palveluista aikuisten palveluihin kehittämällä muun muassa tuen saatavuutta entistä varhaisemmassa vaiheessa osana sote-keskusasiointia. Ikääntyneiden palvelujen kehittäminen suuntautuu neljälle eri osa-alueelle joita ovat kotihoidon sisältöjen, saatavuuden ja intensiteetin kehittäminen, yhteisen omaishoidon tuen toimintamallin käyttöönotto, ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden verkoston laajentaminen ja asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen, erityisfokuksena tietojohtamisen kehittäminen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tavoitteena on kehittää varhaisen vaiheen yhteentoimiva ohjauksen ja neuvonnan toimintamalli yhdessä universaalipalvelujen kanssa. Verkostomainen perhekeskus muodostaa toiminnallisen kehyksen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle.

Uusien teknologioiden ja digitalisaation maksimaalinen hyödyntäminen sekä asiakas- ja palveluohjaus ovat merkittäviä kaikille yhteisiä kehittämisen painopisteitä. Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sote-keskus –hankekokonaisuudessa tehtävän kehittämisen läpileikkaavina tavoitteina ovat asiakasosallisuuden vahvistaminen, johtamisen uudistaminen, toimintakulttuurin muutos ja kustannusten nousun hillitseminen.

Toimiaika

2020-2023

Toimijat

Hankkeen hallinnoija Hämeen liitto. 

Osatoteuttajat: Hattulan kunta, Hausjärven kunta, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta, Lopen kunta, Riihimäen kaupunki, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Tampereen yliopistollinen sairaanhoitopiiri. 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Sini Stolt
Yhteyshenkilön organisaatio
Hämeen liitto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sini.stolt@hame.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

21.01.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kanta-Häme on 11 kunnan muodostama maakunta, jossa sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestäjiä on yhteensä kahdeksan. Maakunnan väestön sosiaali-ja terveyspalvelujen tarve oli vuonna 2019 kolme prosenttia koko maata suurempi, ja palvelutarpeiden ennakoidaan tulevina vuosina kasvavan väestön ikääntymisen seurauksena. Väestön palvelutarpeissa sekä palveluiden saatavuudessa, käytössä ja kustannuksissa on selviä eroja maakunnan sisällä.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2019 asiantuntija-arviossa maakunnan kehittämiskohteiksi on nostettu muun muassa koko perheen peruspalveluiden vahvistaminen ja integraatio, lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut, aikuisten päihde-ja mielenterveyspalveluiden varhaisen tuen palvelut, ikääntyneiden palvelujen yhdenvertainen saatavuus, kotihoidon tukiverkoston vahvistaminen, omaishoidon tukea koskevat erilaiset toimintatavat sekä alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen. Sosiaali-ja terveysministeriön (STM) ja maakunnan sote-keskusteluissa nousi esiin erityisesti kolme kehittämisteemaa: hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen, mielenterveys-ja päihdetyön kehittäminen sekä ikääntyvien palvelut.

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeessa kehitetään täysin uudenlainen sote-keskuskonsepti, jossa monialainen tiimi vastaa palvelun saatavuuden ja jatkuvuuden parantamisesta 'yhden yhteydenoton' ja 'kerralla haltuun' -periaatteilla. Sekä aikuisten että lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja vahvistetaan valtavirtaistamisen periaatteella. Ikäihmisten palveluissa kehitetään kotihoidon sisältöä, saatavuutta ja intensiteettiä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa panostetaan mm. varhaisen vaiheen yhteentoimivaan ohjaukseeen ja neuvontaan. Verkostomainen perhekeskus on toiminnallinen kehys lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle. Uusien teknologioiden ja digitalisaation maksimaalinen hyödyntäminen sekä asiakas- ja palveluohjaus ovat hankkeen merkittäviä painopisteitä.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

 

1. Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus

Saatavuuden parantamisen tavoitteena on, että sote-keskukseen saa yhteyden vaivatta ja ratkaisun ongelmaan viiveettä. Itsehoito, ammattilaisen antama kevyt tuki sekä esim. digiauttaminen toteutuvat myös jo ennen asiakkuutta. Asiakkaiden tulee päästä joko omatoimisesti tai ammattilaisten kanssa toteutettavien ensiarvioiden ja hoidon-ja palvelutarpeen arvioiden piirin helpommin, nopeammin ja monikanavaisemmin. Tavoitteena on vastata asiakkaan tarpeeseen ”yhden yhteydenoton” ja ”kerralla haltuun” periaatteilla siten, että asiakasta ei ”pallotella” ja päästään eroon toisaalle ohjaamisen kulttuurista. Hoidon saatavuuden osalta merkittävin tavoite on kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen seitsemän vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arviosta. Yhtälailla sosiaalityönsaatavuutta tulee parantaa Asiakkaalla tulee olla pääsy sosiaalipalvelujen yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin viipymättä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa saatavuutta parantaa perhekeskus-toimintamalli. Perhekeskusmalli mahdollistaa perheen tarvitseman tuen aloittamisen oikea-aikaisesti. 

Suun terveydenhuollossa parempaan saatavuuteen, saavutettavuuteen ja jatkuvuuteen päästään ammattilaisten työjakoa kehittämällä ja yksilölliseen palvelutarpeeseen vastaamalla. Ikääntyneiden kohdalla saatavuuden kehittämistavoitteena on kotihoidon sisältöjen, saatavuuden ja intensiteetin kehittäminen ja asiakkaiden yhdenvertaisuus omaishoidon tukeen liittyen. Kuntoutuksen kehittämisen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikea-aikainen kuntoutuksen prosessi, joka lisää asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä mahdollisuuksia selviytyä itsenäisesti arjessa. Huomioimme kehittämistyössä kaikki kuntoutuksen eri sisältöalueet. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon ketjussa kehitämme yhteistyön sujuvuutta yta-tasolta perustasolle.

Kanta-Hämeessä on herännyt huoli vammaispalveluiden saatavuudesta sekä yhteydestä peruspalveluihin. Selvitämme vammaispalveluiden palvelupolun ja varmistamme, että Kanta-Hämeessä on jatkossakin osaavaa henkilöstöä vastaamassa vammaisten henkilöiden tarvitsemiin palveluihin.

2. Ennaltaehkäisy ja ennakointi

Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskuksessa pyritään entistä parempaan palvelutarpeen ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnallisten rakenteiden ja koordinaation kehittäminen, että ennaltaehkäisevät ja ennakoivat toimintatavat, menetelmät ja välineet sosiaali-ja terveyskeskuksessa. Ennaltaehkäisy ja ennakointi tuen tarpeen oikea-aikaiseksi havaitsemiseksiedellyttävää riskien ja piilevän tuen tarpeen tunnistamista esim. ACE-riskien tunnistaminen lapsuuden varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tarvitaan voimavaroja vahvistavaa työotetta myös silloin, kun asiakas on jo palveluiden piirissä. Lisäksi tarvitaan voimavaroja vahvistavaa työotetta säännönmukaisemmin. Systemaattisella riskien, suojaavien tekijöiden ja voimavarojen tunnistamisella, palvelutarpeen ennakoinnilla ja ennaltaehkäisevillä toimintatavoilla kuten erilaisilla menetelmällisillä lyhytinterventioillapyritään siirtämään painopistettä raskaista ja kalliista palveluista kevyempiin tuen vaihtoehtoihin. 

3. Laatu ja vaikuttavuus

Kanta-Hämeen läpileikkaavina tavoitteina laadun ja vaikuttavuuden osalta ovat asiakasosallisuuden parantaminen, johtamisen uudistaminen kokonaisvaltaisesti ja toimintakulttuurin muutos. Tavoitteemme on, että hyvinvointialueella tehtävä työ perustuu value based social and health care -ajattelulle. Tätä ajattelua vahvistetaan valmennus-kokonaisuuden avulla. Valmennus käynnistyi syksyllä 2021. Laatua ja vaikuttavuutta parannetaan myös TKIO –osa-alueen kehittämisellä osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskustoimintaa. 

Tutkimusperustaista sosiaalihuoltoa tulee vahvistaa osana hyvinvointialueen TKIO-kokonaisuuden suunnittelua. Tämä tavoite on oleellinen myös perusterveydenhuollossa. Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos ovat ovat keskeiset kumppanit tässä osa-alueessa. Rakennamme sopimuksellisia tutkimusyhteistyörakenteita ja -resursseja kaikille kolmelle tasolle: kansallisesti, yta-alueelle ja kuhunkin maakuntaan/ tuleville hyvinvointialueille.

Lastensuojelun prosessit ja toimintatavat vaihtelevat läpi hyvinvointialueemme. Kehitämme ne yhdenmukaisemmiksi ja laadultaan tasaisemmiksi. Henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen on kiinnitettävä huomiota. Kehitämme hankkeessa mallin henkilöstön rekrytoinnista työssä pitämiseen. Huomioimme mallissa urakehityksen, täydennyskoulutuksen sekä työhyvinvoinnin.

4. Monialaisuus ja yhteentoimivuus

Tavoitteena on, että Tulevaisuuden sote-keskusessa tunnistetaan entistä paremmin tilanteet, joissa tarvitaan monialaista ja yhteentoimivaa työtä. Kanta-Hämeessä pyritään kehittämään ammattilaisten monialaista toimintatapaa entistä kokonaisvaltaisemmaksi, systemaattisemmaksi ja menetelmällisemmäksi toimintamalliksi. Tämä nähdään edellytyksenä yhden yhteydenoton ja kerralla haltuun periaatteiden mukaisesti toimimiseksi. Hankkeen pyrkimyksenä on löytää ja tuoda yhteen eri palvelualueiden osaaminen ja niissä tehtävä työ asiakkaiden eduksi. Keskeisiä tavoitteita monialaisuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseksi on asiakkuudenhallinnan, asiakassegmentoinnin ja asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen sekä integroidut palveluprosessit, -polut ja -ketjut. Tavoitteemme on luoda henkilöriippumattomat, vankat rakenteet monialaisen työn toteuttamiseksi. Lisäksi kolmannen ja neljännen sektorin tuki tulee liittää yhteen toimivaksi osaksi asiakkaan palvelukokonaisuutta.

5. Kustannusten nousun hillintä

Kustannusten nousun hillintää tavoitellaan neljän muun laajan hyötytavoitteen kautta vähintään välillisesti. Näissä fokusoidumpia tavoitteita ovat pyrkimys entistä monikanavaisempaan palveluun sekä riskien ja palvelutarpeen ennakoivampaan tunnistamiseen ja sen myötä varhaisemman vaiheen keveämpiin tuen mahdollisuuksiin. Systemaattisesti kohdennetummilla palveluilla sekä palvelu-, työ- ja työnjaon tavoilla haetaan työn kasvanutta tuloksellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta, mukaan lukien kustannusvaikuttavuutta, niin yksilö- kuin väestötasolla. Tavoitteena on keventää sote-keskusten johtamisen rakennetta, työyksiköiden toiminta- ja palveluprosessien työn ja palvelujen päällekkäisyyttä sekä yleisesti ottaen hukka-ja lisätyötä. 

Tavoitteemme on luoda asiakkaan ja työntekekijän näkökulmasta prosesseja, joissa asiakas valitsee jatkaa laadukkaissa palveluissamme ja työntekijä saa ammatillisesti tarvitsevansa tuen asiakkaan ohjaamiseksi. Näin saamme vähennettyä ulosvalinnan kustannuksia.

