Asiakastarpeiden mukainen resursointi Pohteen kotihoidossa
Toimintamallin avulla vastataan sosiaalihuoltalain edellyttämään asiakastarpeiden mukaiseen resursointiin Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointialueen kotihoidossa.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin avulla vastataan sosiaalihuoltalain edellyttämään asiakastarpeiden mukaiseen resursointiin Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointialueen kotihoidossa.
Kuva
Hyvinvointialueella on jatkuvassa käytössä niin vertaiskehittämisen tietopohja kuin myös resursointityökalu. Ikäihmisten palveluiden johto on asettanut tavoitteet kotihoidon kenttätyöajalle niin lähi- kuin sairaanhoitajien osalta. Kenttätyöajan tavoitteet auttavat resurssin oikein kohdentamisessa asiakastarpeiden mukaisesti. Resursointityökalun avulla
voidaan laskea riittävä henkilöstömäärä vastaamaan asiakkaiden suunniteltuja palvelutunteja vastaamaan. Henkilöstömäärää voidaan tarkastella työvuoroittain sekä viikonpäivittäin. Työkalua hyödynnetään myös asiakkaan suunniteltujen ja toteutuneiden palvelutuntien tarkasteluun. Sairaanhoitajien osalta on asetettu tavoite kuinka paljon
sairaanhoitajan osaamista tulee olla yksikössä asiakasmäärään nähden. Näin ikäihminen Pohjois- Pohjanmaalla saa riittävät ja oikea- aikaiset palvelut kotona asumisen turvaamiseksi.
Resursointityökalun antaman tiedon avulla on rakennettu keskitettyä toiminnanohjauskeskusta hyvinvointialueelle. Työkalun tulosten avulla toiminnanohjauksen resursseja on tasapuolistettu sekä lisätty ja näin tavoitellaan
toiminnanohjauskeskukselle toiminta- aikaa seitsemälle päivälle viikossa. Tämä edistää ja parantaa kotihoidon asiakaskäyntien suunnittelua ja muutoksiin reagoimista nopealla aikataululla.
Kotona asumista turvaa henkilöstö jolla on riittävä, laaja osaaminen gerontologisesta hoitotyöstä ja henkilöstön osaamista vahvistetaan tarpeen mukaisesti. Hyvinvointialueella on toteutunut kolmivaiheinen osaamiskartoitus. Osaamiskartoitus toteutettiin yhteistyössä Pohteen hoitotieteen ja -työn tehtävänalan, Oulun yliopiston ja Gero Nursing Centre:n kanssa. Osaamiskartoituksen tulokset antavat ajantasaisen ja kattavan kuvan ikäihmisten palveluiden hoitotyön osaamisesta ja osaamisen vahvistamisen tarpeista. Kaikkien kolmen vaiheen tulokset on esitelty ikäihmisten palveluiden johtoryhmässä ja tuloksia on peilattu ikäihmisten palveluiden vuoden 2024 koulutussuunnitelmaan.
Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden vahvistaminen on merkittävä asia myös resursointikyvykkyyden vahvistamisessa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut vahvistaa henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä. Konkreettiseksi toimenpiteeksi oli asetettu horisontaalisen urakehityspolun pilotointi hankkeen aikana. Ikäihmisten palveluiden toimialueella toteutettiin RAI-asiantuntijan ja RAI-vastaavan urakehityspolku ikäihmisten palveluissa- pilotti 13.9 - 24.11.2023. Pilotista voi lukea tarkemmin liitteenä olevasta pilotin loppuraportista.
Sosiaalihuoltolain uudistus vahvistaa kotihoidon riittävyyttä ja laatua edellyttäen kotikäyntien hyvää suunnittelua. Asiakaskäyntien hyvällä suunnittelulla varmistetaan, että asiakas saa hänelle kuuluvat palvelut ja henkilöstöllä on riittävästi työaikaa toteuttamaan asiakaskäynnit mahdollisimman hyvin. Lakiuudistus sisältää myös säännöksiä, joiden perusteella esihenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli palvelussa todetaan resurssivaje.
Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointialueen, ikäihmisten palvelujen toimi- ja palvelualuejohtajat-, vastuualue- ja vastuuyksikköpäälliköt, toiminnnaohjaajat.
Asiakasohjauksen, kotihoidon ja kotihoidon toiminnanohjauksen ammattilaiset sekä lähijohtajien verkosto.
Ymmärrystä on kartoitettu asiakas- ja potilastietojärjestelmistä, toiminannohjausjärjestelmästä sekä RAI- mittaritiedosta kerättävän tiedon avulla. Tärkeänä tietolähteenä on hyödynnetty NHG vertaiskehittämisen verkkoraporttia sekä resursointityökalun tuloksia.
