LivingSkills -digitaalinen taitovalmennustyökalu

LivingSkills motivoi asiakkaan muutokseen sekä voimavarojen ja taitojen vahvistamiseen sotepalveluissa. Osallisuus on toiminnan keskiössä. 180-asteen arviointi, oma toipumissuunnitelma ja edistymisen näkyväksi tekeminen on helppoa sovelluksen avulla.

Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän vanhalta verkkosivustolta Innokylän toimituksen puolesta.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
LivingSkills -digitaalinen taitovalmennustyökalu

Toimintamallin lyhyt kuvaus

LivingSkills motivoi asiakkaan muutokseen sekä voimavarojen ja taitojen vahvistamiseen sotepalveluissa. Osallisuus on toiminnan keskiössä. 180-asteen arviointi, oma toipumissuunnitelma ja edistymisen näkyväksi tekeminen on helppoa sovelluksen avulla.

Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän vanhalta verkkosivustolta Innokylän toimituksen puolesta.

Toteutuspaikka

Digitaalinen ympäristö mobiilisovelluksen välityksellä

Paikkakunta tai maakunta

Valtakunnallinen

Toimintamallin rahoittaja

Muu rahoittaja

Luotu

21.01.2020

Viimeksi muokattu

23.01.2020

Ratkaisun perusidea **

LivingSkills on helppokäyttöinen, asiakasprosessin työväline. Siihen on integroitu kaikki asiakastyön vaiheet: nykytila-analyysi (asiakkaan taitojen, kykyjen ja palvelutarpeen kartoitus), kehityssuunnitelma, tavoitteellinen työskentely taitojen vahvistamiseksi, toiminnan tuloksellisuuden arviointi ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden seuranta. Eri asiakasryhmille on räätälöity omat sisällöt.

Toimintaympäristö **

Sosiaalityön rooli on vahvistunut elämänhallinnan edistäjänä. Painopiste on siirtymässä korjaavista erityispalveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin.  Sosiaalityössä tarvitaan vaikuttavia, voimavaralähtöisiä ja osallistavia työvälineitä. Esimerkiksi vanhemmuuden taitojen vahvistaminen kannattaa: LivingSkills työvälineen käyttö maksaa vuodessa 30 €/asiakas, mutta yksi huostaanotettu lapsi maksaa kunnalle 130 000 € ja syrjäytynyt nuori 20 000 € vuodessa.

Oikean asumismuodon valinta on tärkeää, koska riittävä tuki mahdollistaa toipumisen ja asumisen, mutta liian tiivis tuki puolestaan laitostaa ja muodostuu esteeksi kuntoutumiselle. Sijoittamalla asiakkaat oikeaan palveluun saadaan huomattavia säästöjä. Esimerkiksi kokovuorokautinen mielenterveyskuntoutujien asumispalvelu maksaa 40 % enemmän kuin palvelu, jossa saa päivällä saman verran tukea, mutta jossa ei ole yöllä henkilökuntaa.

Jokainen säästetty laitoshoitovuorokausi tuo huomattavan lisäresurssin sotepalveluihin. Tällä hetkellä laitoshoidon kustannukset ovat n. 50-80 % kaikista sosiaali- ja terveydenhuoltomenoista (esim. lastensuojelu, ikäihmisten palvelut, mielenterveyskuntoutus), vaikka vain 7-20 % asiakkaista on laitoshoidossa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toipuja on oman elämänsä päähenkilö. Hän määrittelee omat tavoitteet. Toipujan oma osallisuus vahvistuu ja omaisenkin ääni tulee kuulluksi.

Toipujan aktiivinen osallisuus kuntoutusprosessiin näkyy motivaation kasvuna omaan kuntoutumiseen. Motivaatio kytkeytyy vahvasti tavoitteiden saavuttamiseen ja toimintakyvyn paranemiseen.  Kuntoutuksesta tehtyjen suomalaisten tutkimusten mukaan osallisuus koostuu erityisesti kuudesta elementistä: kuulluksi tulemisesta, voimavarojen hyödyntämisestä, oman elämän asiantuntijuudesta, luottamuksellisesta vuorovaikutuksesta, omista tarpeista ja toiveista sekä tavoitteista lähtevästä suunnitelmasta sekä aktiivisesta osallisuudesta kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin (Seluska, 2017). LivingSkills Taitovalmennus perustuu näihin osallisuuden elementteihin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1. Omien vahvuuksien ja taitopuutteiden kartoitus

