Haasteista huolimatta tulevaisuuteen - NUPA, nuorten autististen kehitysvammaisten tavoitteellinen välietappi

Toimintamalli on pienryhmissä tapahtuvaa päivätoimintaa autistisille ja haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille nuorille. Tavoitteena on auttaa nuoria löytämään oma elämänpolkunsa koulutukseen tai työ- ja päivätoimintaan sekä asumiseen.

Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 22.12.2016, viimeksi muokattu 3.1.2017).

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Haasteista huolimatta tulevaisuuteen - NUPA, nuorten autististen kehitysvammaisten tavoitteellinen välietappi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli on pienryhmissä tapahtuvaa päivätoimintaa autistisille ja haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille nuorille. Tavoitteena on auttaa nuoria löytämään oma elämänpolkunsa koulutukseen tai työ- ja päivätoimintaan sekä asumiseen.

Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 22.12.2016, viimeksi muokattu 3.1.2017).

Toteutuspaikka
Joensuun kaupunki, vammaispalvelut.
Paikkakunta tai maakunta
Joensuu
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta

Luotu

07.02.2020

Viimeksi muokattu

26.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Toimintamallilla on tarkoitus löytää nuorille peruskoulun jälkeen jatkopolut koulutukseen, työ- ja päivätoimintaan sekä asumiseen. Toiminta on tavoitteellista, määräaikaista ja suunnittelussa keskitytään elämään kokonaisuutena. Malli mahdollistaa yksilöllisten vaihtoehtojen kartoittamisen kullekin nuorelle sopivaksi eli sen avulla tuetaan nuoria normaalipalvelujen käyttöön laitospalvelujen sijaan.

1. Siirtyminen peruskoulun jälkeen toimintamalliin
Nuori, jolla ei ole riittäviä valmiuksia olemassa oleviin päivätoimintoihin ja koulutuksiin, siirtyy peruskoulun jälkeen toimintamallin mukaiseen päivätoimintaan. Toimintamalli kestää enimmillään 2 vuotta. Toimintamalliin otetaan 4-5 nuorta ja henkilökuntaa on 1:1, mikä mahdollistaa yksilöllisen ja tavoitteellisen toiminnan. Toiminta keskittyy asiakkaan osaamisalueiden ja voimavarojen vahvistamiseen, jonka avulla saadaan nuoren potentiaali käyttöön (ratkaisukeskeinen työote).

2. Nuoren elämäntilanteen kartoitus
Nuorten tilanne kartoitetaan yhdessä nuoren lähiyhteisön kanssa esim. vanhempien, koulun ja moniammatillisen tiimin (lääkäri, psykologi, palveluohjaaja, sosiaalityöntekijä, AAC-ohjaaja, seksuaaliterapeutti, fysioterapeutti ym.) kanssa. Asiantuntijuutta hyödynnetään tavoitteiden suunnittelussa esim. vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja/tai haastavan käyttäytymisen vähentämiseen.

3. Toiminnan yksilöllinen suunnittelu
Suunnittelu pohjautuu jokaisen nuoren omiin toiveisiin, ajatuksiin ja unelmiin omasta elämästään. Nuoren oma ohjaaja vastaa suunnitelman laatimisesta. Tavoitteena on tukea nuoren aikuiseksi kasvamista ja toimintamallissa opittujen taitojen käyttöönottoa nuoren asuinympäristössä.

4. Toiminta
Jokaiselle nuorelle tehdään oma päivästruktuuri, joka sisältää yksilö- ja ryhmätoimintaa. Nuoren oma osallisuus on lähtökohta kaikelle toiminnalle. Toiminnan keskeinen sisältö on - kommunikaatiotaitojen oppiminen (HYP, KAH-kassi, viittomat, PRT, AACi-kansio) - minäkuvan vahvistaminen luovia menetelmiä käyttäen - haastavan käyttäytymisen väheneminen - arkielämäntaitojen oppiminen - asiointiasioiden opetteleminen (kaupassa, ravintolassa, kirjastossa käynti) - työharjoittelu oman ohjaajan tukemana erilaisissa palvelupisteissä

5. Arviointi ja tavoitteet
Toiminta on tavoitteellista ja sitä arvioidaan säännöllisin väliajoin erilaisin menetelmin. Arviointimenetelminä käytetään mm. nuorilta ja heidän läheisiltään saatua suullista ja kirjallista palautetta sekä ohjaajien havainnointia. Asiakkaan toiminnasta ja ohjaajan antamasta tuesta tehdään päivittäiset kirjaukset. Niistä laaditaan yhteenvedot säännöllisin väliajoin, joiden pohjalta määritellään uudet tavoitteet. Tavoitekeskustelut pidetään yhdessä perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa vähintään kahdesti vuodessa. Mahdollisista uhka- ja vaaratilanteista raportoidaan ja etsitään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisia toimintatapoja. Toimintamenetelmiä muokataan joustavasti arjessa nuorten tarpeet huomioiden.

