Hyvän mielen kunta -työkalupakki
Hyvän mielen kunta -työkalupakista löydät kootusti kunnalle tärkeitä toimintamalleja ja menetelmiä mielenterveyden edistämiseen ja ehkäisevään päihdetyöhön. Kaikki työkalupakin menetelmät ovat tietoon perustuvia, ja niihin on saatavilla koulutusta.
Toimintamallin nimi
Hyvän mielen kunta -työkalupakista löydät kootusti kunnalle tärkeitä toimintamalleja ja menetelmiä mielenterveyden edistämiseen ja ehkäisevään päihdetyöhön. Kaikki työkalupakin menetelmät ovat tietoon perustuvia, ja niihin on saatavilla koulutusta.
Hyvän mielen kunta -työkalupakki auttaa kuntia löytämään tietoon perustuvia toimintamalleja ja menetelmiä mielenterveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön.
Ilmiöt on valittu mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön juurisyistä. Juurisyyt ovat mielenterveyteen tai päihdekäyttäytymiseen liittyviä suojaavia tai herkistäviä tekijöitä. Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö on suojatekijöiden vahvistamista ja herkistävien tekijöiden, tai niiden vaikutusten, vähentämistä. Mm. vanhemmuuden tuki, kiusaamisen ehkäisy, ja työyhteisöjen kehittäminen ovat tutkimusten mukaan tehokkaita keinoja mielenterveyden, terveen päihdekäyttäytymisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen liittyvät vahvasti toisiinsa. Monet mielenterveyden edistämisen mallit ovat ehkäisevän päihdetyön ydintä. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhemmuuden tuen mallit, syrjäytymisen vastaisen työn mallit sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä mielenterveystaitoja edistävät mallit. Ehkäisevä päihdetyö on aina myös mielenterveyden edistämistä.
Kuntien työn suuntaamiseen edistävän mielenterveystyön puolelle on suuri tarve. Suomalaisten mielenterveydessä ei ole tapahtunut vastaavaa myönteistä kehitystä kuin fyysisessä terveydessä. Nykyään heikentyneen mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa.
Kustannuksista ja suunnasta huolimatta mielenterveyttä vahvistavat terveyspoliittiset toimenpiteet ovat jääneet vaatimattomiksi suhteessa mielenterveyden haasteisiin kansanterveydessä. Hyvän mielen kunta -tarkistuslista vastaa tähän tarpeeseen.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien tehtävä nyt ja tulevaisuudessa. Hyvä mielenterveys kuuluu osaksi kestävää kuntien sosiaalista ja taloudellista kehitystä.
Toimintamalli kehitettiin osana Hyvän mielen kunta-hanketta, joka rahoitettiin osana Mielenterveysstrategiaa (STM). Hankkeessa luotiin kunnille käytännön työkalupakki, josta löytyy välineitä, toimintamalleja ja hyviä käytänteitä kuntien edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja ehkäisevän päihdetyön tueksi.
Työkalupakki on kehitetty tueksi kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekeville henkilöille. Työkalu kehitettiin hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa osallistavan palvelumuotoilun avulla ja sitä muokattiin saadun käyttäjäpalautteen perusteella.
Hyvän mielen kunta -työkalupakki auttaa kuntia löytämään tietoon perustuvia toimintamalleja ja menetelmiä mielenterveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ organisoidaan usein joko ikäryhmien tai ilmiöiden mukaan. Myös työkalupakki -rakentuu ikäryhmien ja ilmiöiden ympärille, ja sen avulla kunnassa voidaan löytää malleja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön. Ilmiöt on valittu mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön juurisyistä. Juurisyyt ovat mielenterveyteen tai päihdekäyttäytymiseen liittyviä suojaavia tai herkistäviä tekijöitä. Kunnassa toimivat ammattilaiset voivat työkalupakin avulla tunnistaa mahdollisia katvealueitaan tai löytää esimerkiksi strategian ja hyvinvointisuunnitelman painopisteitä tukevia malleja.
Hyvän mielen kunta -hankkeen yhteydessä kerätyn palautteen perusteella työkalupakki auttoi hankekuntia löytämään katvealueita hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä, ja paransi työn vaikuttavuutta.
Kansikuva
