Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma
Hoidon ja palvelujen piirin pääsy on korona-pandemian vuoksi hidastunut. Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelman kehittämistyön kautta varmistamme, että palvelujen kyky vastaanottaa asiakkaita, jo varhaisesta vaiheesta alkaen, palautuu ennalleen ja paranee. Kehittämistyöllä varaudumme myös mahdollisiin tuleviin pandemioihin.
Kokonaisuuden nimi
Hoidon ja palvelujen piirin pääsy on korona-pandemian vuoksi hidastunut. Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelman kehittämistyön kautta varmistamme, että palvelujen kyky vastaanottaa asiakkaita, jo varhaisesta vaiheesta alkaen, palautuu ennalleen ja paranee. Kehittämistyöllä varaudumme myös mahdollisiin tuleviin pandemioihin.
Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelman tarkoituksena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä vähentää korona-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, hoito-, kuntoutus - ja palveluvajetta. Tavoitteena on myös tukea mielenterveyskuntoutujien työelämään pääsyä ja paluuta sekä työelämässä pysymistä. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti haavoittuvassa ja heikossa asemassa oleviin asiakasryhmiin, esimerkiksi pitkäaikaissairaisiin sekä lapsiin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin, joilla on mielenterveyden pulmia tai ongelmia päihteiden käytössä. Kehittämistyön kautta varaudutaan myös mahdollisiin tulevaisuuden pandemioihin.
Palveluita kehitetään palkkaamalla eri alan ammattilaisia suoraan asiakastyöhön, palvelemaan asiakkaita. Rahoituksen turvin Omaks.fi:n, Keski-Suomen digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen, toimintaa laajennetaan maantieteellisesti kattamaan koko Keski-Suomen hyvinvointialue, mikä parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
Hankkeessa tullaan luomaan Keski-Suomen hyvinvointialueelle toimintamalli, hyvinvoinnin palvelukonsepti, jonka avulla asiakkaiden hyvinvointia, terveyttä, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot ovat sekä asiakkaiden että ammattilaisten helposti löydettävissä. Palvelut kootaan digitaaliseen muotoon, palvelutarjottimeen, joka pitää sisällään tarjolla olevia liikunta-, kulttuuri- ja luontopalveluita sekä kuntien, järjestöjen ja yhteisöjen hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta edistäviä palveluita ja toimintoja.
Kehittämiskokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja yhteystiedot:
Marja Vaitinen, ohjelmapäällikkö, marja.vaitinen@hyvaks.fi p 040 194 5730
Pilari 3: IPS- toimintamalli: Sampsa Nyyssönen, projektipäällikkö, sampsa.nyyssonen@hyvaks.fi p. 050 5631331
Pilari 4, investointi 1: Essi Kurkinen, projektipäällikkö, essi.m.kurkinen@hyvaks.fi p. 040 6117213
Pilari 4, investointi 2: Aimo Walamies, projektipäällikkö, aimo.walamies@hyvaks.fi p. 040 1583366
Pilari 4, investointi 3: Maria Vuori-Peurala, terveydenhuollon kirjaamiskoordinaattori, maria.vuori-peurala@hyvaks.fi p. 040 545 7845
Suvi Tikander, sosiaalihuollon kirjaamiskoordinaattori, suvi.tikander@hyvaks.fi, p. 040 564 4141
Sivi Talvensola, erikoissuunnittelija, rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen, sivi.talvensola@hyvaks.fi, p. 0400 904 663
Pilari 4, investointi 4: yhteys ohjelmapäällikkö Marja Vaitiseen
- Ensimmäinen vaihe 1.1.− 31.12.2022, päättynyt.
- Toinen vaihe 1.1.2023 − 31.12.2025, käynnissä.
