Hyvinvointitarjotin on työväline:

Ajantasaiset, strukturoidut tiedot sote-järjestöiltä.

Mukana sote-järjestöt, joilla valmius ja resurssi kohdata uusia toimintaan ohjautuvia kuntalaisia.

Sote-ammattilaiselle mahdollisuus kuntalaisen ohjaukseen yhden luukun ja kolmen klikkauksen kautta sote-järjestöjen toimintaan.

Sote-ammattilaiselle mahdollisuus lähettää suoraan hyvinvointitarjottimen kautta asiakkaan yhteystiedot (puhnum./sposti) ja sote-järjestöstä ollaan suoraan yhteydessä asiakkaaseen.

Toimintaympäristö **

Toimintaympäristön muutokset ovat olleet pohdinnassa hankkeen valmistelussa ja hankkeen aikana.

mm. valtakunnallisten uudistusten valmistelu, sote-järjestöjen rooli (eri sektoreiden näkökulmat rooliin), toimintaympäristön tulevat haasteet ja nykytila 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Savossa tiedostetaan,että kuntalaiset eivät löydä järjestöjen toimintaan mukaan, kunnat ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri kokevat järjestöjen toiminnan pirstaleiseksi, vaikeaksi hahmottaa ja järjestöjen roolin tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyössä on epäselvä. Pohjois-Savon alueella toimivien sosiaali-terveysjärjestöjen liittojen aluetyöntekijöiden mukaan kuntalaiset eivät löydä järjestöjen toimintaa tällä hetkellä kovinkaan hyvin eli tarvetta toiminnan tunnettuuden ja tavoitettavuuden lisäämiseen heidän mielestään on kuntalaisen ja sotealan työntekijöiden osalta. Pohjois-Savossa toimii valtakunnallisten järjestöjen aluetyöntekijöitä yhteensä 23 eri järjestöstä ja 40 työntekijää, keskeisiä toimintamuotoja Pohjois-Savon alueella ovat osallisuuden edistäminen, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tukeminen, vaikuttaminen, tiedotus, koulutus sekä kuntoutus. Kuopion kaupungin ylimmän virkamiesjohdon (palvelualueina perusturva, hyvinvoinnin edistäminen, terveydenhuolto) kanssa käydyistä keskusteluista ja niistä kirjoitetuista muistioista ilmenee, että sote-alan työntekijät kuvaavat järjestöjen toimintaa pirstaleiseksi, hajanaiseksi sekä vaikeasti hahmotettavaksi. Työntekijöiden on vaikea ohjata kuntalaista hänen hyvinvointiaan lisäävien toimintojen piiriin järjestöihin.

Sotepalveluja käyttävällä ihmisellä on sairaus, vamma, muu haitta taustalla ja hänen jaksamistaan ja hyvinvointiaan voidaan tukea järjestöissä edullisesti mm. vertaistukea, vapaaehtoistyön tekemisen paikkoja tarjoten. Itä-Suomessa on paljon köyhyyttä ja heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisen on taloudellisesti mahdollista osallistua järjestöjen toimintaan. Pohjois-Savon sairastavuusindeksi on maan suurin 128,8 (THL sairastavuusindeksi: ikävakioitu 2014-16).

Järjestöerityisyyden perustana ovat yleishyödyllisyys ja arvot, joten toiminnassa ei ole keskeisintä voiton maksimointi vaan tietyn väestöryhmän elämäntilanteen kohentaminen. Palveluja tuotetaan pienille erityisryhmille. Kytkös asiakkaisiin/kohderyhmään on poikkeuksellisen tiivis. Toiminta on usein lähtenyt ihmisryhmän palvelun tai tuen tarpeista ja sitä kehitetään pitkäjänteisesti yhdessä sairauden, vamman tai vaikean elämäntilanteen kokeneiden kanssa. Sairauden, vamman tai elämäntilanteen erityispiirteet ovat tulleet tutuiksi ja niihin on voitu kehittää vaikuttavia toimintatapoja ja palveluja. (Järjestöbarometri 2016, 116)

