Kanta-Hämeen Syli, Kestävän kasvun RRP2 -hanke
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 luotiin kokonaiskuva Kanta-Hämeen alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen sekä suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025.
Toisessa vaiheessa Kanta-Hämeen Syli -hankkeessa toimeenpannaan ensimmäiseen vaiheeseen pohjattua suunnitelmaa. Hankkeessa tähdätään korona-aikana kertyneen hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkuun kohdistamalla tavoitteet haavoittuvien ryhmien auttamiseen sekä jo aloitettujen sähköisten työkalujen käytön kehittämiseen, laajentamiseen ja kansalliseen kehittämiseen osallistumiseen.
Kokonaisuuden nimi
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 luotiin kokonaiskuva Kanta-Hämeen alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen sekä suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025.
Toisessa vaiheessa Kanta-Hämeen Syli -hankkeessa toimeenpannaan ensimmäiseen vaiheeseen pohjattua suunnitelmaa. Hankkeessa tähdätään korona-aikana kertyneen hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkuun kohdistamalla tavoitteet haavoittuvien ryhmien auttamiseen sekä jo aloitettujen sähköisten työkalujen käytön kehittämiseen, laajentamiseen ja kansalliseen kehittämiseen osallistumiseen.
Hankkeen tavoitteena on luoda tarvepohjaiset, strategisen tason suunnitelmat niiden asiakasryhmien palveluvajeiden korjaamiseksi, jotka ovat alueella eniten kärsineet koronan vaikutuksista. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 luotiin kokonaiskuvaa alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen ja luotiin suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025.
"Hyvinvointialueen syli" toimii tausta-ajatuksena kuvaamaan sitä, että jatkossa meille ohjaudutaan monikanavaisesti ja ohjautuminen palveluihin ja jatkoon on tarkoituksenmukaista ja asiakas/asukaslähtöistä. Kun työntekijät pystyvät seuraamaan keitä sylissä on - edesautetaan hyvinvointialueen johtamista tiedolla.
”Syli” -hankkeen kokoavia tausta-ajatusta:
-
Vahvistamme asiakkaan omaa toimijuutta ja mahdollisuutta vastata omasta palvelustaan, käyttää sähköisiä palveluita tai ohjautua ennaltaehkäisevään toimintaan
-
Paljon tukea tarvitsevat tunnistetaan tehokkaammin ja ohjaus on tarkoituksenmukaista. Tunnistamista tukee sähköiset työkalut
-
Monialainen työ tehdään luontevasti, tarpeen mukaisesti. Sylissä tuetaan asiakaan omatoimijuutta myös kuntoutuksen keinoin
-
Syli näyttäytyy yhtenä yhtenäisenä palvelujärjestelmänä, jossa asiakas ei huomaa siirtyvänsä organisaation siilosta toiseen
-
Syli -hankkeen avulla nopeutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden hoitoon ja palveluin pääsyä ja puretaan syntyneitä jonoja
-
Toimivat turvaverkot ja kattava sosiaaliturva lisäävät hyvinvointialueen asukkaiden luottamusta tulevaisuuteen
RRP1 hankkeen perusteella Syli:n kohderyhmäksi on valittu:
-
Nuoret ja nuoret aikuiset
-
Ikääntyneet yli 75-vuotiaat palveluiden ulkopuolelle tai siirtymässä palveluiden piiriin
-
Diabeetikot
-
Laajemmin: Lapset, lapsiperheet, ikääntyneet ja heidän omaishoitajat, pitkäaikaissairaat
RRP2 Syli toimiaika: 01/2023 - 04/2026. Tarkennetun suunnitelman päätös saatu 5.4.2023
- RRP1 toimiaika (hanke päättynyt): Hankkeen toiminta-aika 1.1. - 31.12.2022.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Järjestökenttä, Hyte-yhdyspintatyö, Pikassos, Oppilaitosyhteistyö
Kansallisen kehittämisen yhteistyöverkostot
Kanta-Häme on niin sanottu sirpalemaakunta, jossa kansallinen hallintoreformi merkitsee yhdentoista eri organisaation siirtymistä yhteiseen organisaatioon. Yhteisellä, hyvinvointialueen laajuisin verkostomaisiin rakenteisiin perustuvalla hankeyhteistyöllä on kuitenkin luotu perustaa yhteisille päämäärille mm. Kanta-Hämeen RRP-hankkeiden osalta ja hankekehittäminen ja yhteistyö hyvinvointialuevalmistelun kanssa on ollut tiivistä.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 luotiin kokonaiskuva alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen sekä suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025.