6. Jatkopolun kartoitus
Nuoren kanssa tutustutaan erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin, päivä- ja työtoimintoihin sekä asumisvaihtoehtoihin. Tarvittaessa järjestetään koulutuskokeilujaksoja, joissa oma ohjaaja voi olla nuoren mukana. Jos nuorelle löytyy toimintamallin aikana sopiva työtehtävä esim. kaupasta, selvitetään jatkotyöskentelyn mahdollisuutta henkilökohtaisen avustajan turvin. Vanhempia tuetaan nuoren kotoa pois muuttamisen prosessissa ja mahdollistetaan asumiskokeiluja tarpeen mukaan.

7. Siirtymävaihe ja toimintamallin päätös
Mahdollistetaan, että nuori pääsee tutustumaan hyvissä ajoin ja tarpeeksi usein tulevaan päivätoimintaan tai työtehtävään. Tiivistä yhteistyötä tehdään tulevan toimipaikan (koulu, päivä- ja työtoiminnot, asuminen, työpaikka) kanssa. Turvataan, että nuorelle hyväksi havaitut menetelmät siirtyvät jatkopaikkoihin. Kun nuori siirtyy toimintamallin loppumisen jälkeen polullaan eteenpäin, yhteydenpitoa jatketaan nuoren tarpeiden mukaan.

 

Toimintaympäristö **

Alkuvuodesta 2014 olimme edellisten vuosien tapaan tutussa tilanteessa, jossa tulevana kesänä joutuisimme miettimään useamman peruskoulunsa päättäneen nuoren kehitysvammaisen palveluja seuraavaa syksyä varten. Vuosittain noin 10 nuorta oli jäänyt vaille heille sopivaa jatko-opiskelu ja/tai päivätoiminta paikkaa. Nämä tilanteet olivat hankalia, sekä organisaation että erityisesti nuorten ja heidän perheidensä osalta. Missä meidän perheen nuoren paikka on syksyllä? Aikaa ratkaisujen löytymiselle oli käytännössä heinäkuuuhun.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakkaina ovat peruskoulun päättäneet haastavasti käyttäytyvät autistiset kehitysvammaiset nuoret.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Käytännöntyötä tekevät ohjaajat (lähihoitajat), sosiaaliohjaajat (sosionomi AMK) ja ryhmänavustajat. Yhdessä yksikössä on 1 sosiaaliohjaaja ja 3 ohjaajaa. Heidän esimiehenä toimii palveluesimies. Ohjaajien käytössä on moniammatillinen tiimi, joka tukee tavoitteisiin pääsyä omalla erityisosaamisellaan(palveluohjaaja, sosiaalityöntekijät, seksuaaliterapeutti, psykologi, lääkärit, AAC-ohjaaja, fysioterapeutit).

Toimenkuvaan kuuluu toiminnan suunnittelu, asiakkaiden ohjaaminen, päivittäinen kirjaaminen, yhteydenpito omaisiin, yhteistyö asiakkaiden sidosryhmien kanssa, työyhteisön toiminnan kehittäminen, tarvittaessa asiakkaan lääkityksestä huolehtiminen ja ympäristön viihtyvyydestä huolehtiminen. Työntekijän tehtäviin kuuluu myös palvelusuunnitelmien laatiminen, toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä palveluohjaajien kanssa.

Henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja ammattitaito, joka pitää sisällään luovien menetelmien hallinnan, autismiosaamisen, AAC-taidot (kommunikointi) sekä osallistavan ja ratkaisukeskeisen työotteen. Henkilöstöllä pitää olla kokemusta ja kykyä kohdata asiakkaita, joilla on haastavaa käyttäytymistä. Työntekijöillä täytyy olla taitoja hyödyntää moniammatillista yhteistyötä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallilla on saatu aikaan hyviä tuloksia asiakkaan toimintakyvyn paranemisessa, sosiaalisissa taidoissa sekä kommunikaatiotaitojen vahvistumisessa. Kolmesta toimintamallin lopettaneesta nuoresta yksikään ei ole siirtynyt laitospalveluihin. Ilman toimintamallia laitospalveluiden käyttö olisi ollut nuorille todennäköinen vaihtoehto peruskoulun jälkeen. Toiminnan on todettu olevan kustannuksiltaan edullisempaa kuin laitospalvelut. Joensuussa on paljon autistisia ja haastavasti käyttäytyviä nuoria asiakkaita mutta jatkopäivätoimintapaikkoja on vähän. Nuorille on hyvistä tuloksista huolimatta haasteellista löytää sopivaa paikkaa, koska vapaita paikkoja on niukasti. Joensuussa pitäisi kehittää työ- ja päivätoimintaa näille nuorille sopivaksi.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Työntekijät voivat tarvita omaa autoa esimerkiksi ostoksilla käyntiin tai palavereihin menoihin.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Kehitysvammaisuus Aamu- ja iltapäivätoiminta Osallisuus

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Nuoret