Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Vantaan ja Keravan alueen väestön määrä v. 2021 lopussa oli 276 438 asukasta, joista 16,3 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä (Tilastokeskus). Hyvinvointialueella työskentelee yhteensä noin 4800 sote ja pelastustoimen ammattilaista, joista 480 henkilöä työskentelee vanhuspalvelujen kotona asumisen palveluissa.
Ennusteen mukaan 75-vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan lähes 50 prosentilla Vantaan ja Keravan alueella vuoteen 2030 mennessä. Vantaan ja Keravan alueella asuvista 75 vuotta täyttäneistä asukkaista 95,1 prosenttia asui kotona vuonna 2020, mikä on selvästi koko maan keskiarvoa (91,9 %) suurempi. Säännöllisen kotihoidon asiakkuudessa heistä oli 8,1 prosenttia (koko maa 15,9 %). 75 vuotta täyttäneistä 3,1 prosenttia oli virallisen omaishoidon piirissä. (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kansallinen arviointi. Vantaan ja Keravan arviointiraportti syksy 2021.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaiden ikärakenteen muuttuessa ja ikäihmisten määrän kasvaessa on tarve kotihoidon palvelujen tehostamiselle sekä kotihoidon toteuttamisen tapojen laajentamiselle myös teknologiaa hyödyntäen.
Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla kärsitään työvoimapulasta sekä sen myötä myös kotihoidossa on haasteellista saada rekrytoitua osaavaa henkilökuntaa avoinna oleviin vakituisiin ja määräaikaisiin tehtäviin. Samaan aikaan ikäihmisten määrä kasvaa, mikä tarkoittaa kotihoidon asiakasmäärän kasvua ja palveluntarpeen lisääntymistä.
Etäpalvelujen kehittämishanke on osa Valtakunnallista tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut (TulKoti) hanketta sekä Vantaan ja Keravan Tulevaisuuden sote-keskus-ohjelmaa. Teemme tiivistä yhteistyötä koko Tulevaisuuden sote-keskus kehittäjäryhmien, kaupunkien vanhuspalvelujen kuten asiakasohjauksen, kotihoidon, päivätoiminnan sekä terveysasemien kanssa. Yhteistyön tekeminen mahdollistaa toiminnan vakiintumisen osana sujuvia palveluprosesseja. Yhteistyötä tehdään myös kolmannen sektorin, seurakuntien, Vantaan, Keravan ja Hyvinvointialueen vanhusneuvostojen sekä kuntalaisten kanssa mm. yhteisten tapahtumien ja viestinnän tehostamisen mahdollistamiseksi teknologiaa hyödyntäen ja kokemuksia jakaen.
Etäpalvelujen kehittäminen on yksi ikääntyneiden palveluiden kokonaisuuden osa ja sillä on vahvat liittymäpinnat Tulevaisuuden sote-keskus-konseptointi-kärkeen, Neuvonnan ja asiakasohjauksen-kärkeen, Vastaanottopalvelut-kärkeen sekä Mielenterveys- ja päihdepalvelut-kärkeen.
Tarve etäpalveluille on Vantaa-Kerava alueella tunnistettu. Etäkotihoito on jo vakiintunut osa mm. Espoon ja Helsingin palveluvalikkoa. Vantaalla on pilotoitu kotikuntoutuksen etäryhmätoimintaa ja etäpäivätoimintaa sekä Keravalla on pilotoitu etäkotihoitoa kotihoidon palvelun rinnalla, mutta toiminta ei ollut vakiintunut Vantaan ja Keravan kaupunkien palveluvalikkoihin. Oman hyvinvointialueen kuntien sekä laajemmin muiden Suomen kuntien keräämää kokemuksellista tietoa etäpalvelujen toteuttamisesta tullaan hyödyntämään kehittämisessä.
Päämäärä ja päätavoite
Vantaan ja Keravan kotona asumista tukevien etäpalvelujen kehittämishankkeen päätavoitteena on kotona asumista tukevien etäpalvelujen kehittäminen ja palvelujen konseptointi. Tavoite jakautuu neljään osatavoitteeseen, jotka ovat asiakaslähtöisyys, osaavan ja riittävän henkilöstön turvaaminen, palvelujen oikea aikaisuus sekä laatu ja vaikuttavuus. Hankkeen tarkoituksena on vastata Vantaan ja Keravan alueella tunnistettuun palvelujen monipuolistamisen tarpeeseen ja pilotoida alueella etäpalveluja omana toimintana.
Asiakaslähtöisyyden edellytyksenä on asiakkaan aito kuuleminen etäpalveluja kehitettäessä. Tavoitteena tukea asiakkaan omia voimavaroja ja vahvistaa asiakkaan toimintakykyä etäpalvelujen avulla. Lisäksi tavoitteena on lisätä asiakkaan oman elämän hallinnankokemusta vastaamalla asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin räätälöidyin palveluin.
Osaavan ja riittävän henkilöstön turvaamisen tavoitteena on monipuolistaa työn tekemisen mahdollisuuksia ja lisätä alan vetovoimatekijöitä. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa työurien pidentämistä työllistämällä etäpalveluihin sote ammattilaisia työkykyprosessin kautta tai työtä monipuolistamalla sekä sairauspoissaolojen väheneminen.
Palvelujen oikea-aikaisuudella pyritään mahdollistamaan palvelutuotannon riittävyyttä ja osa asiakkaan palveluista suunnitellaan tarvelähtöisesti etäpalveluna läsnäolokäyntien sijaan. Etäpalvelut mahdollistavat asiakkaan omien voimavarojen tukemisen mahdollisimman pitkään. Lisäksi tavoitteena on vastata asiakkaan tarpeisiin yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti etäpalvelun turvin ja näin lisätä asiakkaan turvallisuudentunnetta.
Laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi on tavoitteena luoda malli laadun seuraamiselle ja tuottaa tietoa etäpalvelujen vaikuttavuudesta hankkeen aikana. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa etäkotihoidon asiakaskokemuksesta sekä muista kotona asumisen etäpalveluista.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
Hankkeen tuotoksena syntyy kotona asumista tukevien etäpalvelujen palvelukuvaus, toimintamalli sekä esitys toiminnan vakiinnuttamisesta osaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluvalikkoa.
Etäkotihoidon pilotoinnilla tuotetaan tietoa asiakaskokemuksesta, etäpalvelujen vaikutuksista asiakkaan toimintakykyyn sekä asiakkaan läsnäolokäyntien määrään.
Hankkeen tuloksena syntyy laajempi ja paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaava ennakoiva ja hyvinvointia tukeva etäpalvelujen palveluvalikko, jolla tuetaan ikääntyneiden asiakkaiden kotona asumista. Etäpalvelujen kehittäminen mahdollistaa osaltaan kotona asuvien ikääntyneiden osuuden säilyttämisen nykyisellä tasolla väestön ikääntymisestä huolimatta.
Laajempi ja monipuolisempi palvelujen toteuttaminen mahdollistaa henkilöstön osaamisen ja saatavuuden parempaa kohdentamista myös mm. osatyökykyisten ja työntekijöiden erilaisten elämäntilanteiden tarpeiden mukaisesti. Sairauspoissaolopäivien vähentyminen kotihoidossa mahdollistuu fyysisesti vähemmän kuormittavan työmuodon toteutumisen myötä.
Ikääntyneiden kotona asumista tukevien etäpalvelujen myötä pystymme vaikuttamaan asiakkaiden toimintakyvyn muuttuviin tilanteisiin jo ennakoivasti ja näin vähentämään tai viivästyttämään raskaampien palvelujen tarvetta.
