Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue - Suomen Kestävän Kasvun -ohjelma (RRP)

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue - Suomen Kestävän Kasvun -ohjelma (RRP)

Kestävän kasvun -ohjelman mukaisesti RRF-Keski-Pohjanmaa -hankkeen avulla edistetään koronasta elpymistä. Hankkeen keskiössä on koronapandemian aiheuttaman hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan hoitaminen sekä palvelujen kehittäminen niin, että hoitotakuu toteutuu jatkossa.  Hoitotakuun toteutumista edistetään kehittämällä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien palveluja, vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä ottamalla käyttöön palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Palvelujen saatavuutta edistetään hoitotakuun toteutumista tukevilla uusilla toimenpiteillä koronasta eniten kärsineissä palveluissa. 

Kokonaisuuden nimi
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue - Suomen Kestävän Kasvun -ohjelma (RRP)
Lyhyt kuvaus

Kestävän kasvun -ohjelman mukaisesti RRF-Keski-Pohjanmaa -hankkeen avulla edistetään koronasta elpymistä. Hankkeen keskiössä on koronapandemian aiheuttaman hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan hoitaminen sekä palvelujen kehittäminen niin, että hoitotakuu toteutuu jatkossa.  Hoitotakuun toteutumista edistetään kehittämällä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien palveluja, vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä ottamalla käyttöön palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Palvelujen saatavuutta edistetään hoitotakuun toteutumista tukevilla uusilla toimenpiteillä koronasta eniten kärsineissä palveluissa. 

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Koronapandemia ja samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottaminen ja ylläpito on aiheuttanut Keski-Pohjanmaalle hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, jota hankkeen tuella ja resurssein hoidetaan. 

Investointi 1: Hankkeessa edistetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hyvinvointia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Samalla palvelujen monialainen yhteistyö paranee ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyy entisestään. Myös palvelujen järjestäminen sote-keskuksen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä , hoidon ja palvelun suunnitelmallisuus ja jatkuvuus sekä palvelujen monialalinen asiakasohjaus ja yhteensovittaminen kehittyvät. Digitaaliset ja muut palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen ja asiakkaan elämäntilanteeseen sopivan kokonaisuuden. Suun terveyden, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä perhekeskuspalvelujen tasa-arvo lisääntyy niin alueellisesti kuin sosioekonomisestikin. Niiden potilas- ja asiakasryhmien, jotka ovat kärsineet koronapandemian seurauksena ruinsaasti, palvelun saatavuus kasvaa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen painopistettä pyritään siirtämään asteittain erikoissairaanhoidosta perustason palveluihin. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten toimintamallien määrä lisääntyy ja niiden hyödyntäminen kasvaa vuosittain ja vuoden 2025 loppuun mennessä on otettu käyttöön kaikki hankkeessa toteutettavaksi suunnitellut uudet digitaaliset työvälineet. Investointi 1-osiossa on laajennettu hankkeen aikana jo aiemmin aloitettujen digitaalisten palvelujen käyttöä ja hyödyntämistä, mm. uusia Omaolo-palveluja, jalkautettu etäasioinnin toimintamalli sekä hankittu ja otettu käyttöön suun terveydenhuollossa kahdesta kolmeen suuskanneria.

Palvelujen saatavuuden lisääntyminen edellyttää uudenlaista tapaa tehdä ja organisoida työtä. Tämän vuoksi toteutamme hankkeessa muutosvalmennusta. 

Investointi 2: Hoitotakuun toteutuminen kehittyy asteittain, sillä osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta otetaan käyttöön monialaisten palvelujen integroidut toimintamallit ja digitaaliset palvelut. Samoin otetaankäyttöön monialainen palvelukonsepti ja sitä tukeva digitaalinen palvelutarjotin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden ohjaamiseksi ja tukemiseksi terveyttä ja hyvinvointia edistäviin monialaisiin palveluihin ja toimintoihin. Koulukuraattoritoiminta  organisoituminen ja integroituminen hyvinvointialueelle suunnitella hankkeessa. Lisäksi käynnistetään eri puolilla aluetta matalan kynnyksen ryhmiä, jotka toteutetaan monialaisesti ja monitoimijaisesti. 

Investointi 4:  Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia työvälineitä ja toimenpiteiden toteutumista arvioidaan hoitotakuun kansallisen ajantasainen seurannan avulla. Henkilöstön työajankäyttö ja palvelujen kustannusvaikuttavuus tehostuvat sekä palveluprosessit nopeutuvat, joustavoituvat ja kehittyvät, kun otetaan käyttöön digitaalisia palveluja, jotka mahdollistavat mm. erilaisia itse- ja omahoidon sekä asioinnin toimintatapoja ja vapauttavat henkilöstön työaikaa. Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun aiempaa oikea-aikaisemmin. Tietojohtamisen ratkaisujen avulla johtaminen on kehittynyt ennakoivaksi tietojohtamiseksi. Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa on monipuolisesti käytössä toiminnanohjausjärjestelmä ja myös perhekeskuspalvelujen lastensuojelussa otetaan käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla johdetaan tavoitteellisesti asiakas- ja potilastyötä, jonka vaikuttavuus tehostuu ja paranee sekä palvelujen saatavuus paranee ja ne toteutuvat käypä hoito-suositusten mukaisesti.

Toimiaika

Huhtikuun lopussa myönnettiin RRF-Keski-Pohjanmaa -hankkeelle rahoitus vuodelle 2022. Syksyllä 2022 haimme ja saimme jatkorahoitusta vuosille 2023-2025. 