Syli -hankkeessa jatketaan työtä RRP1 tulosten perusteella. Hankkeessa vahvistetaan asiakkaan omaa toimijuutta ja mahdollisuutta vastata omista palveluistaan, käyttää sähköisiä palveluita tai ohjautua ennaltaehkäisevään toimintaan. Kehittäminen kohdistuu kolmeen tunnistettuun haavoittuvaan ryhmään: Ikääntyneet palveluiden reunamilla, diabetestä sairastavat ja lapset, nuoret sekä perheet. Lisäksi tunnistetaan asiakkaat, jotka tarvitsevat ammattialaisten tukea ja / tai monialaista tukea ja ohjausta. Lisäksi vahvistetaan ammattilaisten sähköisten työkalujen käyttöä entistä paremman tunnistamisen, ohjauksen ja yhteistyötarpeiden varmistamiseksi sekä ennakoinnin lisäämiseksi.
Syli -hankeen toimenpiteet ja työpaketit ovat Suomen kestävän kasvun pilarissa 4, jossa rahoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä.
Investointi 1: Edistetään hoitotakuun toteutumista sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa
Päätavoite: ikääntyneiden yli 75-vuotiainen palveluiden oikea-aikaisuus ja saatavuus parantuvat, palveluiden jatkuvuus ja suunnitelmallisuus lisääntyvät
a) Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- tai potilasryhmien hoito-, kuntoutus- tai palveluvelan purku ja hoitoon ja palvelujen piiriin pääsyn parantaminen
- Hätäkeskuksen kautta tulevien kiireettömien, ns. D-tehtävien puhelinarviointi sen sijaan, että ambulanssi hälytetään suoraan kohteeseen erityisesti yli 75-vuotiaiden kohderyhmä huomioiden. Kiireettömien hätäkeskuksen kautta tulevien tehtävien arvioinnin malli syntyy Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle
- Liitteissä kehityksestä kertova infograafi
- Virtauksen nopeuttaminen hyvinvointialueen vuodeosastotoiminnassa, palveluasumisessa, leikkaustoiminnassa sekä kotihoidon palvelualueilla
- Yli 75-vuotiaiden kotona asumisen tuki ylläpitää iäkkäiden toimintakykyä ja omaishoitajien jaksamista
- Asiakasohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeemisen yhteistyön kehittäminen koko hyvinvointialueelle
- Diabetesta sairastavien hoidon saatavuus paranee ja koronan aiheuttama palveluvelka saadaan kurottua kiinni
- Nuoret ja nuoret aikuiset pääsevät tarvitsemansa tason mielenterveys- ja päihdetyön palveluihin nopeammin ja monikanavaisemmin
b) Erikseen määriteltyjen digitaalisten toimintamallinen käyttöönotto ja jalkauttaminen Työpaketti
- Omaolon ja sähköisen perhekeskuksen palveluiden käyttöönottojen ja kehittämisen jatkaminen
- alueilla jo käytössä olevien kansalaisten etäpalvelujen sekä ammattilaisten digitaalisten työvälineiden jalkauttamista koko alueelle
Investointi 2: Edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
Päätavoite: Nuorten ja nuorten aikuisten palveluiden saatavuus paranee
- Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut yhteistyön keskiössä. Tavoitteena tukea varhaisessa vaiheessa niitä, jotka uhkaavat tippua kuntien ja hyvinvointialueen yhdyspinnan väliin. Tavoitteena on hyvinvoinnin eriytymiskehityksen jarruttaminen.
