Kulttuurifoorumi sote-alan ammattilaisille, Monialainen asiakas- ja palveluohjaus, Satakunnan hyvinvointialue, (RRP, P4, I2)
Kulttuurifoorumia on jatkokehitetty RRP 2 rahoituksella. Kulttuurifoorumi järjestää voimauttavaa kulttuuri- ja taidetoimintaa asiakkaille ja henkilökunnalle.
Toimintamallin nimi
Kulttuurifoorumia on jatkokehitetty RRP 2 rahoituksella. Kulttuurifoorumi järjestää voimauttavaa kulttuuri- ja taidetoimintaa asiakkaille ja henkilökunnalle.
Kulttuurifoorumissa kohderyhmää voimauttavaa kulttuuri- ja taidetoimintaa suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä sote-alan henkilökunta, kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset yhteistyötahoilta eli kulttuurin ja taiteen ammattilaiset.
Sote-alan ja kulttuuritoimijoiden yhteistyön lisääminen asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kulttuurihyvinvointi osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Toipumisorientaation viitekehys, toipumiskeskeisyys, kulttuurin ja taiteen vaikutus hyvinvoinnille, tutkimusnäyttö kulttuurihyvinvoinnin terveyshyödyistä mielen hyvinvoinnille.
Toimintamallia on laajennettu uusille toimialueille, mm. ikäihmisten palvelutalot.
Kokemusasiantuntijoiden eli kohderyhmän edustajien aktiivinen osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen on olennaista. Palautteen kerääminen niin asiakkailta kuin henkilökunnalta on tärkeää.
Ensimmäinen askel toimintamallin käyttöön ottamisessa on koota työryhmä. Kulttuurifoorumi-toiminnalla pitää olla esimiesten ja johdon tuki. Työryhmään pyydetään mukaan organisaation henkilökuntaa eri ammattiryhmistä sekä asiakkaiden edustajia, esim. kokemusasiantuntijoita. Aluksi kartoitetaan resurssit eli työryhmän työaikaresurssit, jotka pystytään antamaan toimintamallin käyttöön sekä mahdollinen budjetti kulttuurihyvinvointipalveluiden hankkimiseen.
Työryhmään kutsutaan myös yhteistyökumppaneiden edustajia eli esimerkiksi kulttuurihyvinvointipalvelujen tuottajia ja taiteilijoita. Olennaista on, että kulttuurihyvinvointitoimintaa suunnitellaan yhdessä ja että otetaan huomioon kaikkien osapuolen näkemykset eli sote-alan organisaation, asiakkaan ja kulttuurihyvinvointipalvelun tuottajan. Toimintamallia ja sen tavoitteita voidaan soveltaa kohderyhmän mukaan. Aluksi tehdään suunnitelmaa tavoitteista ja toiminnasta.
Kulttuurifoorumin kokouksista pidetään pöytäkirjaa ja toteutuksista kerätään määrällistä tilastoa ja laadullista palautetta toiminnan kehittämiseksi. Kulttuurifoorumin toimintaa esitellään erilaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa ja samalla toimitaan kulttuurihyvinvoinnin puolestapuhujana ja tietoisuuden edistäjänä.
Toimintamallin kehittämiseksi on kerätty palautetta työryhmän jäseniltä, asiakkailta ja koko henkilöstöltä. Palautteen keräämisessä on hyödynnetty mm. Webropol -kyselyitä, Positiivisen mielenterveyden mittaria, räätälöityjä lomakkeita sekä ryhmäkeskustelua.
Koettu hyvinvointi on palautteiden mukaan lisääntynyt asiakkailla. Kulttuurifoorumin toimenpiteet on koettu vaikuttaviksi, ryhmätoiminta on lisännyt voimavaroja ja osallisuuden kokemusta. Taidetoiminnan kautta vertaistuki on koettu merkittäväksi. Taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen sekä tekijänä että kokijana on lisännyt mielen hyvinvointia.
Kulttuurifoorumin työryhmä koki, että konsepti, jossa työntekijät ja kokemusasiantuntijat yhdessä suunnittelevat toimintaa, on toimiva. Ilmi tulee erilaisia näkökulmia ja voidaan hyödyntää kunkin omia vahvuuksia.
Kokemusasiantuntijan palautteen mukaan kulttuurifoorumissa mukana oleminen on tuntunut tärkeältä. Työryhmään on voinut osallistua omien voimavarojen mukaan ja on saanut tehdä sitä, mikä tuntuu mukavalta.
Myös henkilökunnan työhyvinvointi on kulttuurifoorumin kautta lisääntynyt. Tietoisuus kulttuurihyvinvoinnista on lisääntynyt, mutta tietoisuutta pitäisi ylläpitää ja lisätä vielä pitkäkestoisemmin ja systemaattisemmin.
Kansikuva
