Henkilöstön vastuualueiden tunnistaminen ja jakaminen, Kirkkonummen kotihoito
Kotihoidon työyksikössä on paljon perustehtävien lisäksi tulevia vastuualueita ja tehtäviä, joita ei ollut tunnistettu ja jaettu systemaattisesti työntekijöiden kesken. Vastuualueet tunnistettiin, kirjattiin ja jaettiin.
Toimintamallin nimi
Kotihoidon työyksikössä on paljon perustehtävien lisäksi tulevia vastuualueita ja tehtäviä, joita ei ollut tunnistettu ja jaettu systemaattisesti työntekijöiden kesken. Vastuualueet tunnistettiin, kirjattiin ja jaettiin.
Vastuualueiden ja tehtävien tunnistaminen ja taulukointi, jakaminen kiinnostuksen mukaan tasapuolisesti henkilöstölle. Vastuualueisiin ja tehtäviin liittyvien konkreettisten toimintojen ja tehtävien nimeäminen ja toteuttamisen suunnittelu sekä seuranta. Ajankäytön suunnittelu ja tehtävien hoitamisen mahdollistaminen.
Kehittämistyöryhmä: Janette Räisänen, Kristiina Sauren, Liisa Algi, Merja Todaro, Janica Juvonen ja Niklas Grönberg
Lisätietoja toimintamallista: Janette Räisänen, aluevastaava
Kotihoito hoito- ja hoivatyön ammattilaisten toimintaympäristönä ja on hyvin moninainen ja laaja. Kotihoidon työyksikössä on paljon perustehtävien lisäksi tulevia kotihoidon operatiiviseen toimintaan liittyviä sekä asiakkaiden palveluiden tuottamiseen liittyviä vastuualueita ja oheistehtäviä, jotka eivät suoraan toteudu asiakaskäyntien yhteydessä. Näitä tehtäviä ja niiden toteutumisen merkitystä on haastavaa tuoda esille ja erityisesti vaikuttavuuden mittaaminen on ongelmallista. Toisaalta prosessien tunnistamattomuus ja sujumattomuus sekä vastuualueiden tunnistamisen ja jakamisen puute lisäävät kuormitusta ja heikentävät työn tehokkuutta ja tuottavuutta kotihoidon työyksiköissä. Kotihoidon laadun ja vaikuttavuuden seurannassa keskitytään asiakkaan saamaan välittömään palveluun, vaikka kotihoidon toimintakokonaisuuden sujuvuuden ja asiakkaiden saaman palvelun laadun kannalta on olemassa suuri määrä muita vaikuttavuudeltaan olennaisia tehtäväalueita, joiden sujuva ja ammattitaitoinen hoitaminen vaikuttavat olennaisesti hoitotyön kokonaisuuden menestyksekkääseen toteutumiseen.
Kehittämistoiminnan kohderyhmänä on ollut koko kotihoidon yksikön henkilöstö. Henkilöstön kanssa on tunnistettu, käyty läpi ja jaettu kotihoidon toimintayksikön toimintaan liittyviä vastuualueita- ja tehtäviä, jotka ovat aiemmin kerääntyneet esihenkilöille, samoille henkilöstön edustajille tai niistä ei ole kantanut vastuuta kukaan. Vastuun jakamisen merkitystä on käyty henkilöstön kanssa läpi ja tehty näkyväksi jokaisen osallisuuden ja vastuunoton merkitystä. Vastuun jakaminen on lisännyt työyksikön toiminnan sujuvuutta, vapauttanut esihenkilöiden työaikaa, tuonut merkityksellisyyttä henkilöstön työhön ja lisännyt osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemusta.
Toimintamallin käyttöönotto vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työskentelyä, koko henkilöstön osallistamista sekä resurssien järkevää suunnittelua ja kohdentamista.
Toimintamallin käyttöönotto on tehnyt näkyväksi kotihoidon henkilöstön tehtävien moninaisuuden ja kokonaisuuden. Perustehtävä on selkiytynyt ja jokainen tietää oman perustehtävän lisäksi tulevan vastuualueensa. Esihenkilöiden ja henkilöstön aikaa ei kulu hukkaan, kun asiat voidaan esittää suoraan oikeille henkilöille tai työryhmille. Toiminta on selkiytynyt ja tehostunut. Vastuutehtävien hoitaminen on tuonut työhön merkityksellisyyttä ja lisännyt itseohjautuvuutta yksikössä.