Hyvinvointiranneke kotihoidossa

Luotu 24.01.2023
Hyvinvointiranneke kotihoidossa

Tiivistelmä

Asiakkaan ranteeseen puettava kello, joka kerää hyvinvointitietoa asiakkaasta. Kotiin asennetaan verkkoviralla ja omalla nettiyhteydellä toimiva tukiasema. Tiedot asiakkaan hyvinvoinnista siirtyvät sovellukseen johon kertyy koottua tietoa asiakkaan valve- ja unirytmistä. Ammattilaisille menevät hälytykset siirtyvät hoitajille mobiilisovellukseen. Ranneketta täytyy välillä ladata ja sen toimintasäde on tukiaseman kattama alue, joka on käytännössä asiakkaan koti. Ranneke ei toimi kodin ulkopuolelle poistuttaessa. 

Hyvinvointikello tarjoaa tietoa potilaan tilasta ja auttaa hoitohenkilökuntaa reagoimaan nopeasti mahdollisiin ongelmiin. Ranneke tallentaa tietoa asiakkaan sykkeestä, liikkeistä ja unen laadusta, joka mahdollistaa hoitohenkilökunnalle mahdollisuuden tarkkailla asiakkaan tilaa etänä ja reagoida nopeasti, jos hänen tilassaan tapahtuu muutoksia. Ranneke oppii tunnistamaan asiakkaan yleistilan ja tavanomaisen rytmin sekä aktivisuuden. Mikäli tässä asiakkaan henkilökohtaisessa hyvinvointitiedossa tapahtuu muutosta aikaisempaan, reagoi järjestelmä antamalla hoitohenkilökunnalle asiasta hälytyksen/herätteen, jonka perusteella ammattilainen voi arvioida asiakkaan kokonaistilannetta ja sitä onko hoitohenkilökunnan syytä reagoida muutokseen. (Muutoksesta hälyttämisen herkkyyttä voidaan säätää, mulla tavanomaisesti se on asetettu 20%:iin). 

Hyvinvointikellossa on myös mahdollisuus turvahälytysominaisuuteen. Asiakas voi hätätilanteessa painaa hälytysnappia. Hälytyksen saatuaan ammattilainen voi ottaa puhe- ja/tai kuvayhteyden asiakkaaseen ja tarkastella hänestä piirtynyttä hyvinvointitietoa. Tämä auttaa ammattilaista arvioimaan millä vasteella asiakas tarvitsee apua kotiinsa.

Hyvinvointikello tarjoaa siis reaaliaikaista tietoa asiakkaan tilasta, joka helpottaa ammattilaisten päätöksentekoa ja mahdollistaa nopean puuttumisen ongelmiin. Tämä vähentää hoitohenkilökunnan tarvetta tehdä turhia kotikäyntejä ja mahdollistaa resurssien paremman käytön. Toimintamallissa hyvinvointikello on kiinteässä yhteydessä etähoivan Alvar-palveluun. Toisin sanoen kaikki asiakkaat joilla on hyvinvointikello on myös Alvar-palvelu (etähoivan vuorovaikutteinen digialusta yhteydenpitoon).

 

 

Kohderyhmä

Ikäihmiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kotikäyntien ja hoidontarpeen arvioiminen vaatii jatkossa yhä enemmän kriittistä tarkastelua jotta yhä niukkenevia resursseja voidaan ja osataan suunnata oikea-aikaisesti niitä eniten tarvitseville asiakkaille. Tiedot asiakkaan hyvinvoinnista, aktiivisuudesta sekä mm. yöaikaisesta voinnista sekä tarpeista mahdollistavat kattavan arvioinnin sekä asiakkaan hoidon suunnittelun tarveperusteisesti sekä ennakoivasti. Mm. erilaisten tarkistuskäyntien tarve vähenee kun ammattilaisilla on laajemmin ajantasaista luotettavaa tietoa asiakkaan voinnin tilasta. Saatavalla tiedolla pystytään myös ohjaamaan ja kuntouttamaan asiakasta. Tarvitaan tietoa tuottavaa teknologiaa jota voidaan hyödyntää asiakkaan oman toimintakyvyn tukemisessa sekä pystytään lisäämään asiakkaan turvallisuutta kun asiakkaan voinnista saadaan luotettavaa dataa myös niiltä ajoilta kun hoitohenkilöstö ei ole kontaktissa asiakkaan kanssa.

