Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 luodaan kokonaiskuva Kanta-Hämeen alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen ja luodaan suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025. Korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa puretaan kohdistamalla tavoitteet haavoittuvien ryhmien auttamiseen sekä jo aloitettujen sähköisten työkalujen käytön kehittämiseen, laajentamiseen ja kansalliseen kehittämiseen osallistumiseen.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
RRP Kanta-Häme
Lyhyt kuvaus

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 luodaan kokonaiskuva Kanta-Hämeen alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen ja luodaan suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025. Korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa puretaan kohdistamalla tavoitteet haavoittuvien ryhmien auttamiseen sekä jo aloitettujen sähköisten työkalujen käytön kehittämiseen, laajentamiseen ja kansalliseen kehittämiseen osallistumiseen.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on luoda tarvepohjaiset, strategisen tason suunnitelmat niiden asiakasryhmien palveluvajeiden korjaamiseksi, jotka ovat alueella eniten kärsineet koronan vaikutuksista. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 luodaan kokonaiskuva alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen ja luodaan suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025. Tavoite on luoda kokonaiskuva asiakas- ja potilastarpeista, haavoittuvien asiakkaiden ja asukkaiden määrästä, tarpeiden luonteesta sekä suunnitella tarvittavat palvelut ja toimenpiteet.

.

Toimiaika

Hankkeen tominta-aika on 1.1. - 31.12.2022. Valtionavustuspäätös saatiin huhtikuun lopulla, jonka jälkeen alkoi suunnittelu ja rekrytointi. Syksyn aikana laaditaan suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025.

Toimijat

Hämeen liitto, hallinnoija

Hattulan kunta

Hausjärven kunta

Hämeenlinnan kaupunki

Janaklalan kunta

Lopen kunta

Riihimäen kaupunki

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Sini Stolt, hankepäällikkö
Yhteyshenkilön organisaatio
Hämeen liitto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sini.stolt@hame.fi

Tekijä

Anne Ojanen

Luotu

09.08.2022

Viimeksi muokattu

08.03.2023
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kanta-Häme on niin sanottu sirpalemaakunta, jossa kansallinen hallintoreformi merkitsee yhdentoista eri organisaation siirtymistä yhteiseen organisaatioon. Yhteisellä, hyvinvointialueen laajuisin verkostomaisiin rakenteisiin perustuvalla hankeyhteistyöllä on kuitenkin luotu perustaa yhteisille päämäärille mm. Kanta-Hämeen RRP-hankkeen osalta ja hankekehittäminen ja yhteistyö hyvinvointialuevalmistelun kanssa on ollut tiivistä. 

Korona-ajan haavoittuvina ryhminä nousivat selkeästi esiin seuraavat asukasryhmät: nuoret ja nuoret aikuiset, pitkäaikaissairaat, yli 75-vuotiaat ikääntyneet palveluiden ulkopuolella, vauvaperheet sekä lähisuhdeväkivaltaa kokeneet. Erityisiksi, lisätutkimusta vaativiksi ryhmiksi tunnistettiin korona-aikana syntyneet vauvat perheineen ja yli 75 v ikääntyneet, jotka eivät ole palveluiden piirissä. 

Asiakasryhmien ja palveluvelan selvittämistä ja arviointia hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelustrategiatyössä, joka käynnistyi vuoden 2022 alkupuolella. Hankkeessa selvitetään ja analysoidaan haavoittuvan väestön hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan ja hoitoon/palveluun pääsyn nykytila sekä hyödyntämällä ja kehittämällä käytössä olevia alueen tietopohjaa hyödyntäviä ohjelmistoja ja analysoimalla tästä syntyvää aineistoa sekä kartoittamalla tilannetta mm. etsivän työn ja kvalitatiivisen aineiston avulla.

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 luodaan kokonaiskuva alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen ja luodaan suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025. Tavoite on luoda kokonaiskuva asiakas- ja potilastarpeista, haavoittuvien asiakkaiden ja asukkaiden määrästä, tarpeiden luonteesta sekä suunnitella tarvittavat palvelut ja toimenpiteet. 

Tavoitteena on luoda tarvepohjaiset, strategisen tason suunnitelmat niiden asiakasryhmien palveluvajeiden korjaamiseksi, jotka ovat alueella eniten kärsineet koronan vaikutuksista. Vuosien 2023–2025 aikana suunnitelmat pannaan toimeksi. 