Järjestöjen toimintaympäristössä on käynnissä paljon muutoksia. Yli puolet valtakunnallisista järjestöistä ja vajaa viidennes yhdistyksistä arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyön vaikuttavan merkittävästi järjestöjen toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Kehittäminen muokkaa/muuttaa totuttuja rakenteita ja toimintatapoja ja muutos koskettaa myös järjestöjä sekä niiden hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan toimintaympäristöä ja yhteistyörakenteita kunnissa (Järjestöbarometri 2016, 102, 130-131). Pohjois-Savossa on 458 sote-järjestöä. Tiedetään yleisesti, miten paljon järjestöillä on hyviä palveluja ja kuntalaisen tulisi löytää ne. Tämä vähentää sote-palveluiden tarvetta ja kuormitusta sekä ennaltaehkäisee tulevaa sote-palveluiden tarvetta tuoden selkeitä kustannustehokkuutta kunnille.

Järjestöjen vahvuutena on tulkita sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyön ytimessä olevien asukkaitten ja asiakkaitten palvelukokemusten muutoksia. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Pohjois-Savossa tiedostetaan,että kuntalaiset eivät löydä järjestöjen toimintaan mukaan, kunnat ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri kokevat järjestöjen toiminnan pirstaleiseksi, vaikeaksi hahmottaa ja järjestöjen roolin tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyössä on epäselvä. Pohjois-Savon alueella toimivien sosiaali-terveysjärjestöjen liittojen aluetyöntekijöiden mukaan kuntalaiset eivät löydä järjestöjen toimintaa tällä hetkellä kovinkaan hyvin eli tarvetta toiminnan tunnettuuden ja tavoitettavuuden lisäämiseen heidän mielestään on kuntalaisen ja sotealan työntekijöiden osalta.

Liitteet
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Ketä oli mukana ensimmäisissä yhteiskehittämistyöpajoissa syksyllä 2017:

Huoltoliitto, Kuopion kaupunki, Kuopion liikuntalääketieteellinen tutkimuslaitos, Mielenterveyden keskusliitto, Pohjois-Savon muisti, Pohjois-Savon näkövammaiset ry, Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry, Varkauden Seudun Mielenterveysväki ry

Hyvinvointitarjotin on kehitetty yhteishankkeessa (Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus 2017-2020). Alla oleva porukka koostaa hankkeen ohjausryhmän. Hankkeen hallinnoijana toimii Kuopion Invalidit ry.

Ohjausryhmän rooli on ollut vahvasti hyvinvointitarjottimen siltaamistyön hahmottamisessa ja ohjaamisessa.  

  • mitä jää jäljelle hankkeen jälkeen? 

Ohjausryhmä on myös pitänyt kehittämistyön jatkuvuuden turvaamisen jatkuvasti keskiössä. 

Liitteet
Tavoiteltu muutos

Sote-palveluja käyttävän kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Pohjois-Savossa siten, että kuntalainen ja hänen läheisensä löytävät järjestöjen vertaistoiminnan, vapaaehtoistoiminta, ohjauksen ja neuvonnan piiriin riippumatta asuinkunnastaan. 

 

Muutoksen mittaaminen

Nykytilan arviointi jatkuvana 

  • sote-järjestöjen (toimijoiden) määrä  hyvinvointitarjottimella 
  • ammattilaisnäkymän käyttötilastot (istunnot ja sivun katselut) 
  • toimintakategoriat - mitä toimintaa tarjottimella on? 
  • paikkakunnat – montako toimijaa paikkakunnittain on? 

Seurantakysely (ensimmäinen seurantakysely tammi-helmi 2020) 

  • sote-järjestöille/toimijoille  
  • käyttäjäpaikoille/hyvinvointitarjotinta käyttävät sote-ammattilaiset 
  • pieni vastaajamäärä 
  • kooste liitteenä 
Liitteet
Toteutussuunnitelma

Kehittämisnäkökulmaa ei voi olla, jos ensin ei katsota peiliin ja kirkasteta oma toiminta. 

Ennen luottamuksen synnyttämistä on uskallettava tuoda esiin faktoja (strukturoitua, ajantasaista tietoa) omasta toiminnasta. 

