ICF-osaaminen yhteiseksi malliksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ICF-osaamisen laaja-alaisella kehittämisellä ja juurruttamisella arjen työhön on vahvistettu asiakaslähtöistä palveluiden integraatiota, asiakasohjausta ja moniammatillista tiimimallia.
Toimintamallin nimi
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ICF-osaamisen laaja-alaisella kehittämisellä ja juurruttamisella arjen työhön on vahvistettu asiakaslähtöistä palveluiden integraatiota, asiakasohjausta ja moniammatillista tiimimallia.
Kuva
Laaja-alaisella ICF-osaamisella luodaan organisaatioon yhteistä toimintakyky ymmärrystä ja saadaan asiakkaan mukana kulkevaa yhdenmukaista toimintakykytietoa. Toimintakyky käsitetään yhteisellä tavalla toimijasta ja toimintayksiköstä riippumatta (sekä terveys- että sosiaalipuolen toimijat) huomioiden kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet. Asiakkaan ei tarvitse kertoa jokaiselle ammattilaiselle samoja asioita ja eri ammattilaisten päällekkäisen työn tekeminen vähenee. ICF-osaaminen vahvistaa sote-ammattilaisten työ- ja toimintakyvyn arviointiosaamista nostaen asiakkaan tarpeet ja tavoitteet keskiöön. ICF ohjaa ennakoimaan uhkaavia toimintarajoitteita, huomioimaan muutokset toimintakyvyssä ja reagoimaan niihin nopeasti. ICF-mallin dynaamisuuden ymmärtäminen auttaa löytämään toimintarajoitteiden juurisyitä ja kohdentamaan interventioita moniammatillisesti ja oikea-aikaisesti.
Paljon tai monialaisesti palveluja käyttävän asiakkaan palvelupolku helpottuu ja asiakasohjaus sujuvoituu, kun terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimijoilla on yhteinen kieli ja yhteiset käsitteet asiakkaan toiminta- ja työkyvyn kokonaisvaltaiseen arviointiin ja tarkasteluun.
Eri toimijoiden on mahdollista hyödyntää asiakkaan prosessissa jo olemassa olevaa toimintakykytietoa, jolloin asiakas ei kohtaa turhaan perättäisiä arvioita. Myös työaikaa säästyy.
ICF-osaamisella tavoitellaan vahvaa tukea asiakaslähtöisen, moniammatillisen tiimityöskentelyn vahvistumiseksi mm. hyvinvointialueiden omatiimeissä. Lähtökohtana toimintakyvyn tarkastelussa on asiakkaan oma kokemus, hänelle itselleen merkitykselliset tavoitteet ja arjen osallistuminen. Asiakasta osallistetaan sanoittamaan omaa tilannettaan ja toimintakykyään, siinä olevia vahvuuksia, haasteita sekä omia tavoitteitaan. Tätä kautta tuetaan asiakkaan aktiivista toimijuutta ja sitoutetaan sekä vastuutetaan häntä hoitoonsa/ kuntoutukseensa. Asiakas voi myös täyttää itse ICF-sovelluksessa olevan Promis-29, Promis-10 ja / tai GDS -mittarin, tuottaa tietoa toimintakyvyssään olevien ongelmien määrästä sekä tarkastella omaa toimintakykyään ja siinä tapahtuneita muutoksia visuaalisesti yhdessä ammattilaisen kanssa.
Kestävän kasvun ohjelman aikana Ekhvalla on koulutettu lisää ammattilaisia kaksipäiväisillä ICF-koulutuksilla, joihin on osallistuttu laajasti eri yksiköistä. Ensisijaiset kohdetyhmät vuonna 2024 ovat hyvinvointiasemien omahoitajat, kotihoidon toimijat ja asiakasohjaajat
Tulevaisuuden Sote-keskus hankkeessa alkanutta työskentelyä koulutukseen osallistuneiden yksilöiden kanssa on jatkettu esihenkilöiden ja ICF-asiantuntijan johdolla työpajoissa juurruttaen ICF:ää osaksi arjen työtä. Aiemmin mukaan tulleiden yksiköiden ja toimijoiden kanssa on jatkettu myös ICF- keskustelua ja sparrausta eri muodoissaan kunkin yksikön tarpeiden mukaisesti sekä terveyden- että sosiaalihuollon yksiköissä. Ekhvalla käytössä olevan ICF-pohjaisen kirjaamisalustan käyttöönotot, koulutukset ja tuki ovat myös jatkuneet laajalti eri yksiköissä.
Tulevaisuuden Sote-keskus kehittämisessä määriteltiin ICF-osaamisen tuen malli Ekhvalle. Malli tarvitsee toteutuakseen resurssoinnin ICF-asiantuntijan, toimintakykymobiiliasiantuntijan ja koulutusten osalta. Lähiesihenkilöiden sitoutuminen ICF osaamisen edistämiseen yksikössään ja konkreettinen suunnitelma on ratkaisevaa ICF.n juurtumiseksi osaksi arjen työtä. Osassa yksiköitä kyse on myös toimintakulttuurin muutoksen johtamisesta.
ICF-osaaminen on vahvistunut laajalti Ekhvan eri yksiköissä ja osassa yksiköitä on edetty jalkauttamisesta juurruttamiseen osaksi arjen työtä. Samanaikaisesti on tehty vahvasti ICF-pohjaisen digitaalisen kirjaamisalustan (toimintakykymobiili, SBM) kehittämistyötä ja päivityksiä. Ammattilaiset voivat nyt asiakkaan luvan varaisesti tarkastella SBM-alustalta toisen rekisterin toimijan tuottamaa toimintakykytietoa hänen sujuvan palveluprosessinsa edistämiseksi. Käyttäjien lisääntymisen myötä sovellusta päivitetään ja jatkokehitetään jatkuvasti käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Toimintakykymobiili on otettu käyttöön tai kokeiluun noin 20 eri yksikössä.
Joissakin yksiköissä kirjaamisen fraasit on muutettu ICF-pohjaisiksi. SBM-alustalla olevia toimintakykyprofiileja hyödynnetään aiempaa enemmän asiakkaan sujuvan hoito-, palvelu- ja kuntoutuspolun varmistumiseksi ja päällekkäisten arviointien poistumiseksi. Erityisesti kotihoidon ja kotiutusyksikön toimijoiden kirjauksissa kuvataan aiempaa enemmän asiakkaan voimavaroja ja osallisuutta sekä sanoitetaan enemmän toimintakykyä ja rajoitteita. Kotihoidon kuntouttavan arviointijaksojen tauluihin on tehty ICF:n mukaisia muutoksia. Omahoitajien vastaanotoilla asiakkaan omien tavoitteiden ja kokemusten huomioiminen hoitosuunnitelmissa on lisääntynyt.