  • Edistetään hoitotakuun toteutumista sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa 
  • Edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista  
  • Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot  

Korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa puretaan kohdistamalla ensimmäisen vaiheen RRF-haun tavoitteet hankeoppaan määrittelemien haavoittuvien ryhmien auttamiseen sekä jo aloitettujen sähköisten työkalujen käytön kehittämiseen, laajentamiseen ja kansalliseen kehittämiseen osallistumiseen. Tavoitteita ovat mm. vauvaperheiden palvelutarpeen selvittäminen, palveluiden ulkopuolelle korona-aikana jääneiden ikääntyneiden tarpeiden selvittäminen, pitkäaikaissairaiden hoidon tulosten arviointiin liittyvän mallin suunnitteleminen, hoitotakuun toteutumisen edistäminen esim.  vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista, nuorten ja nuorten aikuisten palveluun pääsyn kynnyksen madaltaminen ja sähköisten palvelujen kehittäminen, ammattilaisten valmiuksien kasvattaminen sähköisten palvelujen osalta sekä lähisuhdeväkivallan uhrien parempi tunnistaminen, ohjaaminen ja tukeminen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa. Digitaalisten palvelujen osalta tavoitteena on myös kehittää ja käyttöönottaa pysyvämpi ratkaisu, mikä mahdollistaa merkittävän toimintatapojen muutoksen palvelujen saatavuuden lisäämiseksi pitkällä aikavälillä. Tavoite on, että asiakas löytää digitaaliset palvelut helposti keskitetystä palvelusta ja voi käyttää niitä eri välineillä.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Tuotokset, tulokset ja vaikutukset  

  • Palvelustrategiassa on huomioitu haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät ja rakennettu toimenpiteet osaksi strategiaa 
  • Selvitetty haavoittuvassa asemassa ja pandemista erityisesti kärsineiden asiakasryhmien tarpeet ja suunniteltu toimienpiteet 
  • Vahvistettu alueen digitaalista osaamista ja verkostyötä, joka voidaan siirtää osaksi hyvinvointialueen organisaatiota 
  • Kehitetty matalan kynnyksen digitaalisia palveluita 
  • Nopeutettu asiakkaiden pääsyä  palveluiden piiriin tehostamalla ja laajentamalla digitaalisia palveluita 
  • Lisätty digitaalisten ratkaisujen tuomia mahdollisuuksia ammattilaisen työhön sekä vahvistettu osaamista 
  • Hyödynnetään digitaalisten välineiden tuomaa tietopohjaa asiakkaan hoidon ja palvelun suunnittelussa 
  • Vahvistettu asiakkaiden pitkäjänteistä palveluiden suunnittelua mm. hoitosuunnitelmien laatimisella 
  • Koottu ennaltaehkäisevien ja monialaisten palveluiden tietopankkia ja tehty kansallista määritystyötä 
  • Lisätty digitaalisia palveluja ja muotoiltu näitä erityisesti haavoittuvien ryhmien näkökulmasta 
  • Suunniteltu ja kilpailutettu palvelualustaratkaisu sekä asiakkuudenhallintajärjestelmä 
  • Nopeutettu vuodeosastojen virtausta ja tehostetty prosesseja lisäämällä eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä 
  • Osallistuttu aktiivisesti kansalliseen yhteistyöhön 
Tuotokset ja tulokset

Tämä on hankkeen loppuraportti. Kestävän kasvun -osalta jatko tapahtuu seuraavaksi RRP2 -hankkeessa.

Hankkeesta on tuotettu hoito- ja palveluvelan analyysi sekä asiakkuuden hallinnan konsepti. Siinä tunnistettiin haavoittuvia asiakasryhmiä sekä tehtiin sen perusteella RRP2 hankkeen pohjatyötä. Alueella työskennellään yhteisen strategian ja rakenteen luomisen eteen – lisäksi samaan aikaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa on kehitetty alueelle yhteistä, monialaista työskentelymallia. Hankkeen aikana myös digitaalisten asiakas- ja palveluohjauksen palvelumuotoiluprojekti. Sen lopputuloksena syntyi digitaalisen asiakas- ja palveluohjauksen konsepti, visio, tavoitetila ja toimintamallien kuvauksia. Kehittämisen tueksi laadittiin lisäksi asiakaskortit, joissa on kuvattu yleisimmät asiakasprofiilit ja asiakaspolut. Eri lähteistä tuotetun tiedon sekä hyvinvointialuetyön yhteensovittaminen on loppuraportin aikaan vielä kesken.

