Ikääntyneiden ja tulevaisuuden ikääntyneiden maakunnallinen hyvinvointikysely
Hankkeen tuella toteutettiin ikääntyneille suunnattu hyvinvointikysely, jonka kysymykset pohjautuivat ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmaan. Kysely oli kaikille avoin ja vastaaminen mahdollista joko sähköisesti tai paperilomakkeilla.
Toimintamallin nimi
Hankkeen tuella toteutettiin ikääntyneille suunnattu hyvinvointikysely, jonka kysymykset pohjautuivat ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmaan. Kysely oli kaikille avoin ja vastaaminen mahdollista joko sähköisesti tai paperilomakkeilla.
Tavoitteena on ollut saada tietoa siitä, miten maakunnan ikääntyneet asukkaat voivat. Tarkoituksena on ollut selvittää hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten arjen merkityksellisyyttä, turvallisuutta ja kotona pärjäämistä sekä tietoisuutta hyvinvointialueen ja kuntien ennaltaehkäisevistä palveluista. Kymenlaaksossa on käytössä alueellinen ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma. Toiveena oli saada välitavoitteiden arviointiin liittyvää tietoa ja kyselyn kysymykset nostettiin tavoitteista.
Kymenlaaksossa yli 75-vuotiaiden määrä on jo valtakunnallisessa vertailussa korkea ja se tulee kasvamaan edelleen lähivuosina. Kymenlaakson hyvinvointialueen ennalta ehkäisevää hyvinvointi-terveysyhteistyötä on tehty maakunnallisella tasolla aktiivisesti jo vuodesta 2019 alkaen. Mukana on hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoita. Kymenlaaksossa on kuusi kuntaa: Kouvola, Kotka, Hamina, Miehikkälä, Virolahti ja Pyhtää.
Alueellinen ikääntyneen väestön maakunnallinen hyvinvointisuunnitelma on luotu vuosille 2021-2025. Hyvinvointisuunnitelma on aluevaltuuston hyväksymä ja sen toimenpiteitä seurataan.
Kymenlaakson alueen ikääntyneiden määrä kasvaa merkittävästi seuraavan 20 vuoden aikana. Yli 85-vuotiaiden määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Palveluiden tarve tulee ennusteiden mukaan lisääntymään ja on tärkeää toimia yhdessä eri toimijoiden kanssa ennalta ehkäisevästi, että tulevaisuudessa palvelut sujuvat ja riittävät myös henkilöstöresurssihaasteiden keskellä.
TulKoti-hankkeen kohderyhmänä ovat Kymenlaakson hyvinvointialueen ikäihmiset, jo palveluiden piirissä olevat asiakkaat sekä ennaltaehkäisevää palvelua tarvitsevat asiakkaat. Hankkeessa on tarkoitus kehitetty toimia, joiden avulla ikääntyneiden turvallista kotona asumista voidaan tukea. Kehitystoimenpiteissä on huomioitu myös iäkkäiden omaiset, läheiset ja omaishoitajat. Keskeinen kohderyhmä on ollut myös Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstö, joka tuottaa palveluja ikääntyneille asiakkaille.
Kyselyn lähtökohtana oli tarve saada tietoa alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja tietoisuudesta ennalta ehkäisevistä palveluista. Kokonaisuudessaan prosessiin kului noin vuosi ajatuksesta kyselyn vastauksiin.
Kyselyn tarpeellisuutta ja tulokulmaa arvioitiin yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kyselyn kysymysten muotoilussa oli kerätty työryhmä hyvinvointialueen eri toimijoista. Kyselyn tekninen toteutus ja tulosten analyysi oli ulkoistettu Nordic Healthcare Groupille ostopalveluna.
Kysely toteutettiin verkko- ja paperikyselynä kuuden viikon aikana syksyllä 2023. Kyselyä markkinoitiin kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hyvinvointialueen kanavia hyödyntäen sekä lehti-ilmoituksilla. Paperikyselyn vastauspisteitä oli kaikissa maakunnan kirjastoissa sekä useissa eri yhteisötiloissa. Lisäksi hankkeesta jalkauduttiin vastauspisteille sekä eri tapahtumiin keskustelemaan hyvinvoinnista ja tapaamisissa sai vastata kyselyyn haastatellen.
Loppuvuodesta 2023 saatiin tulokset ja niitä levitettiin kaikille toimijoille sekä asukkaille verkkosivuilla, Tulkoti -hankkeen seminaarissa, mainostamalla ja käymällä eri ryhmien tapaamisissa puhumassa aiheesta.
Kyselyyn saatiin 1002 vastausta, joista sähköisiä vastauksia oli 724. Vastanneiden mukaan osallisuuden, merkityksellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunne ovat hyvällä tasolla ja suurimalla osalla vastaajista heidän elämänsä on mielekästä ja aktiivista. Asukkaiden osallisuuden kokemukset olivat vahvoja: lähes yhdeksän kymmenestä koki elämänsä merkitykselliseksi ja suurin osa koki kuuluvansa johonkin yhteisöön tai ryhmään. Useimmat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun, eli heillä oli vahva tunne toimijuudesta.
Kyselyyn vastanneista suuri osa oli liikunnallisesti aktiivisia. Terveydentila ja motivaation tai seuran puute saattoivat vähentää liikuntaintoa. Liikunta paikat tunnettiin hyvin. Hyvinvointialueen ennaltaehkäisevien palveluiden ja kuntien toimintojen tunnettuuden lisäämistä on syytä jatkaa edelleen. Vastaajat kokivat oman ympäristönsä pääasiassa turvallisena ja toimijuuden tärkeys korostui myös kysyttäessä kotona yksin pärjäämisestä.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman väliarvioinnissa. Lukuisista avoimista kysymyksistä nousseita vastauksia on viety tietoa kuntakohtaisesti eteenpäin. Havaintoina nousi muiden muassa, että ikääntyneille suunnattujen palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden mahdollistaminen on tulevaisuudessakin tärkeää. Hyvinvointialueen verkkosivuston kehittämisessä tulee huomioida käyttökokemukset, saavutettavuus ja selkokielisyys. Yksinäisyyden torjumisessa tarvitaan yhteistyötä kaikilta toimijoilta.