Ratkaisu mahdollistaa  kuntouttavien ja hoitotyön toimenpiteiden arvioinnin ja vertaillun, mm. kuntouttavan jakson tuloksia ja kuntoutuksen etenemistä tai mm. lääkehoidon tehoa ja vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida ratkaisun avulla. Ratkaisu mahdolistaa myös osallisuuden uudenlaisia tasoja kun asiakas ja omaiset pääsevät myös tarkastelemaan kertynyttä hyvinvointitietoa yhdessä ammattilaisen kanssa ja tieto voi toimia asiakasta muutokseen motivoiden. Etuja haetaan siis asiakkaalle mutta myös hoitoa organisoivalle tuottajalle.

Kehitettävä asia liittyy Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiaan jossa on tunnistettu hyvinvointiteknologian käyttöön otto tavoitteita tukeviksi ja mahdollistaviksi prosesseiksi. Etä- ja teknologiapalveluiden kehittäminen ja laajentaminen on strategian toimenpidesuunnitelmissa. 

OVPH-strategi_strategia-2023-2026-valtuuston-hyvaksyma-12.9.22.pdf (878.13 KB)
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Suomessa ikäihmisten palveluiden toimintaympäristö on monipuolinen ja kehittynyt. Meillä on laaja julkinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, joka tarjoaa ikääntyneille monipuolisia palveluita. Niitä ovat mm. terveyspalvelut, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, päivätoiminnan palvelut, kuntoutuspalvelut sekä omaishoidon tuki. Julkisten palveluiden lisäksi Suomessa on myös useita yksityisiä yrityksiä, palveluntuottajia, jotka tarjoavat ikäihmisille erilaisia palveluita.

Ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön liittyy myös muutoksia ja haasteita. Suomen demografinen (väestö- ja ikärakenne) huoltosuhteen muutos, jossa väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä laskee, aiheuttaa tilanteen jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa, kun taas resurssit niukkenevat. Paineita on ikäihmisten palveluiden kehittämiselle ja laajentamiselle. Ikäihmisten palveluiden kustannukset ovat kasvaneet, ja niiden rahoittaminen on yksi keskeisistä haasteista. Tilanne on johtanut siihen, että on tehostamistarpeita jonka vuoksi palveluiden järjestämistä tulee kehittää löytämällä tehokkaita ratkaisuja joiden laatu on kuitenkin varmistettu. 

Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi) yhtenä keskeisenä tavoitteena on digitalisaatio ja teknologioiden hyödyntäminen. Jotta resurssit riittävät palvelutarpeen kotiin annettavan palvelutarpeen kasvaessa, on tarpeellista kehittää ja ottaa käyttöön teknologiaa monipuolisesti hyödyntäviä ratkaisuja.  

Korona-pandemia on myös vaikuttanut merkittävästi ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön. Pandemia on korostanut tarvetta erilaisille digitaalisille ratkaisuille, kuten etäyhteyksille ja etäpalveluille, jotta ikäihmiset voivat saada palveluita turvallisesti ja tehokkaasti. Ennakoivalla ja kokonaisvaltaisella tiedolla asiakkaan toimintakyvystä ja hyvinvoinnista voidaan myös ennaltaehkäistä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta. Asiakkaan terveyden- ja hyvinvoinnin muutosten tiedolla on tutkitusti vaikuttavuutta hoito- ja kuntoutustyöhön sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin yhteiskunnalle. Teknologian laajempi hyödyntäminen kotiin annettavissa palveluissa on ollut kuitenkin vähäistä tai hajanaista ja selkeät kansalliset toimintamallit ovat puuttuneet.

Ikäihmisten oma suhtautuminen teknologiaan itsenäisyyttä, turvallisuutta sekä kotona-asumista mahdollistavana tekijänä on pääsääntöisesti myönteistä. 

 

Hoitohenkilöstön osaaminen vaatii jatkossa kasvavaa teknologiorientoituneisuutta. Ratkaisulla voidaan helpottaa hoitohenkilöstön työtä. 