Jotta yhteistyötä eri sektoreiden kesken voidaan kehittää, täytyy luoda mahdollisuuksia lähestyä strukturoitua, ajantasaista tietoa. 

Kun voidaan tuoda esiin kirkastettuna oma toiminta, voidaan aloittaa avoin keskustelu. Avoin keskustelu synnyttää luottamusta. 

Edelle mainituista syntyy parhaimmillaan kierre. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Järjestöjen toimintaympäristössä on käynnissä paljon muutoksia. Yli puolet valtakunnallisista järjestöistä ja vajaa viidennes yhdistyksistä arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyön vaikuttavan merkittävästi järjestöjen toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Kehittäminen muokkaa/muuttaa totuttuja rakenteita ja toimintatapoja ja muutos koskettaa myös järjestöjä sekä niiden hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan toimintaympäristöä ja yhteistyörakenteita kunnissa (Järjestöbarometri 2016, 102, 130-131). Pohjois-Savossa on 458 sote-järjestöä. Tiedetään yleisesti, miten paljon järjestöillä on hyviä palveluja ja kuntalaisen tulisi löytää ne. Tämä vähentää sote-palveluiden tarvetta ja kuormitusta sekä ennaltaehkäisee tulevaa sote-palveluiden tarvetta tuoden selkeitä kustannustehokkuutta kunnille.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Huomioituja kehittämismalleja.

Liitteet
Verkkosivun osoite
Savonlinnan ja Itä-Savon alueen palveluita kokoava sivusto, yhteistyössä Kolomo…
https://yssi.fi/
Ideointi

Toimenpiteinä järjestettiin Pienmarkkinoita syksy 2017-kevät 2019 

Teemana hyvinvointitarjottimen kehittämisen Pienmarkkinoilla 

  • Järjestöt vastaavat toiminnallaan Pohjois-Savossa muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin. 

Muut teemat Pienmarkkinoilla, jotka tukeneet kokonaisuudessaan kehittämiseksi. 

  • Järjestöt toimivat monimuotoisena älykkäänä verkostona kumppaneiden kanssa Pohjois-Savossa. 
  • Pohjois-Savon maakunnassa järjestöt ovat osallistavien rakenteiden kokonaisuudessa mukana. 
  • Järjestöt osaavat toimia Pohjois-Savon maakunnan rakenteissa vaikuttavasti. 
  • Järjestöillä on Pohjois-Savossa edellytykset kansalaistoimintaa, järjestölähtöiseen auttamistyöhön ja palvelutoimintaan. 
Idean konkretisointi ja visualisointi

Tästä lähdettiin hankesuunnitelmassa liikkeelle syksyllä 2017: “Rakennetaan Kuopion kaupungin alueella toimivien sote-järjestöjen toiminnasta hyvinvointitarjotin syksyllä 2017-2018, jota hyödynnetään asiakasneuvonnassa ja ohjauksessa.” 

Hanke on hyödyntänyt viestintäsparrausta ja visualisoinnin asiantuntijoita esim. toimintaidean kuvauksessa.

Liitteet
Hyvinvointitarjottimen ensimmäinen demo, julkaistu 2.11.2017
Idean testaus asiakkaalla

Kohderyhmiltä kerätty/saatu palaute ohjaa kehittämistä.  

 

 

Ratkaisun testaaminen

syksy 2017 – toimintaidea (raaka), demo, Pienmarkkinat (konkreettinen alustan yhteiskehittäminen) 

kevät 2018 – käyttäjätestaus, Pienmarkkinat (konkreettinen alustan yhteiskehittäminen jatkuu) 

Syksy 2018 - pilotointi Kuopiossa (ensimmäiset käyttäjäpaikat),  

2019 - käyttöönoton laajentaminen (lisää käyttäjäpaikkoja), toimijoiden tapaamiset 2krt/v 

2020 - käyttöönoton laajentamisen jatkaminen, toimijoiden tapaamiset 2 krt./v, toimintamallin kuvaus Innokylään (huhti), siltaamisorganisaatio (touko) 

jatkuvana:  