Toimijat

Hanketta hallinnoi ja toteuttaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat kaikki maakunnan kuusi kuntaa ja kaksi kaupunkia. Vuoden 2023 alusta hanketta hallinnoi ja toteuttaa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, osatoteuttajia ei ole.

Yhteistyötä hankkeessa tehdään alueen kuntien, järjestöjen, kokemusosaajien, TKIO-organisaatioiden (mm. oppilaitokset, korkeakoulut, sosiaalialan osaamiskeskus) ja maakunnan liiton kanssa. Yhteistoiminta-aluetason yhteistyötä tehdään Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä TKIO-toimijoiden kanssa. TKIO-asioissa yhteistyötä tehdään myös sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn ja muiden sosiaalialan osamaiskeskusten kanssa. Kansallisen tason kehittämisyhteistyötä tehdään THL:n, DigiFinland Oy:n, kelan sekä kansallisella tasolla toimivien järjestöjen ja liittojen kanssa. STM:n kanssa tehtävä tiivis yhteistyö liittyy kehittämisen lisäksi hankkeen hallinnointiin ja toteuttamiseen.

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Satu Marjakangas
Yhteyshenkilön organisaatio
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
satu.marjakangas@soite.fi

Tekijä

Tekijä

Tuija Tuorila

Luotu

Luotu

1.7.2022

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

30.1.2026
Tuotokset ja tulokset

RRF Keski Pohjanmaa hankkeen tuella Keski Pohjanmaan hyvinvointialueella on toteutettu vuosina 2023–2025 laajaa kehittämistyötä, joka on parantanut palvelujen saatavuutta, sujuvuutta ja yhdenvertaisuutta. Hankkeen toimet ovat kohdistuneet erityisesti hoito , kuntoutus  ja palveluvelan purkamiseen, uusien toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon, digitaalisten palvelujen hyödyntämisen vahvistamiseen sekä kirjaamiskäytäntöjen ja tiedolla johtamisen kehittämiseen.

Investoinnissa 1 parannettiin hankkeen avulla hoitoon pääsyä sekä purettiin koronapandemian aikana kertynyttä palveluvelkaa. Suun terveydenhuollon jonot saatiin kokonaan poistettua ja toiminta pysyi jatkossa hoitotakuussa. Lastensuojelussa vireillepanojen käsittely tehostui ja neuvolan jalkautuva kotikäyntimalli tavoitti suuren joukon perheitä, vähentäen raskaampien palveluiden tarvetta. Lähetteetön hoitoon pääsy lisäsi mielenterveyspalveluissa hoitojaksoja ja nopeutti ohjautumista, ja päihdepalvelujen uusi matalan kynnyksen päiväkeskus tavoitti runsaasti asiakkaita. Hankkeessa kehitettiin ja juurrutettiin myös useita uusia toimintamalleja, kuten leikki‑ikäisten intensiivihoito, nuorten vastaanotot sekä vammaispalvelujen liikkuvat palvelut. Lisäksi alueelle rakennettiin 20 digitaalista hoito‑ ja palvelupolkua, ja etäasiointi vakiintui osaksi palvelutuotantoa.

Investoinnin 3 kehittämistyön myötä sosiaali‑ ja terveydenhuollon kirjaamiskäytännöt yhtenäistyivät ja rakenteet niiden ylläpitämiselle vakiinnutettiin. Alue otti käyttöön kansallisiin linjauksiin perustuvat rakenteisen kirjaamisen ohjeistukset. Rakenteellinen sosiaalityö juurtui aluella pysyväksi toimintatavaksi. Sosiaalinen raportointi toi päätöksenteon tueksi uutta tietoa väestön hyvinvoinnista. Lisäksi sote‑tilannekeskuksen toiminta vakiinnutettiin, ja alueelle kehitettiin uusi raportointityökalu paljon palveluja käyttäville. Pohjoisen YTA‑yhteistyössä valmisteltu tekoälypohjainen palvelutarpeen ennakointimalli vahvistaa tulevaisuudessa alueen tulevaa ennakointikyvykkyyttä.

Hanke vauhditti investoinnin neljä toimenpitein digitaalisten palvelujen käyttöönottoa ja juurruttamista. Hyvinvointialueella otettiin käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tueksi kansallinen digitaalinen ratkaisu, joka kokoaa alueen kuntien, järjestöjen ja kansallisten palvelujen hyvinvointia ja terveyttä edistävän tarjonnan samaan paikkaan. Asiakasohjauksen digitaaliset palvelut, erityisesti chat- ja chatbot-ratkaisut, vahvistivat hoidon tarpeen arviointia, nopeuttivat yhteydenottoja ja vähensivät turhaa asiointia. Ammattilaisten digityöpöydästä muodostui koko henkilöstön keskeinen työkalu, jonka käyttöaste nousi 84 prosenttiin. Digimentoritoiminta, laajat koulutukset ja digitaalisen osaamisen vahvistaminen lisäsivät henkilöstön valmiuksia hyödyntää digitaalisia ratkaisuja ja ohjata asiakkaita niiden käyttöön. Tämä vahvisti asiakkaiden omaa toimijuutta, lisäsi digitaalisten palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta ja tuki palvelujen sujuvuutta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että RRF-Keski-Pohjanmaa -hankkeessa tehty kehittämistyö paransi merkittävästi palvelujen saatavuutta, tuottavuutta ja yhdenvertaisuutta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hankkeessa luodut toimintamallit ja digitaaliset ratkaisut ovat palvelujärjestelmän käytössä ja vahvistavat alueen kyvykkyyttä tuottaa vaikuttavia ja asiakaslähtöisiä palveluja myös tulevina vuosina. 

Vaikutukset ja vaikuttavuus