- Järjestöjen palvelut ovat selkeämmin saavutettavissa nuorille ja nuorille aikuisille sekä ammattilaisille
Investointi 3: Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta
Päätavoite: Kirjaamiskäytännöillä, rakenteellisella sosiaalityöllä sekä vaikuttavuusperusteisella tiedolla johtamisella on yhteiset rakenteet ja käytännöt
- Kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen. Kansalliset ohjeistukset kootaan alueelliseen suoritekäsikirjaan, jonka perusteella laadittu hyvinvointialuetasoinen koulutusrakenne sekä valtaosa ammattilaisista on koulutettu. Kirjaamisen tasoa seurataan jatkuvasti toimialueiden johtoryhmissä.
- Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen. Tehdään toteuttamissuunnitelman mallipohja, jossa kuvataan, miten rakenteellisen sosiaalityön keinoin tuotettua tietoa hyödynnetään sosiaalihuollon kehittämisessä, tietojohtamisessa ja osana alueen johtamiskäytäntöjä.
- Vaikuttavuusperusteisuuden ja tiedolla johtamisen kehittäminen
Investointi 4: Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot
Päätavoite: Yhteen toimivat digitaaliset välineet aktivoivat ja tukevat asiakkaan omaa toimijuutta ja samalla mahdollistavat työntekijälle ja johdolle tehokkaan ja turvallisen työskentelyn
- Asiakaspalautteen keruussa tavoitteena yhtenäisellä tavalla rakennettu ratkaisu, jossa hyödynnetään kansallisesti sovittuja kysymyksiä
- Kansalaisten etäpalvelut, sähköinen ajanvaraus, itse- ja omahoidossa syntyvien tietojen hyödyntäminen palveluissa. Oma Häme-mobiilisovellus, palvelumuotoillut sivustot, joiden kautta pääsee helposti kaikkiin digitaalisiin palveluihin tunnistautuneena tai ilman tunnistautumista matalan kynnyksen palveluissa lain mukaisesti.
- Osallistutaan kansalliseen kehittämistyöhön, jossa selvitetään, määritellään ja toteutetaan palvelukonseptia tukevat digitaaliset ratkaisut hyödyntäen myös olemassa olevia ratkaisuja. Asiakas saa käyttöönsä alueellisen, monialaisen digitaalisen palvelutarjottimen
- Ammattilaisella on käytössä ammattilaisen työpöytä, jonne on integroitu yhteydenpitoratkaisut ja palvelupolut on määritelty.
Arviointitietoja RRP2 Syli -hankkeesta lisätään hankkeen kuluessa.
Liitteissä RRP1 hankkeen loppuraportti. Alla loppuraportin tiivistelmää:
Hankkeesta on tuotettu hoito- ja palveluvelan analyysi sekä asiakkuuden hallinnan konsepti. Siinä tunnistettiin haavoittuvia asiakasryhmiä sekä tehtiin sen perusteella RRP2 hankkeen pohjatyötä. Alueella työskennellään yhteisen strategian ja rakenteen luomisen eteen – lisäksi samaan aikaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa on kehitetty alueelle yhteistä, monialaista työskentelymallia. Hankkeen aikana myös digitaalisten asiakas- ja palveluohjauksen palvelumuotoiluprojekti. Sen lopputuloksena syntyi digitaalisen asiakas- ja palveluohjauksen konsepti, visio, tavoitetila ja toimintamallien kuvauksia. Kehittämisen tueksi laadittiin lisäksi asiakaskortit, joissa on kuvattu yleisimmät asiakasprofiilit ja asiakaspolut. Eri lähteistä tuotetun tiedon sekä hyvinvointialuetyön yhteensovittaminen on loppuraportin aikaan vielä kesken.
Alueesta toteutettin kypsyysytilan arviointi THL:n työpajassa lokakuussa 2022. Arvioinnin tulokseen vaikutti se, että hyvinvointialueen strategia ei ollut vielä valmiina ja alueen digiohjelmaa vasta tehtiin. Digiohjelma ja tiekartta muodostettiin konsultin kanssa ja saatiin tehtyä vuoden 2022 loppuun mennessä. Ohjelman pääperiaatteita sekä yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia hyödynnetään digipalveluiden tulevassa kehittämisessä.