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

Hankepäällikkö: Sini Stolt

Johdanto

Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa ovat pilotoinnit sekä palvelupolkumallinnukset edenneet hyvällä vauhdilla. Sote-lakien läpimeno kesällä 2021 vauhditti kehitystä yhteiseeen suuntaan. Kunnat ja kuntayhtymät ovat rakenneuudistuksen valmistelussa, koronan keskellä ja kehittämistyön äärellä kiireisiä. Arvioinnin kaikkiin osa-alueisiin emme saaneet kaikista organisaatioista vastauksia, joten vastaukset eivät ole täysin yleistettävissä koko Kanta-Hämeeseen. Täydennyshaussa haimme valtionavustusta uusien kehittämisen osa-alueiden käynnistämiseksi. Liitimme tähän arviointiin näistä osa-alueista lähtötilanteen arvioinniksi teemoja, joista teimme tilannekartoitusta haun pohjaksi. Kanta-Hämeen kehittämisen mallissa substanssityöryhmillä on tärkeä rooli. Nämä työryhmät ovat tuottaneet tärkeää tietoa palveluista, palveluaukoista sekä kehittämisen suuntaamisesta. Hankkeen ohjausryhmätyötä ollaan kehittämässä, jotta hanketyön tulokset saataisiin yhtenäisemmiksi sekä priorisoitaisiin kiireellisyysjärjestykseen.

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskushankkeessa on käynnissä laaja valmennuskokonaisuus. Samaan aikaan osa perusterveydenhuollon yksiköistä osallistuu Hyvä vastaanotto 2.0. Nämä kaksi kokonaisuutta kehittävät osaltaan saatavuutta toinen huomioiden vastaanotto työtä ja toinen kehittämällä monialaista yhteistyötä sekä asiakkaan kokemusta. Meillä oli käynnissä Navi-työkalun kehittäminen asiakkuutta ennakoivan vaiheen tueksi. Itse Navin työstäminen päättyi pilottina elokuussa. Pystymme kuitenkin hyödyntämään tehtyä kehittämistyötä jatkossakin. Erityisesti lapsiperhepalveluiden kenttään rakennetetut palveluohjaukset pääsevät jatkokehittämiseen. Palvelupolkukuvauksia on valmistunut ja valmistumassa. Osallistamme myös asiakkaita palvelupolkumallinnuksessa. Kuvaukset ovat tuoneet eteemme palveluaukkoja, joihin meidän on pohdittava uusia palvelukokonaisuuksia. Olemme mitanneet palveluiden saatavuutta myös tässä oma-arvionnissa. Perhetyöhön pääseen nopeammin kuin aiemmin, nyt 12 päivässä. Perheneuvolaan pääsy on taas hidastanut, mutta siinä on laajoja alueellisia vaihteluita viikosta kolmeen kuukauteen, keskiarvon ollessa tällä hetkellä 2 kuukautta. Hoitoon pääsyä olemme mitanneet T3-mittarilla. Lääkäreiden osalta hoitoonpääsy parantunut 20 päivästä 16 päivään. Muiden terveydenhuollon ammattilaisten (hoitajat, hammaslääkärit, suuhygienistit ja fysioterapeutit) osalta hoitoonpääsy on hidastanut. Vaikein tilanne on hammalääkärille pääsyssä: lähtötilanteessa hammaslääkärille pääsi 28 päivässä ja nyt 52 päivässä. Omaishoidon tuen volyymi on kasvanut maakunnassamme. Lisäksi lääkeautomaattien ja etähoivan hyödyntäminen on yleistynyt. Tämä tulee varmasti näkymään ikääntyneiden osalta palveluiden saatavuudessa positiivisesti.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Koko Kanta-Hämeen laajuinen ensimmäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertomus ja suunnitelma ovat valmistuneet. Elintapaneuvonnan mallia on lähdetty kehittämään liikuntaneuvonnasta. Prosessiin on lähtenyt mukaan laaja joukko yhteistyökumppaneita. Terveyshyötymittareiden kehittämistyö on siirtynyt työkäytännön levittämisen vaiheeseen.  IPC-koulutusten osalta on alkamassa toisen aallon kouluttaminen. Tämän jälkeen Kanta-Hämeessä on noin 40 IPC-koulutuksen saanutta ammattilaista. IPC:n juurruttamista suunnitellaan yhdessä TAYS:n Viva-hankkeen kanssa. Hämeenlinnassa on lähdetty mallintamaan nuorten mielenterveyden tukea perustasolla. Tämän mallinnuksen myötä yhdessä nuorten kanssa on ideoitu Nuku Nuori! kampanja. Nuorten maksuton ehkäisy puuttuu kokonaan yhdestä kunnasta ja muidenkin kuntayhtymien ja kuntien osalta palvelussa on vaihtelua. Tämän yhtenäistämiseen tartumme täydennyshaun myötä. Psykoterapian saatavuus on alueellamme heikko. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta tärkeänä näyttäytyvät sähköiset palvelut sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikat. Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt etenkin työikäisillä. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja on perustettu Riihimäen seudulla. Riihimäen matkakeskukseen on rakentunut kaikenikäisten kohtaamispaikka.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen tähtäävä valmennus on alkanut. Sosiaalihuollon henkilöstöä valmennetaan asiakaskokemuksen palvelumuotoilusta. Asiakaskokemusverkoston luominen on hyvässä vauhdissa oman valmennusprosessinsa myötä. Strateginen ja operatiivinen johto on aloittanut value based social and health care ajatteluun pohjaavan valmennuksen. Valmennukset tukevat toimintakulttuurin muutosta. Olemme mallintaneet tai mallintamassa nuorten päihdepalveluiden, vanhemmuuden tuen, kotihoidon, huumeiden käyttäjän palvelut sekä työikäisten sosiaalihuollon palvelut. Sovimme, että visuaalisesti mallinnus mukailee jo käytössä olevaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin asiakaspolkukuvausta. Nuorten päihdepalveluiden mallinnuksessa esiin tulleisiin palveluaukkoihin on lähdetty vastaamaan yhdessä Monni-hankkeen kanssa. Osallistamme asiakkaita mallinnuksiin. Terveydenhuoltopalveluissa on mitattu NPS (-100-+100). Tällä hetkellä keskiarvo on 65.41. Rakennehankkeen tuella olemme yhtenäistäneet T3 mittaamista ja pilotoineet sen sähköistä mittaamista. Ikääntyneiden palveluissa on kotihoidon laadun yhtenäistämiseksi suunniteltu laaja osaamista lisäävä koulutus. Tämän henkilöstön koulutuskokonaisuuden suunnitelma on valmis ja itse koulutus alkaa 2022 alussa. Mielenterveys ja päihdepalveluiden osalta meillä on ollut valtavirtaistamisen työpajoja, joissa olemme suunnitelleet koulutuskokonaisuutta puheeksioton ja perustason työn tueksi (peruspalveluiden vahvistaminen).