- asiakkaat
- järjestöt
- ammattilaiset
- Keski-Suomen kunnat
- Muut kumppanit, organisaatiot sekä verkostot
Covid-19-pandemian aikana resursseja on siirretty kriisin hoitoon ja ihmisiä on jäänyt hoidon, palvelujen, työelämän ja toimeentulon ulkopuolelle Keski-Suomessa. Pandemia on kurittanut erityisesti Jyväskylää ja sen lähiympäristöä. Palveluvajetta on syntynyt kaikissa asiakas- ja ikäryhmissä. Keski-Suomen yksi haasteista on osoittaa tämä luotettavista mittareista, koska palvelujen järjestäjäkenttä on hajanainen, tietojärjestelmiä on lukuisia ja asiakastietoja kirjataan eri tavoin. Koronan lisäksi myös henkilöstöpula on edelleen ollut merkittävä haaste palvelujen tuottamiselle.
Keski-Suomen hyvinvointialueen lähtötilannetta on selvitetty laajan hoito- ja palveluvajeanalyysin kautta. Analyysissä on tarkasteltu eri tietolähteitä ja indikaattoreita, sekä niiden kehitystä vuosina 2019 ja 2021. Lähestymistavan pohjalla oli oletus siitä, että vuotta 2019 voidaan pitää normaalina pandemiaa edeltävänä vuotena, kun taas vuosi 2020 oli pahin koronavuosi esimerkiksi palvelujen alasajon ja etäkoulun vuoksi. Vuoden 2021 aikana toiminta palveluissa alkoi palautua normaalille tasolle. Tilastotietoja on täydennetty haastatteluilla, koska kaikki ilmiöt eivät tule näkyviksi tilastoissa, tai ne näkyvät niissä viiveellä.
Hoito- ja palveluvajeanalyysi osoittaa, että kriittisin tilanne Keski-Suomessa on erityisesti nuorilla, joilla on mielenterveyshaasteita. Lisäksi tilanne on indikaattorien kehityksen pohjalta huolestuttava kaikissa ikäluokissa joissa on mielenterveys- tai päihdehaasteita, ikääntyneillä, lapsilla sekä somaattisesti pitkäaikaissairailla. Lisäksi huolta on vammaispalveluiden ja aikuisten sosiaalipalveluiden asiakkaista, syrjäytyneistä ja työttömistä.
Nuorilla merkittävimmät koronasta aiheutuneet huolenaiheet ja riskitekijät liittyvät terveydenhoitajalle pääsyn heikentymiseen. Ammattioppilaitoksissa +360 % nuorista koki, ettei päässyt terveydenhoitajalle, lukiossa +91 %, lukion koulukuraattorille pääsyssä koki haasteita +78 %. Yksinäisyys lukioikäisillä kasvoi (+69 %), kuten myös kohtalainen tai vaikea ahdistus (+52 %). Ammattioppilaitoksissa uupumusoireet lisääntyivät selkeästi (+81 %). Nuorten palveluissa mielenterveys- ja päihdetiimien kontaktit kasvoivat (+120 %). Kaikkinensa kuitenkin opiskeluterveydenhuollon käynnit vähenivät (−63 %). Haastatteluissa nousi esiin, että nuorten huumeiden käyttö on lisääntynyt. Etäkoulun vaikutukset näkyivät nuorten hyvinvoinnissa, mielenterveysoireissa ja oppimistuloksissa.
Koronan vaikutukset näkyvät Keski-Suomessa selkeästi mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat vähentyneet sekä perustasolla että erikoissairaanhoidon tasolla koronaepidemian aikana. Erityisesti perusterveydenhuollon lääkärikäynnit mielenterveyssyistä ovat vähentyneet radikaalisti (−86 %), kuten myös yksityisten psykiatrian lääkärikäynnit (−43 %) sekä erikoissairaanhoidon avokäynnit (−80 %). Itsemurhakuolleisuus on noussut (+18 %), selviämisaseman asiakkaita on aiempaa enemmän (+65 %), kun taas päihdehuollon avopalveluasiakkaita on vähemmän (−62 %). Haastatteluissa tuli ilmi, että polarisaatio on selkeästi koronan vaikutuksesta lisääntynyt myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa: ne asukkaat, joilla on mennyt huonosti, menee entistä huonommin. Päihteiden käyttö on lisääntynyt selkeästi nuorilla, sekä niillä asukkailla, joilla on ollut merkittävää ongelmakäyttöä jo aiemmin.
