Ensihoidon arviointiyksikkö (EVA) Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)
Yhden ensihoitajan ensihoitoyksikkö, jonka tavoitteena on tarjota ja järjestää ensihoitoon ohjautuville kiireettömille potilaille tarkoituksenmukaista hoitoa, sekä lisätä kotiin vietäviä palveluita mm. päivystyskäyntien sijaan.
Toimintamallin nimi
Yhden ensihoitajan ensihoitoyksikkö, jonka tavoitteena on tarjota ja järjestää ensihoitoon ohjautuville kiireettömille potilaille tarkoituksenmukaista hoitoa, sekä lisätä kotiin vietäviä palveluita mm. päivystyskäyntien sijaan.
Yksikkö on yhden ensihoitajan operoima ensihoitopalvelun yksikkö, joka täyttää ensihoitoasetuksen vaatimukset yhden hoitotasoisen ensihoitajan miehittämälle yksikölle.
Ensihoidon arviointiyksikön toiminnan pääprosessit koostuvat:
- Puhelimitse tapahtuvasta hoidon tarpeen arvioinnista, ja potilaan ohjauksesta.
- Potilaan luona tapahtuvasta tarkentavasta, kiireettömästä, ja laajempaa tutkimusvälineistöä hyödyntävästä hoidon tarpeen arvioinnista.
- Kotona tapahtuvasta hoidon suunnittelusta, jossa ohjausmahdollisuudet ovat tavanomaista ensihoidon kontaktia laajemmat.
- Tukitoimista muulle ensihoitopalvelulle sekä kotihoidolle ja asumispalveluyksiköille.
Muualta saatujen kokemusten mukaan puhelimitse tapahtuva alustava, tai lopullinen hoidon tarpeen arviointi mahdollistaa siirtämään merkittävän osan ensihoidon kohtaamista potilaista tarkoituksenmukaisempaan hoitoon ensihoito- tai akuuttipalveluiden ulkopuolelle, aina kuitenkin potilaan hoidon tarve huomioiden tarkoituksenmukaiseen palveluun.
EVA-ensihoitaja soittaa kohteeseen ja tekee puhelimitse käytettävyysarvion sekä ensivaiheen hoidon tarpeen arvion. Puhelimessa pyritään selvittämään hoidon tarve keskustelemalla potilaan kanssa, selvittämällä esitiedot, oireet, ja toimintakyky. Potilaalle voidaan antaa jo puhelimessa omahoito-ohjeita. Arvion perusteella EVA-ensihoitaja tekee päätöksen mennä itse kohteeseen, lähettää kohteeseen ambulanssi, tai ohjata potilasta omahoitoon tai hakeutumaan omatoimisesti tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Tietyissä tilanteissa EVA-ensihoitajan on tarkoituksenmukaista mennä kohteeseen selvittämään kiireettömäksi arvioidun potilaan hoidon tarve sekä valmistelemaan potilas kuljetukseen, vaikka ensivaiheen arviossa tulisikin esille varsin ilmeinen kuljetustarve. Tällä toiminnalla turvataan kiireellisten ensihoitoyksiköiden resurssia siihen saakka, kunnes potilas on valmis kuljetukseen. Toisaalta tarpeetonta tuplaresurssin käyttöä on syytä välttää tilanteissa, joissa järjestelystä ei ole osoitettavissa selvää hyötyä potilaan tai järjestelmän kannalta.
Prosessien tehokkuutta ja turvallisuutta tukevat osaltaan EVA-yksikköön selvästi rajattu henkilöstö, jonka toimenkuva fokusoituu juuri tähän toimintamalliin ja jonka osaamista hyödynnetään toiminnan edelleen kehittämisessä.
Ensihoidon arviointiyksikkö on toimintavalmiudessa ympäri vuorokauden, 7 päivää viikossa.
Ensihoidon toimintaympäristö, osana hyvinvointialueen akuuttipalveluita.
Yksiköt hälytetään kiireettömille ensihoitotehtäville hätäkeskuksen toimesta. Vastealueena on Kymenlaakson hyvinvointialueen kuntien rajat, lukuun ottamatta muutamia erillisiä erikoisvastealueita (mm. Repovesi ja varuskunnat, sisävesi- ja merialueet sekä saaristo).
Kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden tehtävissä yhteydenotto tulee EVA-yksikköön suoraan Ensihoidon arviointiyksikön erilliseen puhelimeen.
Kehittämisvaiheessa sidosryhmiltä yhteistyöpalavereissa saatu suullinen ja kirjallinen palaute on avainasemassa. Asiakkailta on kerätty ja kerätään suullista palautetta. Kirjallisen palautteen keräämistä pohdittiin, mutta toimintamallin tässä kehitysvaiheessa ei lisätty asiakkaan palautteen antamisen mahdollistavaa laitteistoa EVA-yksikön välineistöön.
EVA-yksikkö on kokeilusta saakka toiminut päivittäisenä osana ensihoitopalvelua. Yksikön toiminnan kehittäminen ja käynnistäminen on onnistunut sitoutuneen johdon ja ensihoitajien myötävaikutuksella.
Toiminta käynnistettiin pilottivaiheessa olemassa olevalla ensihoidon kalustolla, sittemmin on hankittu toimintaan erikseen suunnitellut ajoneuvot. Hoitovälineistö ja tutkimuskeinot ovat kehittyneet ja lisääntyneet koko toiminnan käynnistämisen ajan tarve- ja kokemuslähtöisesti. Toimintaohjeita on lisätty ja parannettu koko kehittämistyön ajan, sidosryhmien kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta. EVAn käytettävissä olevat keinot ja yhteistyöverkosto on kasvanut merkittävästi kehittämisen myötä. Henkilöstö on sitoutunutta ja motivoitunutta, ja valittu rekrytoinnilla erityisesti EVA-toimintaan edellytetyin osaamisvaatimuksin.
Mittareiden ja työn vaikuttavuuden arvioinnin kanssa on vielä haasteita, johtuen ensihoidon erilaisista tietojärjestelmistä ja niiden tuottaman tiedon saattamisesta käytettävään muotoon. Kirjaamisessa pyritään huomioimaan mahdollisuudet kerätä dataa taannehtivasti, kun soveltuvat keinot löydetään.
Kansikuva