Muita keskeisiä tuloksia ja saavutuksia:
- Ylimaakunnallisen tuotannonohjaushankkeen yhteiskehittämistä jatkettiin. Tavoitteet saavutettiin siltä osin, että sovellus on käyttöönottovalmis. Käyttöönotot ovat vielä käynnissä ja jatkuvat vuoden 2023 ajan.
- Segmentointityökalu saatiin suunnitellusti käyttöön. Tosin hyvinvointialuevalmistelun tuottaman resurssipuutteen takia käyttöaste ratkaisun käyttämiseen jäi alhaiseksi. Tarkoituksena on ottaa palvelu käyttöön ja hyödyntää sitä jatkossa.
- Fit-mittariston käyttöönotto koulutuksia pidettiin Hämeenlinnan työntekijöille. FIT-jatkoa kirjattu RRP2-suunnitelmaan.
- Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tasapuolista ja yhtenäistä digipalvelujen kehittämistä ja yhteistyötä tuettiin yhteisillä säännöllisesti kokoontuvilla foorumeilla.
- Kanta-Hämeessä chat-palvelun kokonaisuus laajeni alueella erityisesti sairaanhoitajien hoidon tarpeen arviointiin ja neuvolan palveluihin Hämeenlinnan, Janakkalan ja Riihimäen seudulla.
- Ammattilaisen työtä tukevaa ohjelmistorobotiikkaa valmisteltiin erityisesti ajanvarauksellisten koronaoirearvioiden käsittelyn helpottamiseksi, mutta valmistelu keskeytettiin aivan vuoden lopussa. Robotin työvaiheita voidaan kuitenkin hyödyntää muihin tehtäviin.
- Hankkeessa on valmisteltu hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen palvelukonseptia.
- Ennaltaehkäisevien ja monialaisten palveluiden tietopankkia on koottu ja osallistuttu kansalliseen kehittämis- ja määrittelytyöhön.
- Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille on aloitettu sähköiseen asiointiin tarkoitetun Oma Häme -mobiilisovelluksen kehitys osana digitaalisen palvelualustan käyttöönottoa. Jatkokehittämistä tehdään RRP2 –hankkeessa.
- Palvelupolkujen kuvauksia on tehty Kanta-Hämeessä alueellisena yhteistyönä eri sote-toimijoiden ja asiakkaiden kanssa ja niitä on julkaistu sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin että kuntien verkkosivustoilla.
- Johtamisjärjestelmän muutokseen perustuva potilasvirtauksen nopeuttamista tukeva ratkaisu otettiin käyttöön päivystyksessä ja jatkohoitoon perusterveydenhuoltoon lähtevien kohdalla koko hyvinvointialueella.
Vaikuttavuustietoja kuvataan RRP2 Syli -hankkeesta hankkeen kuluessa.
Liitteissä RRP1 hankkeen loppuraportti. Alla loppuraportin tiivistelmää:
Kanta-Hämeessä on käynnissä paljon uudistusta samaan aikaan – yhden tärkeän niistä ollessa kehittämisen kokonaisuuden organisointi. Hankkeille haetaan paikkaa tulla entistä tehokkaammin osaksi alueen kokonaisvoimavaroja. Jotta hankkeet voisivat olla johtamisen ja kehittämisen luonteva ja innovatiivinen tuki, tulisi toimintatapoja uudistaa rohkeasti. On tärkeää, että tehty työ saadaan nivottua osaksi hyvinvointialuetta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueelle siirtyminen on ollut haastavaa monella tapaa ja ymmärrettävästi alueiden priorisointi on keskittynyt perustoimintojen varmistamiseen. Strategian luominen ja rakenne on vielä muotoutumassa, kuitenkin hankkeiden tuottamaa tietoa on voitu käyttää alueen kehittämiseen ja suunnitteluun. RRP1 hankkeessa tehtyä työtä käytettiin RRP2 Syli -hankkeen muodostamiseen. Hanke eteni muuttuvaan tilanteeseen nähden pääosin hyvin. Hankepäällikön vaihtuminen vaikutti osaltaan loppuraportin muodostamiseen haastavasti.
