Ikääntyneiden elintapaohjauksen toimintamalli Satakunnan hyvinvointialueella. (RRP, P4, I2)
Finger-tutkimuksessa luotu toimintamalli tuodaan Satakunnan hyvinvointialueelle. Toimintamallissa on lisäksi haluttu huomioida uni sen moninaisten vaikutusten vuoksi. Kaatumisen ehkäisy huomioidaan Finger-mallin osioita mukaillen.
Toimintamallin nimi
Finger-tutkimuksessa luotu toimintamalli tuodaan Satakunnan hyvinvointialueelle. Toimintamallissa on lisäksi haluttu huomioida uni sen moninaisten vaikutusten vuoksi. Kaatumisen ehkäisy huomioidaan Finger-mallin osioita mukaillen.
Toimintamallin perusideana on muistisairauksien ja kaatumisten ennaltaehkäisy hyvillä hyvinvointia ja terveyttä edistävillä elintavoilla monitekijäisesti vaikuttaen.
Mallissa on keskeistä käytännönläheinen ravitsemusohjaus, nousujohteinen liikunta, muistiharjoittelu, uni, sosiaalisuus sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta mielen hyvinvointia unohtamatta. Useamman osa-alueen samanaikainen kohentaminen tehostaa riskitekijöihin vaikuttamista. Uni huomioidaan, koska sillä on vaikutuksia niin kognitioon kuin elintapamuutoksiin. Mielen hyvinvoinnin huomioiminen tukee hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia.
Toteutetaan hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.
Satakunnan väestörakenne on maan haastavimpia. Kuten muuallakin maassa, työikäinen väestö vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Ikärakenne on ikääntynyttä, mutta se ei ole jakautunut hyvinvointialueella tasaisesti. Pilotin kohdealueeksi valikoitui Pohjois-Satakunta sen muuta aluetta suuremman ikääntyneiden määrän kasvun takia.
Satakunnan hyvinvointialueen FINGER toimintamalliin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta Satakunnan hyvinvointialueella liittyvää kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025). Kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistyön mukaisesti Satakunnassa tullaan ottamaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin vuoden 2025 aikana. Digitaaliselle palvelutarjottimelle kootaan tiedot alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista.
Kohderyhmänä ovat yli 60-vuotiaat Caide riskitestistä yli kuusi pistettä saavat. Ryhmiin osallistuvia on tavoiteltu muun muassa paikallisapteekkien, eläkeläisjärjestöjen, liikuntakeskuksien, tapahtumien ja omahoitajien kautta.
Asiakasymmärrystä kerätään asiakaskyselyllä. Asiakaskyselyssä kartoitetaan alueita, joihin asiakas on jo tyytyväinen sekä alueita, joihin hän kaipaisi muutosta. Muutoshalukkuudesta ilmaisevissa kohdissa asiakkaalta kysytään, millaisia haasteita hänellä on kyseisen asian suhteen ollut. Asiakkailta kysytään myös, haluaisivatko he yksilö- vai ryhmäohjausta ja olisivatko he halukkaita itsenäisesti toteutettavaan elintapamuutokseen digitaalisessa ympäristöstä. Ikää kartoitetaan viiden vuoden haarukoinnilla, koska olemme olleet kiinnostuneita siitä, onko eri ikäisillä eri tyyppisiä toiveita.
-
Muistisairauksien riskissä olevien henkilöiden varhainen tunnistaminen palvelujärjestelmässä on tärkeää, jotta ennaltaehkäisevät toimenpiteet voidaan kohdistaa riittävän ajoissa oikeille henkilöille. Ammattilaiset (esim. omahoitajat)usein kartoittavat Caide-riskitestiin kuuluvia tekijöitä (mm. verenpaine, paino ja kolesteroli) vastaanotollaan. Riskitestin ja toimintamallin tunnetuksi tekeminen edistää niiden käyttöönottoa. Kun ammattilainen tunnistaa muistisairauksien riskiryhmään kuuluvan ikääntyvän henkilön ja tekee tälle Caide-riskitestin sekä tietää mihin asiakkaan voi tämän jälkeen ohjata, asiakas saa hänelle kohdennettuja palveluja.
-
Finger -toimintamallin edistäminen hyvinvointialueella ja pysyväksi käytännöksi jääminen vaatii koordinoivan henkilön. Satakunnan hyvinvointialueella tällaista työtä on tekemässä kaksi palvelutuotannon henkilöä. He vastaavat käytännön toimista elintapaohjaukseen liittyen. He mm. käyvät yksilölliset keskustelut asiakkaiden kanssa, sopivat aikataulut kuntien liikunnanohjaajien ja järjestöjen kanssa, tekevät tilavaraukset ja pitävät ryhmätoimintaa.
Toimintamallin monitekijäisyys sekä laaja yhteistyöverkosto kuntien ja järjestöjen kanssa on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Verkosto on ollut myös joustava ja erilaisia ratkaisuja on kehitetty yhdessä. Esimerkiksi yhdessä kunnassa ei ollut omaa liikunnanohjaajaa, vaan ohjaaja järjestettiin kansalaisopiston kautta yhteistyöpalaverin aikana.
Kansikuva