On tunnistettu, että etenkin korona pandemia on vaikuttanut ikäihmisten turvallisuuden ja yksinäisyyden kokemuksiin. Teknologialla on mahdollista lisätä ikäihmisen turvallisuuden tunnetta. Asiakkaan tietoa ja osallisuutta omasta hoidostaan ja potilastiedoistaan voidaan lisätä jakamalla ja tarkastelemalla hyvinvointidataa. Tämä mahdollistaa myös omaisten ja muiden läheisten osallisuuden sekä sen, että kaikki toimijat tarkastelevat samaa luotettavaa tietoa sen sijaan että yhteistä keskustelua käydään jokaisen toimijan kokemuksellisiin havaintoihin ja huomioihin perustuen. Omaisten aktiivista roolia sekä tiedonkulkua asiakkaan, ammattilaisten ja omaisten sekä läheisten kanssa on tarpeellista lisätä. Tietoa voidaan myös ammattilaisten lisäksi ohjata omaisille ja siirtää reagointitarvetta omaisille ja läheisille. Mm. muistisairaan ikäihmisen kohdalla. 

Asiakkaat käyttävät usein laajasti yhteiskunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kun terveydentilassa ja hyvinvoinnissa alkaa tapahtua merkittävää heikentymistä. On tarve saada laaja-alaista koottua tietoa asiakkaan tilanteesta ja tarpeista. 

Aktiivisuutta, unta ja vuorokausirytmiä seuraamalla ja siitä saatavan luotettavan tiedon avulla voidaan mitata ikäihmisen toimintakykyä ja sitä tukemalla mahdollistaa kotona asumisen tukemista ja asiakkaan itsenäisyyttä. 

 

VIVAGO-kriteerit

Asiakkaan tulee ymmärtää ja hyväksyä Vivagon hyvinvointikellon käyttö

                      ja jokin alla olevista tarpeista tulee täyttyä

 

Asiakkaan hyvinvoinnista on hyödyllistä saada tietoa voinnin seuraamiseksi

      • aktiivisuuden seuranta
      • vitaalitoimintojen seuranta (esim. pulssi)
      • uni- ja valverytmi (esim. yöhoidon tarpeen arviointi)

 

Asiakkaalla on tasapainon kanssa haasteita ja/tai taipumusta kaatuilla/horjahdella ja tietoon perustuvalle ennakoinnille on tarve

 

Asiakkaalla on havaittu sekavuutta ja/tai kipuja ja tietoon perustuvalle ennakoinnille on tarve

 

Asiakkaan sijaintitietoihin liittyvän liikkumisen seurantaan on tarve, myös kodin ulkopuolella

 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Hyvinvointikellon toimintamallilla kotihoidossa tavoitellaan muutoksia asiakkaiden hyvinvoinnissa ja turvallisuudessa.  Hyvinvointikellon avulla asiakkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta voidaan seurata reaaliaikaisesti. Kellon avulla voidaan havaita mahdollisia terveysongelmia tai tapaturmia aikaisemmin ja reagoida niihin nopeammin. Näin voidaan parantaa asiakkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia kotihoidossa.

Hoitohenkilökunnan työn tehokkuus ja työhyvinvointi: Vivago hyvinvointikellon avulla hoitohenkilökunnan työn tehokkuus paranee, sillä kello kerää tietoa asiakkaan hyvinvoinnista automaattisesti. Tämä säästää hoitohenkilökunnan aikaa ja mahdollistaa sen, että he voivat keskittyä tärkeimpiin tehtäviin. Kellon avulla voidaan myös välttää turhia käyntejä asiakkaiden luona, mikä parantaa hoitohenkilökunnan työhyvinvointia.

  1. Palveluiden laadun kehittäminen: Hyvinvointikellon avulla voidaan seurata asiakkaiden hyvinvointia ja tarpeita tarkemmin. Tämä mahdollistaa palveluiden kehittämisen paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Kellon avulla voidaan myös arvioida hoitohenkilökunnan toimintaa ja kehittää heidän osaamistaan.

  2. Kustannussäästöt: Ratkaisun avulla voidaan säästää kustannuksia, sillä hoitohenkilökunnan työn tehokkuus paranee ja turhia käyntejä voidaan välttää. Kellon avulla voidaan myös ennakoida mahdollisia terveysongelmia ja näin välttää kalliit sairaalahoitojaksot.

