Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta Satakunnan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Digitaalista palvelutarjotinta hyödynnetään monialaisessa palveluohjauksessa, joista tässä on kuvattu eri ikäryhmien elintapaohjauksen ja kulttuurihyvinvoinnin toimintamallit.
Satakunnan hyvinvointialueen monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin määrittely on osa kansallista kehittämistyötä, jota tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025). Kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (=hyte) palvelukonseptin kehittämistyön mukaisesti Satakunnassa otettiin käyttöön digitaalinen hyte-palvelutarjotin keväällä 2025. Digitaaliselle palvelutarjottimelle nousee tiedot hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista.
Kestävän kasvun Satakunta -hankkeessa laaditun kokonaiskuvan perusteella koronapandemia näkyy kaikenikäisissä asiakasryhmissä vaikeutuneena tilanteena. Ongelmat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet, palveluihin pääsy on heikentynyt ja kynnys hakea palveluita on kasvanut. Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen yhtenä tavoitteena on siirtää palvelutuotannon painopistettä ennaltaehkäisevien, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenisi.
Satakunnan hyvinvointialueelle siirtyi kahdeksan organisaation sote-palvelut, minkä vuoksi palvelujärjestelmää on yhtenäistettävä. Organisaatiomuutoksen myötä palveluketjut eivät ole yhdenmukaisia, eikä ammattilaisten yhteistyö ole kaikkialla toteutunut saumattomasti. Satakunnassa on ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita liian vähän ja raskaampia palveluita käytetään runsaasti kaikissa kohderyhmissä. Painopisteen siirtäminen avopalveluihin ja kevyempiin palvelumuotoihin, sekä palvelujen saatavuuden parantaminen ovat keskeisiä maakunnallisia strategisia tavoitteita.
Toimintamallien kehittämisessä on tehty laajaa yhteistyötä eri yhdyspintojen kanssa, kuntien ja kolmannen sektorin edustajia on osallistettu mukaan kehittämisen eri vaiheisiin. Lisäksi kehittämisen aikana on osallistuttu kansalliseen ja alueelliseen yhteiskehittämiseen.
Digitaalista hyte-palvelutarjotinta (Hyvinvointimajakka) kehittäessä kerättiin kehittämisvaiheessa palautetta vapaaehtoisista koostuneelta testiryhmältä ja saadut palautteet otettiin huomioon sivuston kehittämisessä.
Pitkän aikavälin tavoitteena on satakuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja vahvistaminen. Ennaltaehkäisyyn panostamisen myötä raskaampien sote-palveluiden tarve vähenee.
Digitaalisella hyte-palvelutarjottimella (Hyvinvointimajakka) käyttäjien tekemien hakujen määrästä ja käytetyistä hakusanoista saadaan kerättyä dataa päiväkohtaisesti. Hyvinvointimajakan viestintäkampanjan aikana saadaan kerättyä dataa viestinnällä saavutettujen käyttäjien määrästä, sekä siitä kuinka moni on ohjautunut sivustolle.
Ammattilaiskohderyhmänä ovat elintapaohjauksen ja hyvinvoinnin parissa työskentelevät ammattilaiset hyvinvointialueella, kunnissa ja kolmannella sektorilla, sekä palveluita ja toimintaa suunnittelevat ja resursseja määrittelevät henkilöt.
Elintapaohjauksen toimintamalli on jaettu kolmeen eri kohderyhmään. Kunkin ikäryhmän osalta kohderyhmää ovat kaikki elintapaohjauksesta hyötyvät asiakkaat.
Kulttuurihyvinvoinnin toimintamallit on kohdennettu erityisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa oleville henkilöille.
Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen, joka löytyy hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkkosivuilta (Hyvinvointimajakka), kohderyhmää ovat edellä mainittujen ammattilaisten lisäksi kaikki satakuntalaiset asukkaat.
Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen (Hyvinvointimajakka) ideointia tehtiin niin kansallisessa kuin alueellisessakin yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Ideoinnissa otettiin huomioon tekniset ja sisällölliset ominaisuudet ja tarpeet.
Digitaalista hyte-palvelutarjotinta (Hyvinvointimajakka) testattiin ennen varsinaista julkaisua testiryhmällä 11/2024. Saatujen palautteiden perusteella palvelutarjotinta pystyttiin vielä muokkaamaan ennen varsinaista julkaisua, joka tapahtui 3/2025. Jatkokehittäminen jatkuu edelleen palvelutarjottimen julkaisun jälkeen saatujen palautteiden ja kokemusten perusteella.