  • palautteen vastaanottaminen 
  • käyttäjäpaikkojen kontaktointi 
  • toimijoiden rekrytointi mukaan hyvinvointitarjottimelle 
  • uusien käyttäjäpaikkojen konktaktointi 
  • tietoisuuden lisääminen 

resurssit:  

  • sote-järjestöt: ovat hyvinvointitarjottimen ydin  
  • osallistuminen Pienmarkkinoilla kehittämiseen  
  • datantuottaja 
  • “lopputuotteen” organisoija ja tuottaja: kuntalaisen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäminen ja tukeminen  
  • palautteenantaja 
  • käyttäjäpaikat  
  • esittelytilaisuuden organisointi 
  • tiedon antaminen/ohjaus sote-järjestöjen toimintaan 
  • palautteenantaja  
  • Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus-hanketyöntekijät koordinointi 
  • FCGFlowmedik, Istekki ylläpito, koodaus 
Kokeilun tavoitteet

saada tietoa kohderyhmiltä toimintaideasta käytännössä. 

sote-järjestöt 

  • tietojen lisääminen tarjottimelle itsenäisesti 
  • tietojen päivittäminen tarjottimelle itsenäisesti 
  • yhteydenottopyyntöihin reagoiminen (tästä tulossa testitulokset toukokuussa)

sote-ammattilaiset 

  • 1 luukku 3 klikkausta –toimivuus 
  • yhteydenottopyynnön lähettäminen 
  • asiakkaan kohtaaminen kokonaisvaltaisesti: uskallus/rohkeus/aika ohjata asiakkaita sote-järjestöjen toimintaan 
Kokeilussa opittua

Kohderyhmäanalyysissa pohdittu kehittämiskokonaisuutta (onnistumisia,haasteita) keväällä 2020.

Ratkaisun perusidea **

Hyvinvointitarjotin on työväline: 

  •  ajantasaiset, strukturoidut tiedot sote-järjestöiltä 
  • kirkastettu toiminta sote-järjestöiltä 
  • sote-ammattilaiselle mahdollisuus kuntalaisen ohjaukseen yhden luukun ja kolmen klikkauksen kautta sote-järjestöjen toimintaan 
  • 1 luukku hyvinvointitarjotin 
  • 3 klikkausta tarve/diagnoosi, toiminta, paikkakunta 
Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Mitä vaatii? 

sote-järjestö 

  • kirkastettu toiminta: mitä, kenelle ja miten 
  • toimijatietojen täyttäminen tarjottimelle (ohjeet: videot ja teksti): kohderyhmä, ydintoiminta, paikkakunnat, joissa toimintaa, yhteyshenkilöt, tietojen ylläpitäjät sähköpostin kautta (toimijatietojen muokkausoikeus, hyvinvointitarjottimelta päivitys/tarkistuspyyntö 2 krt/v), yhteydenottopyyntöihin reagoimiselle, saapuu sähköpostiin vastuutaho/toimintamalli (soitto? viesti? kutsu? hissipuhe?) 
  • riski: toimijat eivät päivitä tietojaan hyvinvointitarjottimelle  

käyttäjäpaikka/sote-ammattilainen 

  • käyttöönotto: esittelytilaisuus 10min tai infoviesti (toiminnallisuuksien kuvaaminen, videot, nykytilan kuvaus, linkki tarjottimelle) 
  • asiakkaan kohtaaminen kokonaisvaltaisesti: uskallus/rohkeus/aika ohjata asiakkaita sote-järjestöjen toimintaan 
  • riski: hyvinvointitarjotin ei tule kattavasti käyttäjäpaikoilla tietoon 
  • riski: hyvinvointitarjottimen käyttö ei tule tarvittaessa osaksi asiakasohjausta (ei tarkoitus, että jokainen asiakas ohjataan sote-järjestöjen toimintaan vaan nähtävä yhdessä asiakkaan kanssa nähtävä tarve tiedolle esim. vertaistuesta) 

tilanne nyt (huhtikuu): 