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Seudulliset valmennukset ovat alkanet monialaisen työn kehittämiseksi. Forssan seudulla kehitetään työttömän työnhakijan monialaista sote-prosessia, Janakkalassa ja Hattulassa kehitetään monialaista yhteistyötä yli organisaatiorajojen, Hämeenlinnassa kehitetään mielenterveys- ja päihdepalveluiden monialaista yhteistyötä ja Riihimän seutu kehittää geneeristä mallia. Haasteeksi kehittämisessä on noussut organisaatioiden erillisyys ja yhteisten työvälineiden puute. Emme ole onnistuneet käynnistämään Suuntima-pilottia monialaisten asiakkaiden tunnistamiseksi. Rekisterin pitäjyys on haastava erillisissä organisaatioissa. Perustason ja erityistason työtä yhdistävä ihotautipoliklinikan pilotointi Janakkalassa onnistui hyvin. Suunterveydenhuolto on lähtenyt uudenlaiseen monialaiseen yhteistyöhön syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja työttömien kanssa. Salma-pilotti oli onnistunut: kokeilun aikana tehtiin enemmän toimenpiteitä ja hoitojaksot olivat lyhyempiä. Pyrimme monialaisuuteen myös työryhmien yhteistyön kautta (ristiinpölytys). Kela on lähtenyt alueellamme aktiiviseen yhteistyöhön eri asiakasryhmien palveluiden kehittämisessä. Myös järjestöt ovat innolla mukana kehittämisryhmissä. Ikääntyneiden palveluissa kotisairaalan malli on edennyt. Palvelupolkuja kuvatessa tulee esiin monialaisen työn tarve ja yhteinen tekeminen