Toimintamallilla kotihoidossa tavoitellaan siis parempaa asiakasturvallisuutta, hoitohenkilökunnan työn tehokkuutta ja työhyvinvointia, palveluiden kehittämistä sekä kustannussäästöjä.

 

 

 

Hyvinvointi ja turvaranneke Pohjanmaan HVA:n kotihoidossa (41.65 KB)
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Hyvinvointikellon aikaansaamia muutoksia kotihoidossa voidaan mitata monin eri tavoin. Tärkeimmät mittarit liittyvät asiakastyytyväisyyteen, asiakkaiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen, hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin ja työn tehokkuuteen sekä kustannussäästöihin. 

  1. Asiakastyytyväisyyskyselyt: Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat tärkeä mittari, jolla voidaan selvittää, ovatko asiakkaat tyytyväisiä kotihoidon palveluihin. Kyselyissä voidaan kysyä myös hyvinvointikellon käytöstä ja sen vaikutuksista asiakkaiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

  2. Asiakkaiden terveydentilan mittarit: Hyvinvointikellon avulla voidaan seurata asiakkaiden terveydentilaa tarkemmin. Ammattilaiset voivat asettaa terveydentilaan ja hyvinvointiin liittyviä indikaattoreita, joita seuraamalla seurata, miten asiakkaiden terveydentila kehittyy kellon käytön aikana. Esimerkiksi muutokset asiakkaan aktiivisuudessa. 

  3. Kustannuslaskelmat: Hyvinvointikellon käyttö voi säästää kustannuksia, sillä turhia käyntejä asiakkaiden luona voidaan välttää. Kustannuslaskelmia voidaan tehdä esimerkiksi vertaamalla kustannuksia ennen ja jälkeen hyvinvointikellon käyttöönoton. 

  4. Hoito- ja palvelutarpeen arviointi: Hyvinvointikelloa voidaan hyödyntää mm. arvioidessa yöaikaisen kotikäynnin tarpeellisuutta ja ajankohtaa tai esimerkiksi kuntouttavalla jaksolla seuratessa kuntoutuksen edistymistä ja asiakkaan yksilöllisiä tarpeita suhteessa kuntoutussuunnitelmaan. 

Erilaisia mittareita voidaan käyttää yhdessä tai erikseen, mutta tärkeintä on seurata muutoksia pitkällä aikavälillä, jotta voidaan todeta hyvinvointikellon todellinen vaikutus kotihoidossa.

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hyvinvointiranneke on laite, joka auttaa seuraamaan asiakkaan unenlaatua, aktiivisuutta ja levon tarvetta. Sen avulla on mahdollista seurata kotihoidon asiakkaan hyvinvointia ja löytää tapoja parantaa sitä. Sen avulla voidaan tukea kotihoidon ammattilaisia seuraamaan ja arvioimaan asiakkaiden hyvinvointia. Ratkaisun käyttöönotto kotihoidossa edellyttää tiettyjä toimenpiteitä, jotta se voidaan juurruttaa osaksi organisaation arkea. Alla joitain käytännön toimenpiteitä, jotka voivat auttaa tämän ratkaisun juurruttamisessa ja levittämisessä kotihoidon organisaatiossa:

