Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue - Suomen Kestävän Kasvun -ohjelma

Kestävän kasvun -ohjelman mukaisesti RRF-Keski-Pohjanmaa -hankkeen avulla edistetään koronasta elpymistä. Hankkeen keskiössä on korona-pandemian aiheuttaman hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan hoitaminen sekä palvelujen kehittäminen niin, että hoitotakuu toteutuu jatkossa.  Hoitotakuun toteutumista edistetään kehittämällä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien palveluja, vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä ottamalla käyttöön palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Palvelujen saatavuutta edistetään hoitotakuun toteutumista tukevilla uusilla toimenpiteillä koronasta eniten kärsineissä palveluissa. Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimet tukevat ja edistävät myös sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue - Suomen Kestävän Kasvun -ohjelma
Lyhyt kuvaus

Kestävän kasvun -ohjelman mukaisesti RRF-Keski-Pohjanmaa -hankkeen avulla edistetään koronasta elpymistä. Hankkeen keskiössä on korona-pandemian aiheuttaman hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan hoitaminen sekä palvelujen kehittäminen niin, että hoitotakuu toteutuu jatkossa.  Hoitotakuun toteutumista edistetään kehittämällä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien palveluja, vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä ottamalla käyttöön palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Palvelujen saatavuutta edistetään hoitotakuun toteutumista tukevilla uusilla toimenpiteillä koronasta eniten kärsineissä palveluissa. Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimet tukevat ja edistävät myös sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista. 

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Koronapandemia ja samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottaminen ja ylläpito on aiheuttanut Keski-Pohjanmaalle hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, jota hankkeen tuella ja resurssein hoidetaan. 

Investointi 1: Hankkeessa edistetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hyvinvointia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Samalla palvelujen monialainen yhteistyö paranee ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyy entisestään. Myös palvelujen järjestäminen sote-keskuksen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä , hoidon ja palvelun suunnitelmallisuus ja jatkuvuus sekä palvelujen monialalinen asiakasohjaus ja yhteensovittaminen kehittyvät. Digitaaliset ja muut palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen ja asiakkaan elämäntilanteeseen sopivan kokonaisuuden. Suun terveyden, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä perhekeskuspalvelujen tasa-arvo lisääntyy niin alueellisesti kuin sosioekonomisestikin. Niiden potilas- ja asiakasryhmien, jotka ovat kärsineet koronapandemian seurauksena ruinsaasti, palvelun saatavuus kasvaa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen painopistettä pyritään siirtämään asteittain erikoissairaanhoidosta perustason palveluihin. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten toimintamallien määrä lisääntyy ja niiden hyödyntäminen kasvaa vuosittain ja vuoden 2025 loppuun mennessä on otettu käyttöön kaikki hankkeessa toteutettavaksi suunnitellut uudet digitaaliset työvälineet. Investointi 1-osiossa on laajennettu hankkeen aikana jo aiemmin aloitettujen digitaalisten palvelujen käyttöä ja hyödyntämistä, mm. uusia Omaolo-palveluja, jalkautettu etäasioinnin toimintamalli sekä hankittu ja otettu käyttöön suun terveydenhuollossa kahdesta kolmeen suuskanneria.

Palvelujen saatavuuden lisääntyminen edellyttää uudenlaista tapaa tehdä ja organisoida työtä. Tämän vuoksi toteutamme hankkeessa muutosvalmennusta. 

Investointi 2: Hoitotakuun toteutuminen kehittyy asteittain, sillä osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta otetaan käyttöön monialaisten palvelujen integroidut toimintamallit ja digitaaliset palvelut. Samoin otetaankäyttöön monialainen palvelukonsepti ja sitä tukeva digitaalinen palvelutarjotin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden ohjaamiseksi ja tukemiseksi terveyttä ja hyvinvointia edistäviin monialaisiin palveluihin ja toimintoihin. Koulukuraattoritoiminta  organisoituminen ja integroituminen hyvinvointialueelle suunnitella hankkeessa. Lisäksi käynnistetään eri puolilla aluetta matalan kynnyksen ryhmiä, jotka toteutetaan monialaisesti ja monitoimijaisesti. 

Investointi 4:  Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia työvälineitä ja toimenpiteiden toteutumista arvioidaan hoitotakuun kansallisen ajantasainen seurannan avulla. Henkilöstön työajankäyttö ja palvelujen kustannusvaikuttavuus tehostuvat sekä palveluprosessit nopeutuvat, joustavoituvat ja kehittyvät, kun otetaan käyttöön digitaalisia palveluja, jotka mahdollistavat mm. erilaisia itse- ja omahoidon sekä asioinnin toimintatapoja ja vapauttavat henkilöstön työaikaa. Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun aiempaa oikea-aikaisemmin. Tietojohtamisen ratkaisujen avulla johtaminen on kehittynyt ennakoivaksi tietojohtamiseksi. Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa on monipuolisesti käytössä toiminnanohjausjärjestelmä ja myös perhekeskuspalvelujen lastensuojelussa otetaan käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla johdetaan tavoitteellisesti asiakas- ja potilastyötä, jonka vaikuttavuus tehostuu ja paranee sekä palvelujen saatavuus paranee ja ne toteutuvat käypä hoito-suositusten mukaisesti.

Toimiaika

Huhtikuun lopussa myönnettiin RRF-Keski-Pohjanmaa -hankkeelle rahoitus vuodelle 2022. Syksyllä 2022 tulemme hakemaan jatkorahoitusta vuosille 2023-2025. 

Toimijat

Hanketta hallinnoi ja toteuttaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat kaikki maakunnan kuusi kuntaa ja kaksi kaupunkia. Vuoden 2023 alusta hanketta hallinnoi ja toteuttaa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, osatoteuttajia ei ole.

Yhteistyötä hankkeessa tehdään alueen kuntien, järjestöjen, kokemusosaajien, TKIO-organisaatioiden (mm. oppilaitokset, korkeakoulut, sosiaalialan osaamiskeskus) ja maakunnan liiton kanssa. Yhteistoiminta-aluetason yhteistyötä tehdään Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä TKIO-toimijoiden kanssa. TKIO-asioissa yhteistyötä tehdään myös sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn ja muiden sosiaalialan osamaiskeskusten kanssa. Kansallisen tason kehittämisyhteistyötä tehdään THL:n, DigiFinland Oy:n, kelan sekä kansallisella tasolla toimivien järjestöjen ja liittojen kanssa. STM:n kanssa tehtävä tiivis yhteistyö liittyy kehittämisen lisäksi hankkeen hallinnointiin ja toteuttamiseen.

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Tuija Tuorila
Yhteyshenkilön organisaatio
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä (Soite)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tuija.tuorila@soite.fi

Tekijä

Tuija Tuorila

Luotu

01.07.2022

Viimeksi muokattu

01.07.2022

Aihealueet

Hoitotakuu

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön