Hyvinvointiranneke kotihoidossa
Rannekello kerää ja koostaa sovellukseen tietoa asiakkaan valve- ja unirytmistä ja hälyttää muutoksista hoitajien mobiilisovellukseen. Tämä auttaa henkilökuntaa reagoimaan ongelmiin nopeasti ja vähentää tarpeettomia kotikäyntejä.
Toimintamallin nimi
Rannekello kerää ja koostaa sovellukseen tietoa asiakkaan valve- ja unirytmistä ja hälyttää muutoksista hoitajien mobiilisovellukseen. Tämä auttaa henkilökuntaa reagoimaan ongelmiin nopeasti ja vähentää tarpeettomia kotikäyntejä.
Asiakkaan ranteeseen puettava kello, joka kerää hyvinvointitietoa asiakkaasta. Kotiin asennetaan verkkoviralla ja omalla nettiyhteydellä toimiva tukiasema. Tiedot asiakkaan hyvinvoinnista siirtyvät sovellukseen johon kertyy koottua tietoa asiakkaan valve- ja unirytmistä. Ammattilaisille menevät hälytykset siirtyvät hoitajille mobiilisovellukseen. Ranneketta täytyy välillä ladata ja sen toimintasäde on tukiaseman kattama alue, joka on käytännössä asiakkaan koti. Ranneke ei toimi kodin ulkopuolelle poistuttaessa.
Hyvinvointikello tarjoaa tietoa potilaan tilasta ja auttaa hoitohenkilökuntaa reagoimaan nopeasti mahdollisiin ongelmiin. Ranneke tallentaa tietoa asiakkaan sykkeestä, liikkeistä ja unen laadusta, joka mahdollistaa hoitohenkilökunnalle mahdollisuuden tarkkailla asiakkaan tilaa etänä ja reagoida nopeasti, jos hänen tilassaan tapahtuu muutoksia. Ranneke oppii tunnistamaan asiakkaan yleistilan ja tavanomaisen rytmin sekä aktivisuuden. Mikäli tässä asiakkaan henkilökohtaisessa hyvinvointitiedossa tapahtuu muutosta aikaisempaan, reagoi järjestelmä antamalla hoitohenkilökunnalle asiasta hälytyksen/herätteen, jonka perusteella ammattilainen voi arvioida asiakkaan kokonaistilannetta ja sitä onko hoitohenkilökunnan syytä reagoida muutokseen. (Muutoksesta hälyttämisen herkkyyttä voidaan säätää, mulla tavanomaisesti se on asetettu 20%:iin).
Hyvinvointikellossa on myös mahdollisuus turvahälytysominaisuuteen. Asiakas voi hätätilanteessa painaa hälytysnappia. Hälytyksen saatuaan ammattilainen voi ottaa puhe- ja/tai kuvayhteyden asiakkaaseen ja tarkastella hänestä piirtynyttä hyvinvointitietoa. Tämä auttaa ammattilaista arvioimaan millä vasteella asiakas tarvitsee apua kotiinsa.
Hyvinvointikello tarjoaa siis reaaliaikaista tietoa asiakkaan tilasta, joka helpottaa ammattilaisten päätöksentekoa ja mahdollistaa nopean puuttumisen ongelmiin. Tämä vähentää hoitohenkilökunnan tarvetta tehdä turhia kotikäyntejä ja mahdollistaa resurssien paremman käytön. Toimintamallissa hyvinvointikello on kiinteässä yhteydessä etähoivan Alvar-palveluun. Toisin sanoen kaikki asiakkaat joilla on hyvinvointikello on myös Alvar-palvelu (etähoivan vuorovaikutteinen digialusta yhteydenpitoon).
Suomessa ikäihmisten palveluiden toimintaympäristö on monipuolinen ja kehittynyt. Meillä on laaja julkinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, joka tarjoaa ikääntyneille monipuolisia palveluita. Niitä ovat mm. terveyspalvelut, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, päivätoiminnan palvelut, kuntoutuspalvelut sekä omaishoidon tuki. Julkisten palveluiden lisäksi Suomessa on myös useita yksityisiä yrityksiä, palveluntuottajia, jotka tarjoavat ikäihmisille erilaisia palveluita.
Ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön liittyy myös muutoksia ja haasteita. Suomen demografinen (väestö- ja ikärakenne) huoltosuhteen muutos, jossa väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä laskee, aiheuttaa tilanteen jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa, kun taas resurssit niukkenevat. Paineita on ikäihmisten palveluiden kehittämiselle ja laajentamiselle. Ikäihmisten palveluiden kustannukset ovat kasvaneet, ja niiden rahoittaminen on yksi keskeisistä haasteista. Tilanne on johtanut siihen, että on tehostamistarpeita jonka vuoksi palveluiden järjestämistä tulee kehittää löytämällä tehokkaita ratkaisuja joiden laatu on kuitenkin varmistettu.
Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi) yhtenä keskeisenä tavoitteena on digitalisaatio ja teknologioiden hyödyntäminen. Jotta resurssit riittävät palvelutarpeen kotiin annettavan palvelutarpeen kasvaessa, on tarpeellista kehittää ja ottaa käyttöön teknologiaa monipuolisesti hyödyntäviä ratkaisuja.
Korona-pandemia on myös vaikuttanut merkittävästi ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön. Pandemia on korostanut tarvetta erilaisille digitaalisille ratkaisuille, kuten etäyhteyksille ja etäpalveluille, jotta ikäihmiset voivat saada palveluita turvallisesti ja tehokkaasti. Ennakoivalla ja kokonaisvaltaisella tiedolla asiakkaan toimintakyvystä ja hyvinvoinnista voidaan myös ennaltaehkäistä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta. Asiakkaan terveyden- ja hyvinvoinnin muutosten tiedolla on tutkitusti vaikuttavuutta hoito- ja kuntoutustyöhön sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin yhteiskunnalle. Teknologian laajempi hyödyntäminen kotiin annettavissa palveluissa on ollut kuitenkin vähäistä tai hajanaista ja selkeät kansalliset toimintamallit ovat puuttuneet.
Ikäihmisten oma suhtautuminen teknologiaan itsenäisyyttä, turvallisuutta sekä kotona-asumista mahdollistavana tekijänä on pääsääntöisesti myönteistä.
VIVAGO-kriteerit
Asiakkaan tulee ymmärtää ja hyväksyä Vivagon hyvinvointikellon käyttö
ja jokin alla olevista tarpeista tulee täyttyä
Asiakkaan hyvinvoinnista on hyödyllistä saada tietoa voinnin seuraamiseksi
-
-
- aktiivisuuden seuranta
- vitaalitoimintojen seuranta (esim. pulssi)
- uni- ja valverytmi (esim. yöhoidon tarpeen arviointi)
-
Asiakkaalla on tasapainon kanssa haasteita ja/tai taipumusta kaatuilla/horjahdella ja tietoon perustuvalle ennakoinnille on tarve
Asiakkaalla on havaittu sekavuutta ja/tai kipuja ja tietoon perustuvalle ennakoinnille on tarve
Asiakkaan sijaintitietoihin liittyvän liikkumisen seurantaan on tarve, myös kodin ulkopuolella
Hyvinvointiranneke on laite, joka auttaa seuraamaan asiakkaan unenlaatua, aktiivisuutta ja levon tarvetta. Sen avulla on mahdollista seurata kotihoidon asiakkaan hyvinvointia ja löytää tapoja parantaa sitä. Sen avulla voidaan tukea kotihoidon ammattilaisia seuraamaan ja arvioimaan asiakkaiden hyvinvointia. Ratkaisun käyttöönotto kotihoidossa edellyttää tiettyjä toimenpiteitä, jotta se voidaan juurruttaa osaksi organisaation arkea. Alla joitain käytännön toimenpiteitä, jotka voivat auttaa tämän ratkaisun juurruttamisessa ja levittämisessä kotihoidon organisaatiossa:
- Tietoisuuden lisääminen: Kotihoidon organisaatiossa on tärkeää lisätä tietoisuutta hyvinvointikellon eduista ja sen käytöstä kotihoidossa. Tämä voidaan toteuttaa tiedottamalla asiasta henkilöstölle ja asiakkaille, järjestämällä koulutuksia ja esittelyjä sekä levittämällä informaatiota kotihoidon/hyvinvointialueen verkkosivuilla tai muilla somekanavilla. Viestintä voidaan toteuttaa erilaisilla viestintäkanavilla, kuten sähköpostilla, intra-verkossa, esitteillä tai kokouksissa/tiimipalavereissa.
- Koulutus henkilöstölle: Hyvinvointikellon käyttöönotto edellyttää henkilöstön kouluttamista sen käyttöön. Koulutusta voidaan toteuttaa sisäisesti organisaation sisällä tai se voidaan järjestää teknologia toimittajan kautta. Tärkeintä on, että henkilöstö tietää, miten ratkaisua käytetään, miten se vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin ja miten sitä käytetään osana asiakaspalvelua sekä jatkuvaa hoidon seurantaa ja arviointia.
- Resurssien varaaminen: Kotihoidon tulee varata resursseja hyvinvointikellon käyttöönottoon. Tämä voi sisältää esimerkiksi laitteiden hankinnan, henkilöstön koulutuksen, teknisen tuen ja järjestelmän ylläpidon. Resurssien varaus tulee tehdä huolellisesti, jotta kotihoito pystyy tukemaan ratkaisun käyttöä pitkällä aikavälillä. Käyttöönotto kotihoidossa vaatii aikaa, henkilöstöä, rahaa ja osaamista. Aikaa tarvitaan organisaation sisäisten käytäntöjen ja prosessien muokkaamiseen ratkaisun käytön mahdollistamiseksi. Käytännön juurruttaminen vaatii aikaa suunnittelulle, koulutukselle, pilottivaiheelle ja arvioinnille. On tärkeää varata tarpeeksi aikaa jokaiselle vaiheelle, jotta käytäntö voidaan juurruttaa tehokkaasti. Henkilöstöä tarvitaan käyttöönoton suunnitteluun, toteuttamiseen ja kouluttamiseen. Käytännön juurruttaminen vaatii henkilöstöä, joka on koulutettu hyvinvointikellon käyttöön. Tarvittaessa organisaatio voi palkata lisähenkilöstöä tai kouluttaa nykyistä henkilöstöä. Rahaa tarvitaan laitteiden hankintaan, koulutukseen, tekniseen tukeen ja järjestelmän ylläpitoon. Käytännön juurruttaminen vaatii rahallisia investointeja, kuten laitteiden hankintaa, koulutus- ja viestintäkustannuksia sekä mahdollisia lisähenkilöstökuluja. Osaamista tarvitaan käytön hallintaan ja sen integroimiseen organisaation arkeen. Tarvitaan osaamista laitteen käytöstä, sen tulkinnasta ja merkityksestä. Jos organisaatiolla ei ole tarvittavaa osaamista, sitä voidaan hankkia esimerkiksi koulutusten tai ulkopuolisen asiantuntijan avulla.
- Käyttöönoton suunnittelu: Käyttöönoton suunnittelussa on tärkeää määritellä käyttöönoton tavoitteet, aikataulu, vastuut ja resurssit. Tämä sisältää myös käyttöönoton pilotoimisen ja arvioinnin.
- Pilotointi: Käyttöönoton aloittaminen pilotointivaiheella voi olla hyödyllistä. Tällöin valitaan muutama kymmenen asiakas, joille hyvinvointikellon käyttöönotto aloitetaan. Pilotoinnin avulla organisaatio voi testata järjestelmän toimivuutta käytännössä, korjata mahdollisia ongelmia ja tehdä tarvittavia muutoksia ennen sen laajempaa käyttöönottoa.
- Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa: Muiden kotihoidon toimijoiden tai hyvinvointialueiden kokemuksista kuuleminen ja oppiminen, sudenkuoppineen, saattaa olla hyödyllistä. Tämä antaa mahdollisuuden ottaa käyttöön organisaatioon soveltuvimmat ja parhaimmaksi koetut toimintamallit ja hylätä huonoksi todetut tavat. Muiden organisaatioiden kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa tiedon ja kokemusten jakamisen, ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämisen. Tästä saattaa olla hyötyä myös laajentamisessa.
- Arviointi ja seuranta: Kun ratkaisu on otettu käyttöön, kotihoidon tulee jatkaa sen käytön seurantaa ja arviointia. Käytännön juurruttamisen ja levittämisen onnistumista tulee arvioida säännöllisesti. Tämä voi sisältää asiakkaiden hyvinvoinnin arvioinnin ja palautteen keräämisen henkilöstöltä. Näiden arviointien ja palautteiden perusteella organisaatio voi tehdä tarvittavia muutoksia ja parannuksia hyvinvointikellon käyttöön liittyen. Tavoitteena on, että toimintamallin käytöstä tulee vakiintunut tapa toimia kotihoidon organisaatiossa ja sen avulla voidaan parantaa asiakkaiden hyvinvointia ja hoitoa. Tämä voi sisältää laitteen käytön seurantaa, asiakaspalautteen keräämistä ja henkilöstön haastatteluita.
- Koulutus: Koulutus on avainasemassa toimintamallin käytännön juurruttamisessa ja levittämisessä. Henkilöstön on saatava kattava koulutus laitteen toiminnasta, käytöstä, tulkinnasta ja merkityksestä. Koulutukset voidaan järjestää esimerkiksi webinaareina, luentoina tai työpajoina. Koulutus voidaan myös yhdistää muihin hoitoon liittyviin koulutuksiin.
- Henkilöstön sitouttaminen: Henkilöstön sitouttaminen on tärkeää hyvinvointikellon käyttöön. Se voidaan tehdä järjestämällä henkilöstön kokouksia, joissa käydään läpi laitteen käyttöönottoa ja sen merkitystä. Henkilöstö voidaan myös sitouttaa käyttämällä kannustimia ja palkkioita.
Käytännön juurruttamisen prosessi koostuu siis useista vaiheista, kuten suunnittelusta, koulutuksesta, pilottivaiheesta, viestinnästä ja arvioinnista. Jokainen vaihe on tärkeä, jotta toimintamalli saadaan tehokkaasti osaksi organisaation arkea. Kun käytäntö on juurrutettu, se tulee osaksi kotihoidon vakiintunutta tapaa toimia ja se voidaan sisällyttää hoitosuunnitelmiin ja prosesseihin. Käytännön jalkauttaminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa seurantaa ja arviointia, jotta sen tehokkuus voidaan varmistaa ja tarvittavat korjaukset voidaan tehdä heti.
Hyvinvointiranneketta testasi kotihoidon etähoivan (Alvar-palvelun) 22 asiakasta. Haastatteluun osallistui 17 pilottiin osallistunutta asiakasta. Haastattelut tehtiin alvar-hoitajan toimesta etäyhteyden kautta. Haastattelu tehtiin noin 4-5kk käyttöönoton jälkeen. Kaikki haastatellut asiakkaat kokivat kellon käytön helpoksi. Tärkeänä kellon käyttöä piti 3 asiakasta. Kaikki haastatellut asiakkaat kokivat palvelun hyväksi ja toimivaksi. Asiakkaat olivat hyvin motivointuneita itsekin saamaansa tietoon.
Hyvinvointirannekkeen käyttöön liittyen kuului suunnitelman mukaan asiakkaan osallistaminen omien tietojen tarkasteluun. Kymmenelle asiakkaalle tämä oli haastattelun mukaan toteutunut. Heidän kanssaan oli yhdessä tarkasteltu ja näytetty unen laatua ja kuinka asiakas on nukkunut. Kahden asiakkaan kohdalla oli yhteinen tarkastelu ja reagointi kertyneeseen hyvinvointitietoon johtanut siihen, että asiakas muutti rytmiään. Nämä kaksi asiakasta kertoivat, että heidän kanssaan oli yhdessä hoitajan kanssa keskusteltu, miten voisi olla enemmän vaikka ulkona tai siivoilla sen sijaan että menisi nukkumaan päivällä. Hoitajat myös ohjattiin tulemaan tuokioihin ja painottaneet säännöllistä rutiinia. Yksi asiakas kertoi haastattelussa pelkäävänsä, että häntä seurataan nyt kun on kello käytössä. Ja toinen huumorilla sanoi, että nyt tiedätte kuinka hän menee ja tulee. Laitteen käyttö paransi monen osalta vuorokausirytmiä sekä unen tarpeellisuutta sekä aikaa.