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

Laatija: Sini Stolt, hankepäällikkö

Johdanto

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeen kehittämistyö Kanta-Hämeessä on siirtymässä suunnitteluvaiheesta pilotointeihin kevään 2021 aikana. Hankkeen tavoitteiden mukainen kehittämistyö ei vielä näy kaikissa Kanta-Hämeen järjestämisvastuullisissa organisaatioissa. Kehittämistyön tulisi tapahtua johdon tuella kehittäen ja kokeillen. Osassa organisaatioissa kehittäminen on jo lähtenyt vauhdilla eteenpäin ja pilottejakin on käynnissä. Kehittämistyö ottanee harppauksen eteenpäin, kun hyvinvointialuetta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan. Pyrimme jatkossa sitouttamaan paremmin järjestämisvastuullisten organisaatioiden johtoa kehittämistyöhön. Hankkeen arvioinnissa käytettyä mittaristodataa ei ole saatavilla kaikista organisaatiosta. Lisäksi organisaatioissa on uudistettu arviointitiedon keräämisen tapaa, joten lähtötilanteeseen tehtävä vertailu on suuntaa antavaa. Hankkeen oma-arvioinnissa on hyödynnetty kehittämistyöryhmissä koostettua tietoa kerätyn arviointitiedon lisäksi.

