Perustason mielenterveyspalvelut
Mielenterveys- ja päihdepalveluilla tarkoitetaan toimintaa, joka pyrkii ehkäisemään, lievittämään ja hoitamaan mielenterveyden tai päihdehäiriöitä tai riippuvuuksia ja niiden seurauksia. Palveluihin kuuluvat ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki, kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki sekä häiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus.
Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluilla tarkoitetaan apua, jota saa perusterveydenhuollossa. Perustason mielenterveyspalveluita voidaan tarjota terveyskeskuksissa, opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, neuvoloissa, sosiaalipalveluissa ja vanhusten kotihoidoissa.
Kokonaisuuden nimi
Mielenterveys- ja päihdepalveluilla tarkoitetaan toimintaa, joka pyrkii ehkäisemään, lievittämään ja hoitamaan mielenterveyden tai päihdehäiriöitä tai riippuvuuksia ja niiden seurauksia. Palveluihin kuuluvat ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki, kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki sekä häiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus.
Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluilla tarkoitetaan apua, jota saa perusterveydenhuollossa. Perustason mielenterveyspalveluita voidaan tarjota terveyskeskuksissa, opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, neuvoloissa, sosiaalipalveluissa ja vanhusten kotihoidoissa.
Mielenterveysstrategian tavoittena on ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut mielenterveyden häiriöiden ja päihdehäiriöiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.
Tavoitteena on kuvata toimintamalleja, joilla voidaan
- Juurruttaa ja integroida perustason toimintaan näyttöön perustuvia ehkäiseviä ja hoidollisia interventioita
- Lisätä yhteistoiminnallisuutta perustason ja erikoissairaanhoidon välillä
- Tarjota apu helposti saatavasti arkiympäristössä, esimerkiksi muiden palveluiden yhteydessä, koulussa tai palvelutalossa
- Lisätä moniammatillista yhteistyötä
- Lisätä erityisryhmien ja asiakkaan osallisuutta palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa
- Lisätä omaisten ja läheisten osallisuutta hoidossa
- Parantaa mielenterveyspotilaan fyysisen terveyden hoitoa
Mielenterveysstrategia on vuosille 2020-2030. Rahoitetut hankkeet toimivat vuosina 2020-2021.
Tulevaisuuden sote- keskusohjelman ja Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa- hankkeet.
Psyykkisten sairauksien hoito on viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt vuosittain. Kuitenkin psykiatriseen hoitoon pääsyn kynnystä on moitittu korkeaksi.
Alueelliset erot oikea- aikaisessa hoitoon pääsyssä ja monipuolisten avohoitopalveluiden saatavuudessa ovat olleet suuret. Hoitotakuun mukaisia hoitoonpääsyaikoja on ollut vaikea saavuttaa.
Näyttöön perustuvia hoitoja on ollut varsin puutteellisesti saatavissa, eikä niitä ylläpidetä tai levitetä koordinoidusti ja pitkäjänteisesti alueellisten väestötarpeiden mukaan.
Perusterveydenhuollossa mielenterveyskysymysten ei aina nähdä kuuluvan kaikille, vaan ne sälytetään yksittäisille työntekijöille.
Päihdehoito on yhä monin paikoin erillään muusta terveydenhuollosta, ja sen järjestämisen tavat vaihtelevat.
Palvelut ovat hajallaan, ja niitä tarjoavat eri tahot eivät ole sovittaneet toimintaansa yhteen tai sopineet työnjaosta, mikä vaikeuttaa palvelujen saatavuutta ja oikein kohdentumista.
Tavoitteena on kuvata toimintamalleja, joilla voidaan
- Juurruttaa ja integroida perustason toimintaan näyttöön perustuvia ehkäiseviä ja hoidollisia interventioita
- Lisätä yhteistoiminnallisuutta perustason ja erikoissairaanhoidon välillä
- Tarjota apu helposti saatavasti arkiympäristössä, esimerkiksi muiden palveluiden yhteydessä, koulussa tai palvelutalossa
- Lisätä moniammatillista yhteistyötä
- Lisätä erityisryhmien ja asiakkaan osallisuutta palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa
- Lisätä omaisten ja läheisten osallisuutta hoidossa
- Parantaa mielenterveyspotilaan fyysisen terveyden hoitoa
Vuosina 2020-2023 Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa korostetaan erityisesti seuraavia mielenterveysstrategian ehdotuksia:
- Kattavien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyörakenne, jossa hyödynnetään eri ammattiryhmiä ja digitalisointia
- Kehitetään käytäntöjä, joilla erikoissairaanhoito ohjaa ja tukee perustason palveluissa toteutettavaa hoitoa.
- Lisätään palvelujen yhteensovittamista konkreettisilla yhteistyömuodoilla perustason toimijoiden kesken sekä perus- ja erityistason välillä.
- Lisätään erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa mielenterveyteen suunnattuja voimavaroja ja henkilöstön mielenterveysosaamista.
- Parannetaan psykososiaalisten hoitomuotojen ja interventioiden saatavuutta ja organisoidaan niiden tarjoaminen alueellisesti tarpeenmukaisesti.
- Psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton laajentaminen nuorista kaikkiin ikäryhmiin.
Laadukkaat mielenterveyspalvelut
• ovat asiakaslähtöisiä, ikä- ja kehitysvaiheeseen sopivia ja käyttäjät kokevat ne itselleen soveltuviksi,
• ovat saavutettavia, oikea-aikaisia, laadukkaita ja vaikuttavia,
• ovat joustavia, yhteen sovitettavia ja jatkuvuutta tukevia,
• edistävät kuntoutumista,
• noudattavat yhdenvertaisuusperiaatetta; palvelujen suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon ryhmät, jotka muuten olisivat vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan,
• ottavat huomioon omaiset ja läheiset sekä voimavarana että tuen tarvitsijoina,
• vakavia psyykkisiä sairauksia ja päihdehäiriöitä sairastavien ihmisten fyysisen terveyden hoito toteutuu yhdenvertaisesti muun väestön kanssa.
Vuonna 2022 tullaan julkaisemaan Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman 2020-2030 väliraportti, jossa tullaan käsittelemään myös perustason mielenterveyspalveluita.