Perusterveydenhuollon pitkäaikaissairaiden kohdalla merkittävimmät muutokset näkyvät astman (−67 %), verenpainetaudin (−59 %), diabeteksen (−51 %), keuhkoahtaumataudin (−46 %) ja verenkiertoelinten sairauksien (−43 %) kontrollikäyntien vähenemisenä. Somaattiseen erikoissairaanhoitoon yli 6 kk odottaneiden määrä kasvoi jyrkästi (+490 %), kuten myös päivystykseen 48 tunnin aikana palanneiden määrä (+190 %). Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastopotilaiden määrä taas väheni (−18 %). Hoitoon pääsy ja sen luotettava seuranta vaihtelee eri organisaatioissa. Hoitotyön johtajille suunnatun kyselyn mukaan viiveet välittömässä yhteydensaamisessa terveysasemille (puhelinpalvelun takaisinsoittoviiveet syyskuussa 2022) vaihtelevat yhdestä tunnista seuraavaan päivään, ajoittain asukkaat odottavat takaisinsoittoa useita päiviä. Lääkärin kiireettömälle vastaanotolle odotusaika vaihtelee 1–2 viikosta yli kuukauteen ja hoitajien vastaanotoille pääsee alle viikossa yhdellä alueella, muilla odotusaika on 1–4 viikkoa. Myös kiireettömiin tutkimuksiin on muodostunut koronapandemian aikana jonoa.
Lasten kohdalla koronan aiheuttamat vaikutukset näkyvät parhaiten kouluterveydenhuollon käyntien vähenemisenä (−40 %), koulukuraattorille pääsyn hankaluutena 8.–9.-luokkalaisilla (+35 %), äitiysneuvolan määräaikaistarkastusten peittävyydessä (−30 %). Huolestuttavaa myös on, että seksuaaliväkivaltaa kokeneiden 8.–9.-luokkalaisten määrä on lisääntynyt (+36 %), koulukiusaamista kokee yhä useampi 8.–9.-luokkalainen (+30 %), kohtalainen tai vaikea ahdistus on kasvanut (+ 34 %). Masennusoireilu on myös kasvanut 8.–9.-luokkalaisissa (+28 %). Etäkoulu on haastanut erityisesti kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä sekä oppimisvaikeuksista kärsiviä. Koulupsykologien arvioinnit ovat ruuhkautuneet. Korona-aika on lisännyt lapsiperheiden kuormitusta mm. vanhemmuuden uupumuksen lisääntymisenä. Noin neljännes vanhemmista koki poikkeusajalla olleen ainoastaan negatiivisia vaikutuksia vanhempi-lapsi-suhteeseen (Aunola & co. 2020: VoiKu-COVID19) ja yli neljännes vauvaperheen vanhemmista oli kokenut vakavaa uupumusriskiä (THL: FinLapset 2020).
Ikääntyneissä koronan vaikutukset Keski-Suomessa näkyvät myös selvästi. RAI-arvioinneissa säännöllisten palveluiden piirissä olevilla ikääntyneillä näkyy selkeää kasvua alkoholin riskikäytössä (+83 %), harhaluuloissa (80 %), alkoholin ongelmakäytössä (+33 %), sekä yksinäisyydessä (+25 %). Koronaeristyksen ja karanteenien aiheuttama yksinäisyys nousi esiin myös haastatteluissa, ja selkeä huomio siitä, että kotihoidon uusien asiakkaiden palvelutarve on entistä korkeampi. Omaishoitajien kuormitus korona-aikana on kasvanut.
Työttömien pääsy terveystarkastuksiin on korona-aikana vähentynyt (−79 %). Samalla taas pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut (+69 %). Nuorisotyöttömien, 18–24-vuotiaiden, osuus työvoimasta on lisääntynyt (+16 %). Vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun alaikäisten asiakkaiden määrä on pudonnut (−25 %). Työikäisten sosiaalipalveluissa ovat näkyneet erityisesti päihteilevät mielenterveysasiakkaat, joilla on asumisen haasteita. Ensisuojien asumispäivät ovat vähentyneet koronan aikana selkeästi (−81 %). Ensisuojien asiakkaiden määrä on pudonnut (−16 %).