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Sosiaalipalveluissa odotusajat ovat eri palveluihin kasvaneet noin yhdellä päivällä (työikäiset ja perhepalvelut). Perhetyöhön pääsee viisi päivää aiemmin kuin ennen, keskimäärin 15 päivässä. Terveydenhuollossa mitattavat T3-arvot (kolmas vapaa aika) ovat kasvaneet eli odotusajat ovat pidentyneet kiireettömään hoitoon. Kansallinen tavoite on saada kiireetön hoito alkamaan 7 vuorokaudessa. Lähtötilanteessa kaikkien mitattavien terveydenhuollon ammattilaisten T3 keskiarvo oli 19 päivää ja nyt se on 26 päivää. Terveydenhuollossa on jouduttu uudelleen järjestelemään työtehtäviä koronan vuoksi esimerkiksi jäljittämiseen ja rokotusten järjestämiseen. Suun terveydenhuollossa hoitosuunnitelmat toteutuvat jo loistavalla tasolla 99 %. Siltä osin hankkeen ensimmäinen tulostavoite on täytetty. Ikäihmisten palveluissa palveluun pääsyn ajat ovat hieman lyhentyneet.  Forssan seudulla ja Janakkalassa on edetty tavoitteen suuntaisesti kevyiden palveluiden asiakkuuksien osalta.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Yhteisösosiaalityö on hiukan lisääntynyt Kanta-Hämeessä lähtöarvioinnin jälkeen. Terveyshyötymittareiden käyttöä ei pystytä tällä hetkellä poimimaan suoraan asiakkaan tiedoista kaikissa järjestämisvastuullisissa organisaatioissa. Ikäihmisten kuntoutuksessa on sovittu maakunnalliseksi malliksi Janakkalan käyttämä palveluketjumalli. Siinä korostuvat ennaltaehkäisevä yhteistyö liikuntatoimen kanssa ja kolmannen sektorin toimintojen hyödyntäminen. Muistisairaiden osalta ennaltaehkäisevää toimintamallia ei ole käytössä missään Kanta-Hämeen kunnassa. Yli puolet alueemme kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveyden huollon ammattilaista ei käytä kenenkään asiakkaansa kanssa BDI- tai Audit-kyselyä.  Vajaa puolet käytti satunnaisesti näitä työvälineitä huolen herätessä tai siirtäessään asiakasta erityispalveluun. Yhtenäistä ja systemaattista työtapaa ei vielä ole päihde- ja mielenterveysasioiden osalta. Kyselyyn vastanneista työntekijöistä 76 % tiesi keneen olla yhteydessä, kun huoli asiakkaan päihteiden käytöstä herää. Vastaajista 60 % koki yhteistyön toimivaksi. Lasten, nuorten ja perheiden osa-alueessa on kouluttauduttu laajasti tutkitusti vaikuttaviin menetelmiin. Uutena menetelmänä hyvinvointialueellamme on nuorten masennus- ja ahdistusoireilun hoitoon tarkoitettu IPC-menetelmä. Siihen on kouluttautunut tähän mennessä 22 osaajaa ympäri Kanta-Hämettä ja ensimmäiset asiakkaatkin ovat jo aloittaneet prosessinsa. Tuki työlle järjestyy Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian ja TAYS:n VIVA-hankkeen kautta.  Monialaisuuden ja ennakoinnin tueksi kehitettävä digitaalinen työkalu NAVI, on edennyt vanhemmuuden tuen osalta pilotointivaiheeseen ja on käynnistymässä monialaisen työskentelyn osalta. NAVIlla on tarkoitus tukea monialaista työskentelyä, sekä  tunnistaa ennaltaehkäisevästi ne perheet, joissa riskien määrä ylittää suojaavien tekijöiden määrän tai vanhempi itse kaipaa apua.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Vaikuttavuuden parantamiseksi Kanta-Hämeen hankkeessa kehitetään monialaista työprosessia, jossa asiakas saa avun yhdellä yhteydenotolla. Hankimme työn tueksi valmennusta, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toimiessa hankintayksikkönä. Hankintaprosessin edetessä organisaatiot ovat pohtineet, mitä monialaista työprosessia he lähtevät kehittämään valmennuksessa. Valmennuksissa vahvistuu monialaisten työprosessin lisäksi asiakaskokemus ja johtaminen. Valmennus perustuu value baced social and health care-ajatteluun. Asiakkaiden tulosyyt kirjautuvat nyt terveydenhuollossa 82 %, aiemmin niitä ei voitu mitata. Henkilöstökokemuksen mittaamiseen perusterveydenhuollossa on valittu yhteiset kriteerit. Sosiaalihuollossa sekä asiakas- että henkilöstökokemuksen mittaaminen ovat satunnaista eikä yhteistä mittaristoa ole. Ikääntyneiden kotihoidon henkilökunnalle on suunniteltu koulutuskokonaisuus, joka parantaa työn laatua. Perhekeskuksissa on lähdetty kehittämään työmalleja, jotka parantavat asiakkaiden osallisuutta. Systeemiseen ajatteluun perustuvassa toimintamallissa asiakkaiden ääni nousee hyvin esiin.  Hämeenlinnassa on käynnistynyt suun terveydenhuollossa Salma-pilotti, jossa asiakas saa kaiken tarvitsevansa palvelun yhdellä käynnillä uuden toiminnanohjaustyökalun avulla.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Monialaisuuden ja yhteen toimivuuden parantamisessa keskijohtomme on avainasemassa. Hyvinvointialueellamme toimii operatiivinen keskijohdon työryhmä, joka suuntaa monialaisuuden ja työprosessien yhteen toimivuuden kehittämistä. Kokonaisuutta tuetaan esitellyllä valmennusprosessilla. Hankeaikana tehdyissä selvityksissä on korostunut monialaisen yhteistyön henkilösidonnaisuus ja rakenteiden heikkous. Työn vaihtaminen ja työtehtävien muuttuminen voivat kaataa koko henkilösidonnaisen moniammatillisen työn. Tämä tuli esiin myös monialaisen työn pohjaa rakentavan seutukierroksen aikana. Tästä syystä meidän on kehitettävä uusia malleja ja selkeät henkilöistä riippumattomat toiminnanrakenteet. Ensimmäisenä monialaista työtapaa lähti pilotoimaan suun terveydenhuolto Janakkalassa (työttömien terveystarkastukset). Forssan seudulla, Riihimäen seudulla ja Hattulassakin on pilottikohteet jo valittuna. Työikäisen sosiaalihuollossa on noussut esiin tarve tehdä tiiviimpää yhteistyötä työllisyyspalveluiden ja Kelan kanssa. Haasteeksi nousi myös aikuisten ja perheiden palveluiden yhteistyö. Perheen kokonaisuuden huomioiminen on vielä puutteellista. Tähän vastaa osaltaan systeeminen työote. Ikääntyneiden palveluissa monialaista työtä on vahvistettu asiakas- ja palveluohjauksen yhteistyöskentelyn käynnistämisellä. Pulmaksi kehittämisessä on noussut ammattilaisten saatavuus ikääntyneiden palveluihin. Lasten, nuorten ja perheiden osa-alueessa selvitettiin nuorten päihdepalveluiden monialainen palveluketju koko Kanta-Hämeen osalta neljässä eri asiakkuussegmentissä. Monialainen työ onnistuu parhaiten päihdekäytön ollessa vielä satunnaista. Hoidon ja kuntoutuksen palveluita nuorille päihteiden käyttäjille on puutteellisesti. Jatkamme palveluiden uudelleen muotoilua lapsiperheiden työryhmien ja Monni-hankkeen kanssa.  Koko sosiaali- ja terveyskeskuspalveluiden osalta mielenterveys- ja päihdetyön laatu ja monialaisuus koettiin puutteelliseksi. Tämän korjaamiseksi on perustettu hyvinvointialueen kattava työryhmä. Perhekeskuksissa tapahtuva monialainen työ on jo hyvässä vauhdissa eri puolilla Kanta-Hämettä.