Hyvinvointitarjottimen ylläpitomaksuista (SaaS-maksut) vastaa Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus-hanke. Hanke päättyy joulukuussa 2020. Hanke voi vastata SaaS-maksuista vuoden 2020 loppuun. Takarajana lopulliselle siltaamissuunnitelmalle on toukokuu 2020. 

siltaamistyö tällä hetkellä: 

tulevaisuuden sote-keskus-hanke 

  • tällä hetkellä huomioituna yhdessä työpaketissa: ennaltaehkäisevän tuen näkyvyyden ja saatavuuden parantumisen toimenpiteet, kohta”3) otetaan systemaattisesti kaikissa palveluissa käyttöön järjestöjen toimintaa kokoavat sähköiset työkalut (rakenneuudistus) osaksi palveluohjausta. 
  • lisäksi huomioituna myös rakenneuuditus-hakemuksessa
  • riski työpakettien alueellinen jakautuminen Poihjois-Savossa ja hyvinvointitarjottimen kehittämisen ”ei kenenkään vastuulla” 

Tukipilari (STEAn Ak-avustusta saava toimija) 

  • keskustelu käytävä avustusvalmistelijan kanssa 
  • huomioitava syksyllä toimintasuunnitelmassa: osana verkostoyhteistyötä ja kehittämistoimintaa 
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Alla oleva listaus varmistaa, että menet toimintaidean hyödyntämisessä tai edelleen kehittämisessä tai käyttöönotossa pahasti metsään. 

Top 5 mokat 

  • tarjoa valmista 
  • viesti mahdollisimman vähän suunnittelu- ja kehittämisvaiheessa 
  • esitä utopia todellisuutena 
  • anna “koodaajafirman” vastuulle muodostaa kokonaisarkkitehtuurikuvaus kehitettävästä työkalusta 
  • sano kaikkeen kyllä 

Ja kaikki yllä ovat inhimillisiä juttuja, jotka voivat tapahtua - tiedämmehän mitä kehittämishankkeissa tekeminen voi toisinaan olla. Kaikesta huolimatta kehittämishousut/hameet/legginssit jalkaa ja eikun hommiin. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

sote-uudistuksen kaatuminen 

  • kehittäjäkumppanin - valmisteluorganisaation häviäminen maakunnasta – ei maakunnan kattavaa toimijaa, johon sillata hyvinointitarjotin 
  • hyvinvointitarjottimen suunniteltu kattava käyttöönotto osana järjestäjän vaatimuksia koskien sote-keskuksia kariutui 
  • sote-järjestöjen avustusten jakamisen prosessin valmistelu maakunnan valmisteluorganisaation työn tueksi ohjeistettiin ajamaan alas toimeenpanijan taholta, hyvinvointitarjottimen toimijoiden tuottaman tiedon hyödyntäminen avustusten jakamisen prosessissa 

korona 

  • työrauha sote-sektorilla työskenteleville: sote-järjestöissä työskentelevät ammattilaiset ja toimivat vapaaehtoiset  sekä julkisella sektorilla työskenteleville ammattilaisille 

tulevaisuuden sote-keskus-hanke ja rakenneuudistus-rahoitus 

  • tällä hetkellä huomioituna yhdessä työpaketissa: Ennaltaehkäisevän tuen näkyvyyden ja saatavuuden parantumisen toimenpiteet, kohta ”3) otetaan systemaattisesti kaikissa palveluissa käyttöön järjestöjen toimintaa kokoavat sähköiset työkalut (rakenneuudistus) osaksi palveluohjausta.” ja huomioituna myös rakenneuuditus-hakemuksessa
  • mahdollisuus päästä osaksi kehittämiskokonaisuutta, joka tapahtuu juuri oikeassa ympäristössä (sote-keskus ympäristössä)
  • Pohjois-Savossa työpakettien alueellinen jakautuminen: yksi kunta organisaationa ei riitä hyvinvointitarjottimen käytön laajentamiseen ja ylläpitämiseen 
  • hyvinvointitarjotin tarvitsee käyttöönoton laajentamisen lisäksi kehittämistä: jääkö tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa ”ei kenenkään vastuulle”