Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 luodaan kokonaiskuva Kanta-Hämeen alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen ja luodaan suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025. Korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa puretaan kohdistamalla tavoitteet haavoittuvien ryhmien auttamiseen sekä jo aloitettujen sähköisten työkalujen käytön kehittämiseen, laajentamiseen ja kansalliseen kehittämiseen osallistumiseen.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
RRP Kanta-Häme
Lyhyt kuvaus

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 luodaan kokonaiskuva Kanta-Hämeen alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen ja luodaan suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025. Korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa puretaan kohdistamalla tavoitteet haavoittuvien ryhmien auttamiseen sekä jo aloitettujen sähköisten työkalujen käytön kehittämiseen, laajentamiseen ja kansalliseen kehittämiseen osallistumiseen.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on luoda tarvepohjaiset, strategisen tason suunnitelmat niiden asiakasryhmien palveluvajeiden korjaamiseksi, jotka ovat alueella eniten kärsineet koronan vaikutuksista. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 luodaan kokonaiskuva alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen ja luodaan suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025. Tavoite on luoda kokonaiskuva asiakas- ja potilastarpeista, haavoittuvien asiakkaiden ja asukkaiden määrästä, tarpeiden luonteesta sekä suunnitella tarvittavat palvelut ja toimenpiteet.

.

Toimiaika

Hankkeen tominta-aika on 1.1. - 31.12.2022. Valtionavustuspäätös saatiin huhtikuun lopulla, jonka jälkeen alkoi suunnittelu ja rekrytointi. Syksyn aikana laaditaan suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025.

Toimijat

Hämeen liitto, hallinnoija

Hattulan kunta

Hausjärven kunta

Hämeenlinnan kaupunki

Janaklalan kunta

Lopen kunta

Riihimäen kaupunki

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Sini Stolt, hankepäällikkö
Yhteyshenkilön organisaatio
Hämeen liitto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
sini.stolt@hame.fi

Tekijä

Anne Ojanen

Luotu

09.08.2022

Viimeksi muokattu

08.09.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kanta-Häme on niin sanottu sirpalemaakunta, jossa kansallinen hallintoreformi merkitsee yhdentoista eri organisaation siirtymistä yhteiseen organisaatioon. Yhteisellä, hyvinvointialueen laajuisin verkostomaisiin rakenteisiin perustuvalla hankeyhteistyöllä on kuitenkin luotu perustaa yhteisille päämäärille mm. Kanta-Hämeen RRP-hankkeen osalta ja hankekehittäminen ja yhteistyö hyvinvointialuevalmistelun kanssa on ollut tiivistä. 

Korona-ajan haavoittuvina ryhminä nousivat selkeästi esiin seuraavat asukasryhmät: nuoret ja nuoret aikuiset, pitkäaikaissairaat, yli 75-vuotiaat ikääntyneet palveluiden ulkopuolella, vauvaperheet sekä lähisuhdeväkivaltaa kokeneet. Erityisiksi, lisätutkimusta vaativiksi ryhmiksi tunnistettiin korona-aikana syntyneet vauvat perheineen ja yli 75 v ikääntyneet, jotka eivät ole palveluiden piirissä. 

Asiakasryhmien ja palveluvelan selvittämistä ja arviointia hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelustrategiatyössä, joka käynnistyi vuoden 2022 alkupuolella. Hankkeessa selvitetään ja analysoidaan haavoittuvan väestön hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan ja hoitoon/palveluun pääsyn nykytila sekä hyödyntämällä ja kehittämällä käytössä olevia alueen tietopohjaa hyödyntäviä ohjelmistoja ja analysoimalla tästä syntyvää aineistoa sekä kartoittamalla tilannetta mm. etsivän työn ja kvalitatiivisen aineiston avulla.