  • Tietoisuuden lisääminen: Kotihoidon organisaatiossa on tärkeää lisätä tietoisuutta hyvinvointikellon eduista ja sen käytöstä kotihoidossa. Tämä voidaan toteuttaa tiedottamalla asiasta henkilöstölle ja asiakkaille, järjestämällä koulutuksia ja esittelyjä sekä levittämällä informaatiota kotihoidon/hyvinvointialueen verkkosivuilla tai muilla somekanavilla. Viestintä voidaan toteuttaa erilaisilla viestintäkanavilla, kuten sähköpostilla, intra-verkossa, esitteillä tai kokouksissa/tiimipalavereissa.
  • Koulutus henkilöstölle: Hyvinvointikellon käyttöönotto edellyttää henkilöstön kouluttamista sen käyttöön. Koulutusta voidaan toteuttaa sisäisesti organisaation sisällä tai se voidaan järjestää teknologia toimittajan kautta. Tärkeintä on, että henkilöstö tietää, miten ratkaisua käytetään, miten se vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin ja miten sitä käytetään osana asiakaspalvelua sekä jatkuvaa hoidon seurantaa ja arviointia. 
  • Resurssien varaaminen: Kotihoidon tulee varata resursseja hyvinvointikellon käyttöönottoon. Tämä voi sisältää esimerkiksi laitteiden hankinnan, henkilöstön koulutuksen, teknisen tuen ja järjestelmän ylläpidon. Resurssien varaus tulee tehdä huolellisesti, jotta kotihoito pystyy tukemaan ratkaisun käyttöä pitkällä aikavälillä. Käyttöönotto kotihoidossa vaatii aikaa, henkilöstöä, rahaa ja osaamista. Aikaa tarvitaan organisaation sisäisten käytäntöjen ja prosessien muokkaamiseen ratkaisun käytön mahdollistamiseksi. Käytännön juurruttaminen vaatii aikaa suunnittelulle, koulutukselle, pilottivaiheelle ja arvioinnille. On tärkeää varata tarpeeksi aikaa jokaiselle vaiheelle, jotta käytäntö voidaan juurruttaa tehokkaasti. Henkilöstöä tarvitaan käyttöönoton suunnitteluun, toteuttamiseen ja kouluttamiseen. Käytännön juurruttaminen vaatii henkilöstöä, joka on koulutettu hyvinvointikellon käyttöön. Tarvittaessa organisaatio voi palkata lisähenkilöstöä tai kouluttaa nykyistä henkilöstöä. Rahaa tarvitaan laitteiden hankintaan, koulutukseen, tekniseen tukeen ja järjestelmän ylläpitoon. Käytännön juurruttaminen vaatii rahallisia investointeja, kuten laitteiden hankintaa, koulutus- ja viestintäkustannuksia sekä mahdollisia lisähenkilöstökuluja. Osaamista tarvitaan käytön hallintaan ja sen integroimiseen organisaation arkeen.  Tarvitaan osaamista laitteen käytöstä, sen tulkinnasta ja merkityksestä. Jos organisaatiolla ei ole tarvittavaa osaamista, sitä voidaan hankkia esimerkiksi koulutusten tai ulkopuolisen asiantuntijan avulla.
  • Käyttöönoton suunnittelu: Käyttöönoton suunnittelussa on tärkeää määritellä käyttöönoton tavoitteet, aikataulu, vastuut ja resurssit. Tämä sisältää myös käyttöönoton pilotoimisen ja arvioinnin.
  • Pilotointi: Käyttöönoton aloittaminen pilotointivaiheella voi olla hyödyllistä. Tällöin valitaan muutama kymmenen asiakas, joille hyvinvointikellon käyttöönotto aloitetaan. Pilotoinnin avulla organisaatio voi testata järjestelmän toimivuutta käytännössä, korjata mahdollisia ongelmia ja tehdä tarvittavia muutoksia ennen sen laajempaa käyttöönottoa.
  • Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa: Muiden kotihoidon toimijoiden tai hyvinvointialueiden kokemuksista kuuleminen ja oppiminen, sudenkuoppineen, saattaa olla hyödyllistä. Tämä antaa mahdollisuuden ottaa käyttöön organisaatioon soveltuvimmat ja parhaimmaksi koetut toimintamallit ja hylätä huonoksi todetut tavat. Muiden organisaatioiden kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa tiedon ja kokemusten jakamisen, ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämisen. Tästä saattaa olla hyötyä myös laajentamisessa.  
  • Arviointi ja seuranta: Kun ratkaisu on otettu käyttöön, kotihoidon tulee jatkaa sen käytön seurantaa ja arviointia. Käytännön juurruttamisen ja levittämisen onnistumista tulee arvioida säännöllisesti. Tämä voi sisältää asiakkaiden hyvinvoinnin arvioinnin ja palautteen keräämisen henkilöstöltä. Näiden arviointien ja palautteiden perusteella organisaatio voi tehdä tarvittavia muutoksia ja parannuksia hyvinvointikellon käyttöön liittyen. Tavoitteena on, että toimintamallin käytöstä tulee vakiintunut tapa toimia kotihoidon organisaatiossa ja sen avulla voidaan parantaa asiakkaiden hyvinvointia ja hoitoa. Tämä voi sisältää laitteen käytön seurantaa, asiakaspalautteen keräämistä ja henkilöstön haastatteluita.
  • Koulutus: Koulutus on avainasemassa toimintamallin käytännön juurruttamisessa ja levittämisessä. Henkilöstön on saatava kattava koulutus laitteen toiminnasta, käytöstä, tulkinnasta ja merkityksestä. Koulutukset voidaan järjestää esimerkiksi webinaareina, luentoina tai työpajoina. Koulutus voidaan myös yhdistää muihin hoitoon liittyviin koulutuksiin.
  • Henkilöstön sitouttaminen: Henkilöstön sitouttaminen on tärkeää hyvinvointikellon käyttöön. Se voidaan tehdä järjestämällä henkilöstön kokouksia, joissa käydään läpi laitteen käyttöönottoa ja sen merkitystä. Henkilöstö voidaan myös sitouttaa käyttämällä kannustimia ja palkkioita.