Asiakasosallisuus toteutuu RAI- arviointien toteuttamisessa joka on pohjana asiakkaan tarpeen, palvelun sisällön ja ajoituksen suunnittelussa.
Toimintamallin vaikuttavuutta on arvioitu erilaisten kyselyiden ja palautteiden avulla. Toimintamallia rakennettaessa toteutettiin SWOT- analyysi , jonka avulla arvioitiin toimintamallin vahvuuksia & mahdollisuuksia sekä uhkia & riskejä. Analyysiin osallistettiin palvelualuejohtajat, vastuualuepäälliköt sekä lähijohtajina työskentelevät henkilöt. SWOT-analyysin perusteella rakennettiin toimintamallin pohja, joka sisälsi vahvuudet, mahdollisuudet, uhat ja riskit. Analyysin toteuttamisessa hyödynnettiin etätyöpajoja sekä Padlet- alustaa. Tärkeänä esille tuli tulosten käsittelyn säännöllisyys, myös henkilöstön kanssa. Koettiin myös tärkeäksi tuoda yhteiset mittaritiedot mukaan osavuosikatsauksiin sekä oma-
valvontasuunnitelmiin mikä edesauttaa laatupoikkeamiin puuttumista.
Kotihoidon vertaiskehittämiseen liittyy säännöllisesti toteutuva työhyvinvointi- kysely niin ammattilaisille kuin lähijohdolle, tässä on nähtävissä positiivinen kehitys koko Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Osaamiskartoituksen aineistot on kerätty hankkeen aikana ja osaamiskartoituksen tulosten hyödyntäminen on aloitettu. Osaamisen kehittämisen suunnittelu ja hoitohenkilöstön osaamisen vahvistaminen vievät aikaa eikä tapahdu hetkessä. Näiden vaiheiden jälkeen arvioidaan osaamista uudelleen, joten tässä vaiheessa osaamiskartoituksen vaikuttavuutta
ei voida vielä arvioida, koska työ osaamisen vahvistamiseksi on vasta aloitettu.
Vertaiskehittämisen ja resursointityökalun tulosten avulla pyritään yhä tehokkaampaan asiakastarpeisiin perustuvaan resursointiin. Kotihoidon tehokkaammalla resursoinnilla on vaikutus henkilöstön kokemukseen kuormittuvuudesta. Tällä hetkellä työhyvinvointikyselyn tuloksissa Pohde on kansallisella tasolla, kun arvioidaan henkilöstön palautu-
mista työn rasituksesta. Pohteen kotihoidon ammattilaiset kokevat töihin lähtemisen mielekkäämmäksi kuin kansallinen keskiarvo. Ammattilaiset kokevat myös onnistuvansa hieman paremmin asiakkaiden kotona pärjäämisen ja elämänlaadun ylläpitämisessä sekä parantamisessa.
Tuloksia hyödynnetään asiakaslähtöisesti. Tavoite on, että Pohteella kotihoidon resurssi on käytettävissä asiakastyöhön tehokkaasti ja asiakas saa suunnitelman mukaista palvelua sovitun tuntimäärän. Näin ikäihmisen kotona asuminen ja hyvän elämän kokeminen turvataan ja resurssi kohdennetaan oikea- aikaisesti asiakastarpeen mukaan.
RAI-asiantuntijan ja RAI-vastaavan urakehityspolku ikäihmisten palveluissa- pilotti oli neljälle pilotti yksikölle toteutettu pilotti, jonka tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, mutta tulokset ei ole yleistettävissä, koska pilottiin osallistuneiden ja esimerkiksi pilotin kyselyihin vastanneiden määrä oli hyvin pieni. Pilotin tuloksena on kuvattu pilottiyksiköiden osalta RAI-toimintamallin tehtävänkuvien vaikutusta yksiköiden toimintaan ja RAI-asiantuntijoiden osalta heidän tehtävänkuvan vaikutusta myös laajemmin hyvinvointialueella. Nyt pilotissa on kuvattu ikäihmisten palveluissa tunnistetun tärkeän asiantuntijuuden vaikutusta RAI-toimintaan. Urakehitys on kuitenkin paljon muutakin ja asia vaatii vielä jatkokehittämistä.
Resursointityökalu ja vertaiskehittämisen tulokset ovat vahvasti kytköksissä Pohteen systemaattiseen ikäihmisten palveluiden vertaiskehittämisen toimintamalliin ja siitä jalostettuun kotihoidon tiedolla johtamisen toimintamalliin. Systemaattinen ikäihmisten palveluiden vertaiskehittämisen ja kotihoidon tiedolla johtamisen toimintamalli on kyt-
ketty osaksi Pohteen kotihoidon kehittämisohjelmaa. Näistä voit lukea lisää linkin takaa.
Kansikuva
