Adhd- diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhempainohjausryhmät
Adhd- diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille tarjotaan ryhmämuotoista tukea tarjoamalla Strategia-kursseja. Ryhmätoiminta on osa adhd- diagnoosin saaneiden lasten, nuorten ja perheiden palveluita ja sitä toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
Toimintamallin nimi
Adhd- diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille tarjotaan ryhmämuotoista tukea tarjoamalla Strategia-kursseja. Ryhmätoiminta on osa adhd- diagnoosin saaneiden lasten, nuorten ja perheiden palveluita ja sitä toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
Adhd-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille tarjotaan Strategia-vanhempainohjausryhmiä välittömästi diagnoosin asettamisen jälkeen. Strategia on käsikirjapohjainen ja ryhmämuotoinen vanhempainohjausmenetelmä, joka on kehitetty vanhemmille, joilla on adhd-diagnoosin saanut lapsi. Menetelmästä on kaksi eri kokonaisuutta, 4-12 -vuotiaiden lasten vanhemmille ja 13-17 -vuotiaiden nuorten vanhemmille suunnattu kurssi.
Toimintamallissa vanhempainohjausryhmät ovat osa palvelujärjestelmää ja niihin ohjataan systemaattisesti osana Adhd-lasten ja nuorten hoitopolkua. Ryhmänohjaajiksi on koulutettu perustasolla toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.
Suomessa Strategia- ohjaajakoulutusta järjestää ADHD-liitto.
STRATEGIA-menetelmä lisää vanhempien ymmärrystä adhd:stä, sen tuomista haasteista lapsen ja nuoren toimintakyvylle sekä vahvistaa vanhempien valmiuksia tukea lastaan. Strategia-menetelmä perustuu tutkimustuloksiin adhd:stä. Sisältö vastaa suomalaista yhteiskuntajärjestelmää, siinä on huomioitu erityisesti terveys-, sosiaali- ja kasvatusala sekä kansallinen adhd:n Käypä hoito -suositus. Yhteiskunnan tukea koskevia tietoja tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti.
Kurssi koostuu viidestä kolmen tunnin kokoontumiskerrasta. Kokoontumisia on kerran viikossa. Kurssin sisältö rakentuu luennoista, yhteisistä keskusteluista ja harjoituksista. Menetelmää voidaan toteuttaa niin pienille (6-12 osallistujaa), kuin suurille (12-30 osallistujaa) ryhmille.
Kurssikertojen teemat ovat:
- Perustietoa adhd:stä
- Vanhemman rooli ja perheen arki
- Menetelmiä positiivisen käytöksen tukemiseksi
- Välineitä ongelmakäyttäytymisen ehkäisemiseksi ja hallintaan
- Yhteisön tukiverkostot ja palvelut
Kursseilla esitellään strategioita, joiden avulla tuetaan adhd-oireisen lapsen myönteistä käytöstä ja ehkäistään sekä käsitellään ristiriitoja.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja se vastaa 1.1.2023 alkaen alueen julkisista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Hyvinvointialueilla julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimen palveluja kehitetään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin. Pohjois-Pohjanmaa on aktiivisesti mukana kansallisessa kehittämistyössä.
Adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (attention-deficit hyperactivity disorder) on kehityksellinen neuropsykiatrinen oirekuva, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oireet ilmenevät yksilöllisesti ja ne haittaavat yksilön jokapäiväistä toimintakykyä ja sitä kautta vaikuttavat merkittävästi myös läheisten arkeen. Adhd-diagnoosien ja erityisesti hoidon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut ja sen arvellaan liittyvän adhd:n aiempaa parempaan tunnistamiseen.
Keskeisiä hoitokeinoja ovat erilaiset tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot ja lääkehoito. Potilaalle ja hänen läheisilleen tulee antaa tietoa adhd:sta, oireiden hallinnasta ja arjen sujuvuutta lisäävistä keinoista heti diagnoosin varmistumisen jälkeen. Kun kyseessä on lapsi tai nuori, vanhempien ohjaaminen on välttämätöntä. Ensitietopäiviin tai sopeutumisvalmennuskurssille osallistumisesta on hyötyä.
Hoitamattomana adhd voi haitata opintoja ja myöhemmin työllistymistä sekä suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Varhainen ja aktiivinen hoito vähentää terveysriskejä ja parantaa yksilön ja hänen läheistensä elämänlaatua.
Strategia-vanhempainohjausryhmiä toimivat yhtenä vanhemmille tarjottavana tukimuotona osana adhd-lasten ja nuorten hoito- ja palvelupolkua. Toimintamallin kehittäminen ja juurruttaminen osaksi palvelujärjestelmää tapahtuu parhaiten, kun adhd-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten palvelu- ja hoitopolku on mallinnettu, ryhmätoiminnan koordinaatioon sovitaan vastuuhenkilö ja ohjaajakoulutuksen käyneet verkostoituvat.
1. Yhteistyön käynnistäminen organisaation lasten ja nuorten adhd- hoito- ja palvelukokonaisuuden toimijoiden kanssa.
2. Ryhmätoimintaan asiakasohjautumisesta, ryhmätoiminnan toteuttamisesta ja koordinaatiosta sopiminen. Vastuuhenkilön/vastuuhenkilöiden nimeäminen, joka järjestää ohjaajakoulutuksen, koordinoi ryhmätoimintaa sekä ryhmänohjaajista muodostettavaa osaajaverkostoa. Ryhmien toteutuksen vuosikellon suunnittelu. Asiakas- ja ryhmäpalautteiden keräämisestä ja mahdollisista seurattavista mittareista sopiminen.
3. Ryhmänohjaajakoulutusten kohdentaminen eri lapsiperhepalveluiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Ryhmänohjaajiksi suositeltavaa valita ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään neurokirjon lapsia, nuoria ja perheitä sekä mahdollisuus toteuttaa työssään ryhmätoimintaa.
4. Ohjaajakoulutusten järjestäminen. ADHD-liitto järjestää ohjaajakoulutuksia yleisinä koulutustapahtumina tai tilauskoulutuksina.
5. Ryhmien toteutus, seuranta ja arviointi sekä osaajaverkoston ylläpitäminen ryhmätoiminnan juurtumiseksi.
Arviointia on tehty kahden toteutetun Strategia-ryhmän osallistujille suunnatun asiakaskyselyn perusteella. Kyselyn tulosten perusteella ryhmätoiminta on koettu hyväksi ja hyödylliseksi. Ryhmien arviointia tehdään jatkuvasti toiminnan laajentuessa.
Kansikuva