Käytännön juurruttamisen prosessi koostuu siis useista vaiheista, kuten suunnittelusta, koulutuksesta, pilottivaiheesta, viestinnästä ja arvioinnista. Jokainen vaihe on tärkeä, jotta toimintamalli saadaan tehokkaasti osaksi organisaation arkea. Kun käytäntö on juurrutettu, se tulee osaksi kotihoidon vakiintunutta tapaa toimia ja se voidaan sisällyttää hoitosuunnitelmiin ja prosesseihin. Käytännön jalkauttaminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa seurantaa ja arviointia, jotta sen tehokkuus voidaan varmistaa ja tarvittavat korjaukset voidaan tehdä heti. 

Toimintamallin ydinsisältö

Asiakkaan ranteeseen puettava kello, joka kerää hyvinvointitietoa asiakkaasta. Kotiin asennetaan verkkoviralla ja omalla nettiyhteydellä toimiva tukiasema. Tiedot asiakkaan hyvinvoinnista siirtyvät sovellukseen johon kertyy koottua tietoa asiakkaan valve- ja unirytmistä. Ammattilaisille menevät hälytykset siirtyvät hoitajille mobiilisovellukseen. Ranneketta täytyy välillä ladata ja sen toimintasäde on tukiaseman kattama alue, joka on käytännössä asiakkaan koti. Ranneke ei toimi kodin ulkopuolelle poistuttaessa. 

Hyvinvointikello tarjoaa tietoa potilaan tilasta ja auttaa hoitohenkilökuntaa reagoimaan nopeasti mahdollisiin ongelmiin. Ranneke tallentaa tietoa asiakkaan sykkeestä, liikkeistä ja unen laadusta, joka mahdollistaa hoitohenkilökunnalle mahdollisuuden tarkkailla asiakkaan tilaa etänä ja reagoida nopeasti, jos hänen tilassaan tapahtuu muutoksia. Ranneke oppii tunnistamaan asiakkaan yleistilan ja tavanomaisen rytmin sekä aktivisuuden. Mikäli tässä asiakkaan henkilökohtaisessa hyvinvointitiedossa tapahtuu muutosta aikaisempaan, reagoi järjestelmä antamalla hoitohenkilökunnalle asiasta hälytyksen/herätteen, jonka perusteella ammattilainen voi arvioida asiakkaan kokonaistilannetta ja sitä onko hoitohenkilökunnan syytä reagoida muutokseen. (Muutoksesta hälyttämisen herkkyyttä voidaan säätää, mulla tavanomaisesti se on asetettu 20%:iin). 

Hyvinvointikellossa on myös mahdollisuus turvahälytysominaisuuteen. Asiakas voi hätätilanteessa painaa hälytysnappia. Hälytyksen saatuaan ammattilainen voi ottaa puhe- ja/tai kuvayhteyden asiakkaaseen ja tarkastella hänestä piirtynyttä hyvinvointitietoa. Tämä auttaa ammattilaista arvioimaan millä vasteella asiakas tarvitsee apua kotiinsa.