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2022 luodaan kokonaiskuva alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen ja luodaan suunnitelma toimenpiteistä vuosille 2023–2025. Tavoite on luoda kokonaiskuva asiakas- ja potilastarpeista, haavoittuvien asiakkaiden ja asukkaiden määrästä, tarpeiden luonteesta sekä suunnitella tarvittavat palvelut ja toimenpiteet. 

Tavoitteena on luoda tarvepohjaiset, strategisen tason suunnitelmat niiden asiakasryhmien palveluvajeiden korjaamiseksi, jotka ovat alueella eniten kärsineet koronan vaikutuksista. Vuosien 2023–2025 aikana suunnitelmat pannaan toimeksi. 

  • Edistetään hoitotakuun toteutumista sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa 
  • Edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista  
  • Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot  

Korona-aikana kertynyttä hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa puretaan kohdistamalla ensimmäisen vaiheen RRF-haun tavoitteet hankeoppaan määrittelemien haavoittuvien ryhmien auttamiseen sekä jo aloitettujen sähköisten työkalujen käytön kehittämiseen, laajentamiseen ja kansalliseen kehittämiseen osallistumiseen. Tavoitteita ovat mm. vauvaperheiden palvelutarpeen selvittäminen, palveluiden ulkopuolelle korona-aikana jääneiden ikääntyneiden tarpeiden selvittäminen, pitkäaikaissairaiden hoidon tulosten arviointiin liittyvän mallin suunnitteleminen, hoitotakuun toteutumisen edistäminen esim.  vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista, nuorten ja nuorten aikuisten palveluun pääsyn kynnyksen madaltaminen ja sähköisten palvelujen kehittäminen, ammattilaisten valmiuksien kasvattaminen sähköisten palvelujen osalta sekä lähisuhdeväkivallan uhrien parempi tunnistaminen, ohjaaminen ja tukeminen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa. Digitaalisten palvelujen osalta tavoitteena on myös kehittää ja käyttöönottaa pysyvämpi ratkaisu, mikä mahdollistaa merkittävän toimintatapojen muutoksen palvelujen saatavuuden lisäämiseksi pitkällä aikavälillä. Tavoite on, että asiakas löytää digitaaliset palvelut helposti keskitetystä palvelusta ja voi käyttää niitä eri välineillä.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Tuotokset, tulokset ja vaikutukset  

  • Palvelustrategiassa on huomioitu haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät ja rakennettu toimenpiteet osaksi strategiaa 
  • Selvitetty haavoittuvassa asemassa ja pandemista erityisesti kärsineiden asiakasryhmien tarpeet ja suunniteltu toimienpiteet 
  • Vahvistettu alueen digitaalista osaamista ja verkostyötä, joka voidaan siirtää osaksi hyvinvointialueen organisaatiota 
  • Kehitetty matalan kynnyksen digitaalisia palveluita 
  • Nopeutettu asiakkaiden pääsyä  palveluiden piiriin tehostamalla ja laajentamalla digitaalisia palveluita 
  • Lisätty digitaalisten ratkaisujen tuomia mahdollisuuksia ammattilaisen työhön sekä vahvistettu osaamista 
  • Hyödynnetään digitaalisten välineiden tuomaa tietopohjaa asiakkaan hoidon ja palvelun suunnittelussa 
  • Vahvistettu asiakkaiden pitkäjänteistä palveluiden suunnittelua mm. hoitosuunnitelmien laatimisella 
  • Koottu ennaltaehkäisevien ja monialaisten palveluiden tietopankkia ja tehty kansallista määritystyötä 
  • Lisätty digitaalisia palveluja ja muotoiltu näitä erityisesti haavoittuvien ryhmien näkökulmasta 
  • Suunniteltu ja kilpailutettu palvelualustaratkaisu sekä asiakkuudenhallintajärjestelmä 
  • Nopeutettu vuodeosastojen virtausta ja tehostetty prosesseja lisäämällä eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä 
  • Osallistuttu aktiivisesti kansalliseen yhteistyöhön