Toipuja tekee itsearvion omista taidoistaan ja pärjäämisestään elämän eri alueilla hymiö- tai numeroasteikolla. Myös työntekijä tekee arvion toipujan pärjäämisestä. Joissakin asiakasryhmissä myös läheinen voi tehdä arvionsa. Jos näkemykset eroavat toisistaan, asiasta keskustellaan. Pyrkimyksenä on käyttää dialogista työotetta, johon kuuluvat asioiden esille ottaminen, pohtiminen ja aktiivinen palaute. Olennaista on löytää yhteinen tavoite. Kun tavoite on yhteinen, sen voi saavuttaa. 
2. Taitotasoprofiili
Kartoituksesta syntyy yhteenvetonäkymä, joka visualisoi taitotasoprofiilin, ts. nähdään yhteenveto tehdystä kartoituksesta. Sitä tarkastelemalla saa nopeasti kokonaiskuvan taidoista, taitopuutteista, toimintakyvystä, tuen tarpeesta ja sen kohdentamisesta.
3. Kehityssuunnitelma
Suunnitelmaosiossa määritellään, mitä vahvuuksia hyödynnetään; mitä taitoja vahvistetaan ja harjoitellaan; miten harjoittelu tapahtuu; mitkä ovat täsmällisesti määritellyt tavoitteet; mistä tiedetään, että tavoite on saavutettu; miten ja milloin edistymistä seurataan. Tavoitteiden määrittelyyn voidaan käyttää Olympia - ajattelumallia. Olympiavoittajien toimintaa mallintanut olympiaurheilija Marilyn Kingin (2010) mukaan tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan visio (=täsmällisesti määritelty tavoite), toiminta (=keinot ja harjoittelu) ja intohimo tai palava halu saavuttaa tavoite (=toipujan oma halu ja motivaatio). Visio ja toiminta ilman intohimoa on puurtamista. Visio ja palava halu ilman toimintaa on haaveilua. Toiminta ja palava halu ilman visiota on päämäärätöntä haahuilua. Kun kaikki kolme osa-aluetta kohtaavat, saavutetaan tavoitteet.
4. Edistymisen seuranta
Täsmällistä, numeerista tietoa saadaan, kun suunnitelmassa määriteltyjä taitoja arvioidaan uudelleen: tällöin nähdään, miten tavoitteet ovat toteutuneet. Taitovalmennustyövälineen käyttö ohjaa tavoitteelliseen työskentelyyn ja sen avulla pystytään mittaamaan tuen laatua ja vaikuttavuutta. LivingSkillsin avulla asiakastyön tuloksista saadaan reaaliaikaista dataa. Yhtä lailla pystytään seuraamaan 1-3 vuoden vaikutustavoitteita ja tätäkin pidemmän aikavälin vaikuttavuutta.
5. Vaikuttavuuden arviointi
LivingSkills on työkalu vaikuttaviin hankintoihin. Digitaalinen työväline muuntaa yksilökohtaiset tavoitteet organisaatiotason dataksi. Palveluntuottajien vertailu on mahdollista tulosperusteisissa hankinnoissa. Kun asiakkaan toimintakyvyn ja taitojen kehittymistä pystytään seuraamaan kokonaisvaltaisesti, asiakastyön painopistettä voidaan siirtää sotepalveluissa avopalveluihin raskaan ja kalliin sairaalahoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun sijaan. LivingSkills Taitovalmennuksen avulla toipujien arkea ja kuntoutumista tuetaan ajoissa ja kustannustehokkaasti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

LivingSkills Kuntoutus -työvälineen luotettavuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan parhaillaan (Nordling, Esa ja Koponen, Samuli; 2018, ks. liite). Arvioinnista saatujen ensimmäisten tulosten mukaan LivingSkills Kuntoutus -työväline on luotettava, työmalli on vaikuttava ja vaikutukset pystytään mittaamaan. Mittareiden yksiulotteisuutta on tarkasteltu konfirmatorisen faktorianalyysin avulla. Tarkastelussa mittarit todettiin yksiulotteisiksi impulssikontrollia lukuun ottamatta. Mittareiden reliabiliteettia tarkasteltiin Cronbachin alphan avulla, joka vaihteli välillä 0.67–0.89, alphojen keskiarvon ollessa 0.82. Myös mittareiden toistomittausreliabiliteetit ovat hyviä (r = 0.69–0.82).

Toimintamallin vaikuttavuutta on mallinnettu SITRA:n vaikuttavuuskiihdyttämössä (ks. liite). Mallinnuksen mukaan panostus monikäyttöiseen työvälineeseen kannattaa, työvälineen avulla on mahdollista saada haluttuja vaikutuksia kolmella eri tasolla (yksilö, organisaatio ja yhteisö) sekä vaikuttavia palveluja tarjoavia palvelutuottajia. Vaikuttava toiminta saa aikaan muutoksen yhteiskunnassa, kun asiakkaan itsenäisyys, elämänlaatu ja pärjääminen vahvistuu, palveluntuottajien toiminnan tuloksellisuus paranee sekä painopisteen siirtyessä ennaltaehkäisyyn ja kuntoutusorientoituneeseen toimintatapaan julkinen talous tasapainottuu, resurssien riittävyys paranee ja palvelutarve vähenee.

Kansikuva
Innokylä logo

Aihealueet

Vaikuttavuus Toimintakyky

Kohderyhmä

Ikäihmiset Työikäiset