Hyvinvointikello tarjoaa siis reaaliaikaista tietoa asiakkaan tilasta, joka helpottaa ammattilaisten päätöksentekoa ja mahdollistaa nopean puuttumisen ongelmiin. Tämä vähentää hoitohenkilökunnan tarvetta tehdä turhia kotikäyntejä ja mahdollistaa resurssien paremman käytön. Toimintamallissa hyvinvointikello on kiinteässä yhteydessä etähoivan Alvar-palveluun. Toisin sanoen kaikki asiakkaat joilla on hyvinvointikello on myös Alvar-palvelu (etähoivan vuorovaikutteinen digialusta yhteydenpitoon).

 

 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Hyvinvointiranneketta testasi kotihoidon etähoivan (Alvar-palvelun) 22 asiakasta. Haastatteluun osallistui 17 pilottiin osallistunutta asiakasta. Haastattelut tehtiin alvar-hoitajan toimesta etäyhteyden kautta. Haastattelu tehtiin noin 4-5kk käyttöönoton jälkeen. Kaikki haastatellut asiakkaat kokivat kellon käytön helpoksi. Tärkeänä kellon käyttöä piti 3 asiakasta. Kaikki haastatellut asiakkaat kokivat palvelun hyväksi ja toimivaksi. Asiakkaat olivat hyvin motivointuneita itsekin saamaansa tietoon.

Hyvinvointirannekkeen käyttöön liittyen kuului suunnitelman mukaan asiakkaan osallistaminen omien tietojen tarkasteluun. Kymmenelle asiakkaalle tämä oli haastattelun mukaan toteutunut. Heidän kanssaan oli yhdessä tarkasteltu ja näytetty unen laatua ja kuinka asiakas on nukkunut. Kahden asiakkaan kohdalla oli yhteinen tarkastelu ja reagointi kertyneeseen hyvinvointitietoon johtanut siihen, että asiakas muutti rytmiään. Nämä kaksi asiakasta kertoivat, että heidän kanssaan oli yhdessä hoitajan kanssa keskusteltu, miten voisi olla enemmän vaikka ulkona tai siivoilla sen sijaan että menisi nukkumaan päivällä. Hoitajat myös ohjattiin tulemaan tuokioihin ja painottaneet säännöllistä rutiinia. Yksi asiakas kertoi haastattelussa pelkäävänsä, että häntä seurataan nyt kun on kello käytössä. Ja toinen  huumorilla sanoi, että nyt tiedätte kuinka hän menee ja tulee. Laitteen käyttö paransi monen osalta vuorokausirytmiä sekä unen tarpeellisuutta sekä aikaa. 

Omaiset ottivat hyvillä mielin asiakkaan osallistumisen teknologisten apuvälineiden käyttöön. Saatu tieto oli tärkeää myös omaiselle.

Hyvinvointikellon käyttöönotto on tuonut kotihoidon tilanteeseen positiivisia muutoksia. Se mahdollistaa hoitohenkilökunnalle tarkemman ja monipuolisemman seurannan asiakkaiden tilanteesta. Kellon avulla voidaan seurata asiakkaiden unenlaatua, liikuntasuorituksia/aktiivisuutta, ja muita hyvinvointiin liittyviä tietoja. Tämä antaa hoitajille mahdollisuuden havaita mahdolliset muutokset asiakkaan terveydentilassa aikaisemmin ja reagoida nopeammin.

Käyttöönotto on myös lisännyt asiakkaiden turvallisuuden tunnetta kotona asumisen aikana. Kello lähettää automaattisesti hälytyksen hoitajille, jos kellon keräämät tiedot osoittavat huolestuttavaa muutosta asiakkaan terveydentilassa. Sen avulla hoitohenkilökunta voi suunnitella hoitoa paremmin asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Kellon keräämät tiedot antavat hoitajille tarkempaa tietoa asiakkaan tarpeista ja mahdollisista haasteista. Tämä mahdollistaa hoitohenkilökunnalle paremman hoitosuunnitelman laadinnan, joka vastaa paremmin asiakkaan tarpeita.