Omaiset ottivat hyvillä mielin asiakkaan osallistumisen teknologisten apuvälineiden käyttöön. Saatu tieto oli tärkeää myös omaiselle.
Hyvinvointikellon käyttöönotto on tuonut kotihoidon tilanteeseen positiivisia muutoksia. Se mahdollistaa hoitohenkilökunnalle tarkemman ja monipuolisemman seurannan asiakkaiden tilanteesta. Kellon avulla voidaan seurata asiakkaiden unenlaatua, liikuntasuorituksia/aktiivisuutta, ja muita hyvinvointiin liittyviä tietoja. Tämä antaa hoitajille mahdollisuuden havaita mahdolliset muutokset asiakkaan terveydentilassa aikaisemmin ja reagoida nopeammin.
Käyttöönotto on myös lisännyt asiakkaiden turvallisuuden tunnetta kotona asumisen aikana. Kello lähettää automaattisesti hälytyksen hoitajille, jos kellon keräämät tiedot osoittavat huolestuttavaa muutosta asiakkaan terveydentilassa. Sen avulla hoitohenkilökunta voi suunnitella hoitoa paremmin asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Kellon keräämät tiedot antavat hoitajille tarkempaa tietoa asiakkaan tarpeista ja mahdollisista haasteista. Tämä mahdollistaa hoitohenkilökunnalle paremman hoitosuunnitelman laadinnan, joka vastaa paremmin asiakkaan tarpeita.
Yllättäviä tai odottamattomia muutoksia mitä ratkaisun käyttöönotto on tuonut kotihoidon toimintaan:
- Hoitohenkilökunnan työtehtävien jakaminen voi mahdollisesti jatkossa muuttua toiminnan lisäkehittämisessä, sillä kellon keräämien tietojen perusteella voidaan kohdentaa resurssit paremmin asiakkaiden tarpeiden mukaan. (Etähoivan soitot voidaan ohjelmoida priorisoimaan järjestyksen sen mukaan kenen asiakkaan voinnissa on tapahtunut huolestuttavia muutoksia).
- Asiakkaiden ja heidän läheistensä osallistuminen hoitoprosessiin on kasvanut, kun kellon keräämiä tietoja voidaan jakaa asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa ja keskustella yhdessä mahdollisista muutoksista hoitosuunnitelmassa.
- Kellon käyttöönotto mahdollistanut kotihoidon palveluiden muokkaamisen turvapalveluiden osalta, sillä se antaa mahdollisuuden tarjota hyvinvointitietojen seurannan lisäksi myös turvapuhelinpalvelua joko niin että hälytysten vastaanotosta huolehtii omainen tai muu läheinen tai sitten perinteisenä turvapuhelin tukipalveluna.
- Kellon käyttöönotto on vaatinut koulutusta hoitohenkilökunnalta, jotta he osaavat hyödyntää kaikkia kellon ominaisuuksia ja ymmärtävät, miten kellon keräämät tiedot tulee tulkita. Koulutus on kuitenkin ollut tärkeä osa ratkaisun käyttöönottoa ja sen avulla hoitohenkilökunta pystyy hyödyntämään kellon tarjoamia mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla.
Kello mahdollistaa tarkemman ja monipuolisemman seurannan asiakkaiden tilanteesta, lisää asiakkaiden turvallisuuden tunnetta kotona asumisen aikana, auttaa hoitohenkilökuntaa suunnittelemaan hoitoa paremmin asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan sekä mahdollistaa kotihoidon palveluiden muokkaamisen hyvinvointialueella myös turvapuhelinratkaisun osalta