Keski-Suomen hyvinvointialueen nykytilasta sekä hoito- ja palveluvajeen selvityksestä on johdettu Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelman tarve, tavoitteet ja toimenpiteet. Hankkeen kokonaisuus perustuu palvelukokonaisuuksien toimintamallien uudistamiseen. Voimavaroja on suunnattava uudelleen erityisesti palveluprosessin alkupäähän, missä asiat ratkeavat mahdollisimman pienillä interventioilla. Tätä kautta pystymme vaikuttamaan siihen, että esimerkiksi selkeästi kriittisessä tilanteessa olevat nuoret ja lapset saavat heti oikea-aikaista ja oikein kohdennettua palvelua. Vähentämällä häiriökysyntää prosessin alkupäästä vapautamme voimavaroja hoitaa muitakin haavoittuvassa asemassa olevia asiakasryhmiä moniammatillisen tiimin tuella tai käyttämällä muita vaikuttaviksi todettuja työskentelymalleja. Haluamme myös varmistaa, että palvelun saatavuus ei ole enää (eikä tulevaisuudessa) kiinni siitä, voiko epidemian vuoksi fyysisiä palvelutilanteita järjestää.
Kokonaisuus kiinnittyy hyvinvointialueen strategian kaikkiin päätavoitteisin: ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen, hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö, vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen, sujuva ja saumaton kumppanuus, aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut, toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen.
Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelman päätavoitteet on asetettu vuonna 2022 aloitetusta suunnittelutyöstä, jossa on tunnistettu haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät sekä hyvinvointialueen koronasta aiheutunut hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka. Hankkeen päätavoitteena on tukea mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden asukkaiden ja mielenterveyskuntoutujien työhön pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä pilari 3:n toimenpiteiden kautta. Lisäksi pilari 4:n toimenpiteiden päätavoitteina on nopeuttaa hoitoon ja palveluihin pääsyä, purkaa koronasta johtuvaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, sekä laajentaa ja jalkauttaa digitaalisia toimintamalleja. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti tunnistettuihin haavoittuvassa asemassa oleviin asiakasryhmiin. Tavoitteena on tarkastella palveluiden prosesseja niin, että suurin osa voimavaroista suuntautuu erityisesti palveluprosessin alkupäähän.
Näiden tavoitteiden kautta vaikutukset ja vaikuttavuus näkyvät hoitoon ja palveluihin pääsyn paranemisena. Kun alueemme heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien hoitoa ja palvelua sujuvoitetaan sekä hoito- ja palveluvelkaa puretaan, tämä hyötyvaikutus näkyy muissakin palveluissa ja kohdentuu tätä kautta koko hyvinvointialueen asukkaisiin. Hoitoon ja palveluihin pääsy nopeutuu niin, että alueemme saavuttaa hoidon saamiselle asetetun seitsemän päivän määräajan. Lisäksi yhdenvertaiset sekä monikanavaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointialueen asukkaiden käytössä. Asiakas- ja potilastyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti jokaisessa työpaketissa, jotta varmistetaan, että toimenpiteet ovat oikein kohdennettuja ja asiakaslähtöisiä.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa aloitettuja toimenpiteitä ja vaikuttavaksi todettujen toimintamallien jalkautusta ja juurruttamista jatketaan Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa, jolloin ohjelma muodostaa selkeän kehittämisen jatkumon ja tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. Keskeisimmät Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa aloitetut toimenpiteet liittyvät moniammatillisen ja monialaisen toimintamallin kehittämiseen, sekä digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluiden laajentamiseen. Molemmat kokonaisuudet tukevat palveluiden saatavuutta, jatkuvuutta sekä monikanavaisuutta.
