Hyvinvointitarjotin

Pohjois-Savossa tiedostetaan,että kuntalaiset eivät löydä järjestöjen toimintaan mukaan, kunnat ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri kokevat järjestöjen toiminnan pirstaleiseksi, vaikeaksi hahmottaa ja järjestöjen roolin tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyössä on epäselvä. Pohjois-Savon alueella toimivien sosiaali-terveysjärjestöjen liittojen aluetyöntekijöiden mukaan kuntalaiset eivät löydä järjestöjen toimintaa tällä hetkellä kovinkaan hyvin eli tarvetta toiminnan tunnettuuden ja tavoitettavuuden lisäämiseen heidän mielestään on kuntalaisen ja sotealan työntekijöiden osalta. Pohjois-Savossa toimii valtakunnallisten järjestöjen aluetyöntekijöitä yhteensä 23 eri järjestöstä ja 40 työntekijää, keskeisiä toimintamuotoja Pohjois-Savon alueella ovat osallisuuden edistäminen, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tukeminen, vaikuttaminen, tiedotus, koulutus sekä kuntoutus. Kuopion kaupungin ylimmän virkamiesjohdon (palvelualueina perusturva, hyvinvoinnin edistäminen, terveydenhuolto) kanssa käydyistä keskusteluista ja niistä kirjoitetuista muistioista ilmenee, että sote-alan työntekijät kuvaavat järjestöjen toimintaa pirstaleiseksi, hajanaiseksi sekä vaikeasti hahmotettavaksi. Työntekijöiden on vaikea ohjata kuntalaista hänen hyvinvointiaan lisäävien toimintojen piiriin järjestöihin.

Sotepalveluja käyttävällä ihmisellä on sairaus, vamma, muu haitta taustalla ja hänen jaksamistaan ja hyvinvointiaan voidaan tukea järjestöissä edullisesti mm. vertaistukea, vapaaehtoistyön tekemisen paikkoja tarjoten. Itä-Suomessa on paljon köyhyyttä ja heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisen on taloudellisesti mahdollista osallistua järjestöjen toimintaan. Pohjois-Savon sairastavuusindeksi on maan suurin 128,8 (THL sairastavuusindeksi: ikävakioitu 2014-16).

Järjestöerityisyyden perustana ovat yleishyödyllisyys ja arvot, joten toiminnassa ei ole keskeisintä voiton maksimointi vaan tietyn väestöryhmän elämäntilanteen kohentaminen. Palveluja tuotetaan pienille erityisryhmille. Kytkös asiakkaisiin/kohderyhmään on poikkeuksellisen tiivis. Toiminta on usein lähtenyt ihmisryhmän palvelun tai tuen tarpeista ja sitä kehitetään pitkäjänteisesti yhdessä sairauden, vamman tai vaikean elämäntilanteen kokeneiden kanssa. Sairauden, vamman tai elämäntilanteen erityispiirteet ovat tulleet tutuiksi ja niihin on voitu kehittää vaikuttavia toimintatapoja ja palveluja. (Järjestöbarometri 2016, 116)

Järjestöjen toimintaympäristössä on käynnissä paljon muutoksia. Yli puolet valtakunnallisista järjestöistä ja vajaa viidennes yhdistyksistä arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyön vaikuttavan merkittävästi järjestöjen toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Kehittäminen muokkaa/muuttaa totuttuja rakenteita ja toimintatapoja ja muutos koskettaa myös järjestöjä sekä niiden hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan toimintaympäristöä ja yhteistyörakenteita kunnissa (Järjestöbarometri 2016, 102, 130-131). Pohjois-Savossa on 458 sote-järjestöä. Tiedetään yleisesti, miten paljon järjestöillä on hyviä palveluja ja kuntalaisen tulisi löytää ne. Tämä vähentää sote-palveluiden tarvetta ja kuormitusta sekä ennaltaehkäisee tulevaa sote-palveluiden tarvetta tuoden selkeitä kustannustehokkuutta kunnille.

Järjestöjen vahvuutena on tulkita sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyön ytimessä olevien asukkaitten ja asiakkaitten palvelukokemusten muutoksia.