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuuden lähtötilanteen oma-arvioinnissa on hyödynnetty Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisen lähtötilanteen arviointiin tarkoitetun kyselyn kysymyksiä ja mittareita. Lisäksi arvioinnissa on käytetty Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuuden omaa tulostavoitemittaristoa, jonka Kanta-Hämeen hankekokonaisuuden ohjausryhmä on päättänyt alueen kehittämistyön tavoitteiden mukaisen edistymisen seuraamiseksi kohdennetummin. Hankkeen kansallisissa hyötytavoitteissa edistymisen seurantaan ja arviointiin tarkoitetut Kanta-Hämeen omat tulostavoitemittarit käyvät tarkemmin esiin ohessa liitteenä olevasta oma-arvioinnin raportoinnista. Lähtötilanteen oma-arvioinnin raportti perustuu Kanta-Hämeen hankekokonaisuudesta käsin tehdyn lähtötilanteen arviointikyselyn kautta järjestämisvastuullisista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista saatuihin vastauksiin. Lähtötilanteen arvioinnin tulokset on kuvattu raportissa Kanta-Hämeen hankekokonaisuuden eri kehittämisosa-alueiden näkökulmasta.  

Kaikkiin oma-arvioinnissa seurattaviin mittareihin ja kysymyksiin ei tietoja ole ollut vielä saatavilla kaikista organisaatioista lähtötilanteen arviointia tehtäessä. Myös organisaatioiden omat seurannan ja tilastoinnin kriteerit ja tavat ovat voineet olla erilasia organisaatioiden välillä. Tämän vuoksi raportissa olevien tietojen osalta on hyvä todeta, etteivät organisaatioista saadut tiedot ole varmuudella aina olleet täysin yhteismitallisia keskenään ja raporttia olisikin hyvä tarkastella suuntaa antavasti.

Organisaatioiden erilaisia mm. toimintamallien, menetelmien ja tiedontuotannon käytänteitä on pyritty tuomaan raportissa esiin nykytilakuvauksena yhteisen kehittämisen ja muutostyön pohjatiedoksi. Nykytilan tuntemus nähdään hankekokonaisuudessa tärkeänä, jotta kehittämistyössä voidaan kohdentaa työtä tarvittavalla tavalla ja realistisesti tavoitteita kohti. Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankekokonaisuudessa lähtötilanteen arviointi ja sen raportti onkin tarkoitettu ensisijaisesti aktiiviseen käyttöön ja tulevaksi käytännön ”työkaluksi” yhteistä kehittämistyötä edistettäessä alueella.

Liitetiedostot ja linkit

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön