Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta Satakunnan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)

Digitaalista palvelutarjotinta hyödynnetään monialaisessa palveluohjauksessa, joista tässä on kuvattu eri ikäryhmien elintapaohjauksen ja kulttuurihyvinvoinnin toimintamallit. 

Toimintaympäristö

Satakunnan hyvinvointialueen monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin määrittely on osa kansallista kehittämistyötä, jota tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025). Kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (=HYTE) palvelukonseptin kehittämistyön mukaisesti Satakunnassa tullaan ottamaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin vuoden 2025 aikana. Digitaaliselle palvelutarjottimelle nousee tiedot hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluita on alueella kuvattu kirjavasti eri kanaviin mm. kuntien ja järjestöjen toimesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä asukkaiden voi olla vaikeaa löytää sopivia hyte-palveluita tai tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hyvinvointimajakan tarkoituksena on koota alueen eri toimijoiden hyte-palvelut ja teemoittain tietoa yhdelle alustalle, jotta ne ovat helposti kaikkien satakuntalaisten löydettävissä. 

Asukkaat
Asukkaiden ja heidän läheistensä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen vahvistuvat, kun hyte-palvelut ovat helposti löydettävissä.

Ammattilaiset
Ammattilaisilla on käytössään ajantasainen tieto alueensa hyte-palveluista ja toiminnasta ja he voivat käyttää Hyvinvointimajakkaa työvälineenä asiakas- ja palveluohjauksessa. 

Organisaatio
Asukkaiden terveys ja hyvinvointi lisääntyy ja vahvistuu ja ennaltaehkäisyyn panostamisen myötä raskaampien sote-palveluiden tarve vähenee.

Palveluiden tuottajat
Yhteistyö toimijoiden välillä vahvistuu ja palveluihin ohjautuu asiakkaita, jotka voivat todella hyötyä hyte-palveluista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ammattilaiskohderyhmänä ovat elintapaohjauksen ja hyvinvoinnin parissa työskentelevät ammattilaiset hyvinvointialueella, kunnissa ja kolmannella sektorilla, sekä palveluita ja toimintaa suunnittelevat ja resursseja määrittelevät henkilöt. 

Elintapaohjauksen toimintamalli on jaettu kolmeen eri kohderyhmään. Kunkin ikäryhmän osalta kohderyhmää ovat kaikki elintapaohjauksesta hyötyvät asiakkaat. 

Kulttuurihyvinvoinnin toimintamallit on kohdennettu erityisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa oleville henkilöille. 

Digitaalisen palvelutarjottimen, joka löytyy hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkkosivuilta (Hyvinvointimajakka), kohderyhmää ovat yllä mainittujen ammattilaisten lisäksi myös kaikki satakuntalaiset asukkaat. 

Ratkaisun perusidea

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen digitaalinen palvelutarjotin toimii tukena elintapaohjauksen ja kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleissa. Palvelutarjotin löytyy hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkkosivuilta (Hyvinvointimajakka), josta löytyy teemoittain myös tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen digitaalinen palvelutarjotin

  • Palvelutarjottimelle nousee tiedot hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista.
  • Toimii ammattilaisille asiakas- ja palveluohjauksen tukena.
  • Asukkaat voivat käyttää palvelutarjotinta myös itsenäisesti etsiessään sopivia hyte-palveluita, tai tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

Elintapaohjauksen toimintamallit

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen ikäryhmäkohtaisissa elintapaohjauksen toimintamalleissa määritellään yhtenäiset elintapaohjauksen toimintatavat Satakunnan hyvinvointialueella. Toimintamalleissa huomioidaan monialaisuus, (digitaaliset ratkaisut) ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö asukkaiden elintapojen tukemiseksi.

Kulttuurihyvinvoinnin toimintamallit

Kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleja on jatkokehitetty RRP2 -rahoituksella.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ammattilaiset perehdytetään toimintamallien käyttöön, jotta toimintamallit saadaan juurtumaan käytäntöön. Juurtumisen seurauksena pyritään yhtenäistämään toimintatavat hyvinvointialueen laajuisesti. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallien vaikuttavuutta ja toimivuutta käytännössä päästään arvioimaan myöhemmin niiden käyttöönoton jälkeen.