Yllättäviä tai odottamattomia muutoksia mitä ratkaisun käyttöönotto on tuonut kotihoidon toimintaan:

  • Hoitohenkilökunnan työtehtävien jakaminen voi mahdollisesti jatkossa muuttua toiminnan lisäkehittämisessä, sillä kellon keräämien tietojen perusteella voidaan kohdentaa resurssit paremmin asiakkaiden tarpeiden mukaan. (Etähoivan soitot voidaan ohjelmoida priorisoimaan järjestyksen sen mukaan kenen asiakkaan voinnissa on tapahtunut huolestuttavia muutoksia). 
  • Asiakkaiden ja heidän läheistensä osallistuminen hoitoprosessiin on kasvanut, kun kellon keräämiä tietoja voidaan jakaa asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa ja keskustella yhdessä mahdollisista muutoksista hoitosuunnitelmassa.
  • Kellon käyttöönotto mahdollistanut kotihoidon palveluiden muokkaamisen turvapalveluiden osalta, sillä se antaa mahdollisuuden tarjota hyvinvointitietojen seurannan lisäksi myös turvapuhelinpalvelua joko niin että hälytysten vastaanotosta huolehtii omainen tai muu läheinen tai sitten perinteisenä turvapuhelin tukipalveluna. 
  • Kellon käyttöönotto on vaatinut koulutusta hoitohenkilökunnalta, jotta he osaavat hyödyntää kaikkia kellon ominaisuuksia ja ymmärtävät, miten kellon keräämät tiedot tulee tulkita. Koulutus on kuitenkin ollut tärkeä osa ratkaisun käyttöönottoa ja sen avulla hoitohenkilökunta pystyy hyödyntämään kellon tarjoamia mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. 

Kello mahdollistaa tarkemman ja monipuolisemman seurannan asiakkaiden tilanteesta, lisää asiakkaiden turvallisuuden tunnetta kotona asumisen aikana, auttaa hoitohenkilökuntaa suunnittelemaan hoitoa paremmin asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan sekä mahdollistaa kotihoidon palveluiden muokkaamisen hyvinvointialueella myös turvapuhelinratkaisun osalta

 

 

 

 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kellon käyttöönotto vaatii koulutusta hoitohenkilökunnalta, jotta he ymmärtävät, miten kellon keräämät tiedot tulee tulkita ja miten kellon ominaisuuksia voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Käyttöönotto vaatii myös resursseja, kuten aikaa ja rahaa. Kellon hankinta ja käyttöönotto voivat olla kustannuksia, mutta pitkällä tähtäimellä ne voivat säästää aikaa ja kustannuksia.

Hyvinvointikello soveltuu erilaisille kohderyhmille ja erilaisiin toimintaympäristöihin. Kellon avulla voidaan seurata ja tukea esimerkiksi ikääntyneitä, sairaita tai kehitysvammaisia henkilöitä. Kellon käyttö soveltuu myös erilaisiin toimintaympäristöihin, kuten kotihoitoon, palvelutaloihin tai sairaaloihin.

Käyttöönotossa kannattaa huomioida sudenkuopat, kuten henkilötietojen suoja ja kelloon liittyvät tekniset ongelmat. Henkilötietojen suojaamiseksi kannattaa huolehtia asianmukaisesta tietosuojasta, esimerkiksi salasanakäytännöistä ja käyttäjäoikeuksien hallinnasta. Kellon teknisten ongelmien varalle kannattaa miettiä nimetyt it-tukihenkilöt tai muu tuki. Tekninen toteutus ja onnistuminen kannattaa varmistaa ja sen suunnitteluun panostaa. Hyvinvointialueella oli iso sudenkuoppa liittyen hyvinvointialueelle siirtymiseen ja siihen liittyviin tietoteknisiin ongelmiin kuten verkkoon ja palomuureihin, jotka estivät työpöytä sovelluksen käyttöönoton. 

Lisäksi suositellaan jatkuvaa kehittämistä ja arvioimista, miten kellon käyttöönotto on vaikuttanut hoitotyön laatuun ja tehokkuuteen. On tärkeää arvioida erilisin mittarein ja indikaattoreiden avulla, onko kelloon investoitu aika ja raha tuonut odotetut hyödyt ja parantanut asiakkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjanmaan hyvinvointialue - Österbottens välfärdsområde
Toimintaympäristö
Vaasan kotihoto
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)