Alueesta toteutettin kypsyysytilan arviointi THL:n työpajassa lokakuussa 2022. Arvioinnin tulokseen vaikutti se, että hyvinvointialueen strategia ei ollut vielä valmiina ja alueen digiohjelmaa vasta tehtiin. Digiohjelma ja tiekartta muodostettiin konsultin kanssa ja saatiin tehtyä vuoden 2022 loppuun mennessä. Ohjelman pääperiaatteita sekä yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia hyödynnetään digipalveluiden tulevassa kehittämisessä.

Muita keskeisiä tuloksia ja saavutuksia:

- Ylimaakunnallisen tuotannonohjaushankkeen yhteiskehittämistä jatkettiin. Tavoitteet saavutettiin siltä osin, että sovellus on käyttöönottovalmis. Käyttöönotot ovat vielä käynnissä ja jatkuvat vuoden 2023 ajan.

- Segmentointityökalu saatiin suunnitellusti käyttöön. Tosin hyvinvointialuevalmistelun tuottaman resurssipuutteen takia käyttöaste ratkaisun käyttämiseen jäi alhaiseksi. Tarkoituksena on ottaa palvelu käyttöön ja hyödyntää sitä jatkossa.

- Fit-mittariston käyttöönotto koulutuksia pidettiin Hämeenlinnan työntekijöille. FIT-jatkoa kirjattu RRP2-suunnitelmaan.

- Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tasapuolista ja yhtenäistä digipalvelujen kehittämistä ja yhteistyötä tuettiin yhteisillä säännöllisesti kokoontuvilla foorumeilla.

- Kanta-Hämeessä chat-palvelun kokonaisuus laajeni alueella erityisesti sairaanhoitajien hoidon tarpeen arviointiin ja neuvolan palveluihin Hämeenlinnan, Janakkalan ja Riihimäen seudulla.

- Ammattilaisen työtä tukevaa ohjelmistorobotiikkaa valmisteltiin erityisesti ajanvarauksellisten koronaoirearvioiden käsittelyn helpottamiseksi, mutta valmistelu keskeytettiin aivan vuoden lopussa. Robotin työvaiheita voidaan kuitenkin hyödyntää muihin tehtäviin.

- Hankkeessa on valmisteltu hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen palvelukonseptia.

- Ennaltaehkäisevien ja monialaisten palveluiden tietopankkia on koottu ja osallistuttu kansalliseen kehittämis- ja määrittelytyöhön.

- Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille on aloitettu sähköiseen asiointiin tarkoitetun Oma Häme -mobiilisovelluksen kehitys osana digitaalisen palvelualustan käyttöönottoa. Jatkokehittämistä tehdään RRP2 –hankkeessa.

- Palvelupolkujen kuvauksia on tehty Kanta-Hämeessä alueellisena yhteistyönä eri sote-toimijoiden ja asiakkaiden kanssa ja niitä on julkaistu sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin että kuntien verkkosivustoilla.

- Johtamisjärjestelmän muutokseen perustuva potilasvirtauksen nopeuttamista tukeva ratkaisu otettiin käyttöön päivystyksessä ja jatkohoitoon perusterveydenhuoltoon lähtevien kohdalla koko hyvinvointialueella.

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Kanta-Hämeessä on käynnissä paljon uudistusta samaan aikaan – yhden tärkeän niistä ollessa kehittämisen kokonaisuuden organisointi. Hankkeille haetaan paikkaa tulla entistä tehokkaammin osaksi alueen kokonaisvoimavaroja. Jotta hankkeet voisivat olla johtamisen ja kehittämisen luonteva ja innovatiivinen tuki, tulisi toimintatapoja uudistaa rohkeasti. On tärkeää, että tehty työ saadaan nivottua osaksi hyvinvointialuetta.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueelle siirtyminen on ollut haastavaa monella tapaa ja ymmärrettävästi alueiden priorisointi on keskittynyt perustoimintojen varmistamiseen. Strategian luominen ja rakenne on vielä muotoutumassa, kuitenkin hankkeiden tuottamaa tietoa on voitu käyttää alueen kehittämiseen ja suunnitteluun. RRP1 hankkeessa tehtyä työtä käytettiin RRP2 Syli -hankkeen muodostamiseen. Hanke eteni muuttuvaan tilanteeseen nähden pääosin hyvin. Hankepäällikön vaihtuminen vaikutti osaltaan loppuraportin muodostamiseen haastavasti.