Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa
Toipumisorientaatiolla mielenterveystyössä pyritään löytämään ja kehittämään kokemusasiantuntijuuteen, vertaisuuteen ja moniammatillisuuteen perustuvia työmenetelmiä, käytäntöjä ja palvelukokonaisuuksia.
Toipumisorientaatio on ajattelun ja toiminnan viitekehys, jossa painottuu positiivinen mielenterveys, osallisuus, voimavarat, toivo ja elämän merkityksellisyys. Recovery-ajattelu uudistaa käsitykset mielenterveydestä, kuntoutumisesta, ihmisyydestä ja asiantuntijuudesta sekä vahvistaa palveluiden yhteyttä ihmisen arkeen, verkostoihin ja yhteisöihin.
Kokonaisuuden nimi
Toipumisorientaatiolla mielenterveystyössä pyritään löytämään ja kehittämään kokemusasiantuntijuuteen, vertaisuuteen ja moniammatillisuuteen perustuvia työmenetelmiä, käytäntöjä ja palvelukokonaisuuksia.
Toipumisorientaatio on ajattelun ja toiminnan viitekehys, jossa painottuu positiivinen mielenterveys, osallisuus, voimavarat, toivo ja elämän merkityksellisyys. Recovery-ajattelu uudistaa käsitykset mielenterveydestä, kuntoutumisesta, ihmisyydestä ja asiantuntijuudesta sekä vahvistaa palveluiden yhteyttä ihmisen arkeen, verkostoihin ja yhteisöihin.
Kokonaisuudella pyritään hakemaan recovery-toipumisorientaatioon perustuvia ratkaisuja joilla:
1. Saadaan mielenterveyspalveluita asiakaslähtöisemmiksi ja vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta omassa toipumisessaan
2. Voidaan kohdentaa palveluita entistä paremmin
3. Lisätään palveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta
4. Lisätään toimijuutta ihmisten elämässä, palveluissa ja yhteiskunnassa joka taas puolestaan vähentää mielenterveyden ongelmien leimaavuutta
5. Edistetään positiivista mielenterveyttä laaja-alaisesti
Kokonaisuus toteutetaan Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa-hankkeessa. Hanke on alkanut 1. huhtikuuta 2018 ja se tulee päättymään 31. joulukuuta 2021. Tällä hetkellä kokonaisuutta kehitetään, ja tarkoituksena on levittää se mahdollisimman laajalle. Toiveena on, että toimintaperiaatteet juurtuvat ja niitä pystytään hyödyntämään jatkossa entistä vahvemmin käytännön työssä, opetuksessa ja tutkimuksessa.
Kokonaisuus on käynnissä.
Kokemustoimijat (Kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat)
Sairaanhoitopiirit, sosiaalialan osaamiskeskus ja yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, järjestötoimijat
Hankkeella pyritään hakemaan ratkaisuja mielenterveyspalveluiden asiakaslähtöisyyttä heikentävään organisaatiokeskeisyyteen. Tavoitteena on myös pyrkiä löytämään ratkaisuja mielenterveyden ongelmien leimaavuuteen ja niiden aiheuttamiin osallisuusvajeisiin ihmisten elämässä, palveluissa ja yhteiskunnassa. Myös palvelujen kohdentumisen, saavutettavuuden ja vaikuttavuuden ongelmat ovat hankkeessa keskiössä.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden lainsäädännön on todettu kaipaavan uudistamista ja tällä hetkellä lainsäädännön uudistamistoimet ovat menossa sosiaali- ja terveysministeriössä. Uudistuksessa yksi olennaisista tekijöistä on saada asiakkaiden perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen sujumaan asianmukaisesti. Hankkeessa kehitetään mielenterveyspalveluja, joissa olisi riittävät, tarpeenmukaiset ja oikea-aikaiset matalan kynnyksen palvelut vähentämässä tahdosta riippumattoman hoidon tarvetta. Aiemmin on todettu, että varhainen puuttuminen, nopea avun saanti ja asiakkaan osallisuuden mahdollistavat palvelut parantavat hoitotuloksia ja vähentävät hoidosta koituvia kustannuksia.
Yhtäältä hankkeen lähtökohtana ovat SOTE:n tarjoamat mahdollisuudet ja vaatimukset palvelujärjestelmän uudistamisesta sekä kansalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisesta entistä laajemmalla toimijapohjalla ja aiempia sektorirajoja ylittäen.
Hankkeessa kehitetään recovery- eli toipumisorientaatioon perustuvia ratkaisuja mielenterveyspalveluihin. Tavoitteena on:
- Recovery-orientaation käsitteellistäminen tutkimuksen keinoin ja kehitystyön soveltaminen suomalaisiin mielenterveyspalveluihin.
- Mielenterveydellisten ongelmien kanssa elävien ihmisten palveluprosessien kehittäminen recovery-orientaatioon nojautuen sekä palveluprosessien vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään siihen, että avun hakemisen ja palvelujen piiriin hakeutumisen kynnys on riittävän matala.
- Kehittää kokemusasiantuntijuuteen ja vertaisuuteen sekä moniammatilliseen osaamiseen perustuvia työmuotoja ja - menetelmiä sekä rakentaa niiden avulla saavutettavia ja joustavia matalan kynnyksen palvelukokonaisuuksia.
Pitkällä aikavälillä hankkeessa pyritään:
- luomaan uusia palvelumalleja sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä laajemmin mielenterveystyön eri toimijoiden keskuuteen
- muuttamaan mielenterveystyön työkäytäntöjä asiakkaan osallisuutta ja toipumista vahvistaviksi, vaikuttavammiksi ja laadukkaammiksi
- kehittämään ammattilaisten mielenterveysymmärrystä laaja-alaisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi
- mahdollistamaan asiakkaan omaehtoista ja vertaistuellista kuntoutumista ja arkielämän sujumista
- vähentämäön mielenterveysongelmien ja -palveluiden käytön leimaavuutta ja syrjäyttävää vaikutusta
- helpottamaan tiedon ja avun hakemista, jolloin oikea-aikaisuus paranee
- tiivistämään kansallista ja kansainvälistä mielenterveysalan yhteistyötä ja tutkimustoimintaa sekä vilkastuttaa kansallista ja kansainvälistä toimintakäytäntöjen yhteiskehittämistä ja vertailtavuutta
- uudistamaan kuntoutuspalveluita, joka vähentäisi mielenterveysongelmien hoidosta koituvia kustannuksia