Hankesuunnitelman sisältöjä on peilattu joka työpaketissa Keski-Suomen hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin ja menestystekijöihin. Hanketta on valmisteltu samaan aikaan, kun hyvinvointialueen strategiaa. Hankkeen valmistelijat ovat olleet mukana strategian valmistelussa. Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee Keski-Suomen hyvinvointialueen strategisia tavoitteita hyvin. Olemassa olevan hoito- ja palveluvajeen korjaaminen sekä hankkeen muutkin tavoitteet ovat sekä hankkeen, palvelutuotannon että poliittisen päätöksenteon yhteinen tahtotila. Hanke sidotaan toimeenpanovaiheessa tiiviisti palvelutuotannon kanssa yhteen, jolloin erillistä jalkauttamisvaihetta ei tarvita, vaan työ ja kehittäminen tehdään valmiiksi kehittyvässä hyvinvointialueen rakenteessa. Konkreettisesti tämä tapahtuu esimerkiksi sillä, että jokaiselle hankkeen kokonaisuudelle nimetään yhdyshenkilö palvelutuotannosta. Lisäksi hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajan sekä laaja-alaisen sote-keskuksen palvelujohtajan kanssa on keskusteltu jo valmisteluvaiheessa yhteistyöstä ja hankkeen liukumisesta asteittain hyvinvointialueen palvelukokonaisuuteen niin sisällöllisesti kuin talouden ja johtamisen näkökulmasta. Myös lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden palvelujohtaja on ollut mukana hankkeen valmistelussa. Yhdessä suunnitellen ja hanketta valmistellen on toteutunut myös poikkihallinnollinen yhteistyö ja samaa tullaan jatkamaan myös hankkeen toimeenpanovaiheessa. Myös kehitettyjen palvelujen uudet toimintamallit ovat näin suoraan palvelutuotannon hyödynnettävissä.
Hankkeen vaikutukset näkyvät hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden, saavutettavuuden ja monikanavaisuuden paranemisella. Hyvinvointialueella toteutuu perusterveydenhuollon hoitotakuun mukainen hoitoonpääsy ja niiden toteutuneiden kiireettömien hoitokäyntien osuus, joissa saavutetaan hoidon saamiselle asetettu seitsemän päivän määräaika, kasvaa. THL:n 7 vrk hoitoonpääsyn seurannan pohjana oleva data on saatavilla ja luotettavaa. Koronan aiheuttamaa tutkimus-, hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa on purettu. Ennaltaehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen vahvistuvat, ja tätä kautta myös palveluiden laatu ja kustannusvaikuttavuus. Hyvinvointialueen asukkaat saavat sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti, kynnyksettömästi ja monikanavaisesti.
Pilari 3:n päätavoitteiden mukaiset vaikutukset näkyvät mielenterveyssyistä osatyökykyisten parempana työllistymisenä ja työssä pysymisenä, ja heillä on monipuolinen työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuus, joka koostuu sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista, TE-palveluista sekä työllisyyspalveluista.
Vaikutukset kansallisiin indikaattoreihin ja toisaalta myös kustannusten kasvuun saattaa näkyä hieman viiveellä, mutta pidemmällä aikavälillä kustannusten kasvun odotetaan kääntyvän laskuun. Kustannusten kasvun hillintä on myös hyvinvointialueuudistuksen sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian tavoitteita kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden kautta. Keski-Suomen hyvinvointialueen strategisista tavoitteista lisäksi hanke tukee suoraan myös palvelujen yhdenvertaisuuden, saatavuuden sekä saavutettavuuden parantamisen strategisia tavoitetta. Lisäksi hankkeessa tehdään töitä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kanssa, jonka vuoksi pidemmällä aikavälillä hankkeen vaikutuksien odotetaan näkyvän hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisena, joka on Keski-Suomen hyvinvointialueen yksi strategisista tavoitteista.
Tuotokset ja kehittämisen prosessit viedään innokylä.fi:hin, josta ne ovat hyödynnettävissä hankkeiden ulkoisessa arvioinnissa sekä muiden alueiden tekemässä kehittämistyössä.
