Ernod -hanke: Aika digittää: Näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen

ERNOD-hanke (päättynyt 2017) edisti nuorten yhdenvertaisuutta kehittämällä mediakasvatuksen ja -vaikuttamisen menetelmiä sekä monialaisen yhteistyön muotoja ammatillisten oppilaitosten, kirjastojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Ernod -hanke: Aika digittää: Näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

ERNOD-hanke (päättynyt 2017) edisti nuorten yhdenvertaisuutta kehittämällä mediakasvatuksen ja -vaikuttamisen menetelmiä sekä monialaisen yhteistyön muotoja ammatillisten oppilaitosten, kirjastojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Toteutuspaikka
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Juhana Salminen

Luotu

15.07.2020

Viimeksi muokattu

04.10.2021
Ratkaisun perusidea **

Ernod -hanke esittelee vinkkejä digitaalisuutta soveltaviin mediavaikuttamisen menetelmiin, joiden avulla voi tukea erityisryhmien nuoria vaikuttamisessa ja mediataitojen oppimisessa. 

Vaikuttamisen kolme teemaosiota:

  1. Vaikuttaminen omaan elämään liittyviin asioihin
  2. Vaikuttaminen lähiyhteisöissä
  3. Vaikuttaminen yhteiskunnassa
     

Minä vaikutan ympäristööni: Harjoite-esimerkki

Mobiiliverryttely

Mobiiliverryttelyä voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun halutaan tukea ryhmäytymistä ja madaltaa kynnystä uusien digitaalisten työkalujen käyttöön.

  1. Ryhmälle luodaan yhteinen virtuaalinen seinä (esim. Padlet-sovellus).
  2. Kukin miettii yhden asian, jonka haluaa itsestään kertoa muille. Tämä voi olla esimerkiksi oma vahvuus, harrastus tai ajatus vaikuttamisesta.
  3. Otetaan selfie, johon yhdistetään itsestä kertova kuvaus kuvankäsittelysovelluksella.
  4. Kuvat viedään virtuaaliselle seinälle QRkoodia apuna käyttäen.

 

Vaikuttaminen lähiyhteisössä: Harjoite-esimerkki

Hahmot puhuvat puolestamme

Joskus vaikuttamisen teemaa on helpompi lähestyä siten, että omat ajatukset ulkoistaa erilaisille hahmoille. Nämä voivat olla esimerkiksi legohahmoja, suklaamunien hahmoja tai muita miniatyyrihahmoja. Näitä hahmoja voi kuvata tai niistä voi tehdä animaatioita. Hahmojen avulla on myös helppo harjoitella erilaisia vuorovaikutustilanteita, kuten työhaastattelua.

 

Minä vaikutan yhteiskuntaan: Harjoite-esimerkki

Meemit

Meemi sopii hyvin myös tavoitteelliseen työskentelyyn. Sosiaalisessa mediassa meemit ovat hyvä tapa saada sanomalleen näkyvyyttä, sillä niiden avulla kuva ja teksti yhdistetään helposti ja se auttaa vaikuttamista! Meemin tekemisessä yhdistyvät valokuvan ottaminen tai kuvapankkikuvan valinta sekä valitun kuvan tekstittäminen. Valmis tuotos syntyy joutuisasti meemin tekoon tarkoitetulla sovelluksella. Meemin tekoa ei kannata ottaa vakavasti, sillä usein hyvä meemi hauskuuttaa sekä tekijää että yleisöä.

 

Toimintaympäristö **

ERNOD-hanke (päättynyt elokuussa 2017) edisti nuorten yhdenvertaisuutta kehittämällä mediakasvatuksen ja -vaikuttamisen menetelmiä sekä monialaisen yhteistyön muotoja ammatillisten oppilaitosten, kirjastojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankeessa järjestettiin erityisryhmien nuorille mediavaikuttamistyöpajoja, joissa nuoret pääsivät harjoittelemaan digi- ja mediataitoja. Hankkeessa pilotoitiin myös vertaisoppimiseen pohjautuvaa virtuaalisen läksytuen mallia, toteutettiin viittoma- ja selkokielistä sisällöntuotantoa sekä koulutettiin nuorten kanssa toimivia.

Hankkeessa kiinitetään huomiota siihen, että mediakasvatus on kaikkien nuorten saavutettavissa. Mediakasvatuksella luodaan perusta vaikuttamiselle ja osallisuudelle sekä yhteiskuntaan kiinnittymiselle (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013, 20).

Usean selvityksen mukaan erityisryhmien mediakasvatus edellyttää kehittämistoimia (Rahja 2013; Opetusja kulttuuriministeriö 2013). Erityisesti näkö-, kuulo- tai kehitysvammaisten sekä maahanmuuttajanuorten mediakasvatuksen edistämiselle on tarvetta. Monet erityisryhmät, kuten vammaiset henkilöt, maahanmuuttajat ja romanit, ovat useimmiten myös heikommassa työmarkkina-asemassa (esim. Teittinen 2015; Forsander 2013; Sosiaali- ja terveysministeriö 2009).

Näiden erityisryhmien mediataitoja edistämällä vahvistetaan heikommassa työmarkkina-asemassa olevien osallisuutta sekä työelämävalmiuksia ja -taitoja. Samalla tuotetaan sisältöjä, jotka avaavat erityisryhmien arkea ja antavat kasvot stereotyyppisten asenteiden kohteena oleville henkilöille. Näin mediakasvatus tuo esiin moniäänisyyttä sekä uudenlaisia tarinoita, näkökulmia ja keskusteluja (Sintonen 2012, 37), mikä parhaimmillaan edistää myös yhdenvertaisuutta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeen kohderyhminä ovat 15–29-vuotiaat erityisryhmien nuoret, kuten kehitysvammaiset, maahanmuuttajataustaiset nuoret, romaninuoret sekä viittomakieliset, näkö- ja kuulovammaiset sekä myös nuorten kanssa työskentelevät.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Tavoitteena on inspiroida sinua kokeilemaan ja kehittämään omia työskentelytapoja yhdessä nuorten ja muiden ammattilaisten kanssa. Julkaisun menetelmiä ja harjoitteita voi hyödyntää ryhmäohjauksen lisäksi myös yksilöohjauksessa. Julkaisussa esitellyt menetelmät sopivat lyhytkestoisuutensa vuoksi kertaluonteiseen toimintaan, mutta niistä voi yhtä hyvin koostaa useammalle kerralle jaetun kokonaisuuden.

Kansikuva
Nuoret istuvat värikkäillä tuoleilla kirjastossa.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Yhdenvertaisuus Osallisuus Media

Ilmiöt

Digitaalinen syrjäytyminen ja digitaidot Eriarvoistuminen ja segregoituminen

Kohderyhmä

Nuoret Vähemmistöt