Ikäihminen kehittäjänä
Toimintamallissa kansalaiset ovat aktiivisia toimijoita ja osallisia yhteiskunnassamme. Osallistumisen kyky kasvaa ja taito kehittyy, kun ikäihminen kokee tulleensa kuulluksi ja tuntee, että hänen mielipiteitään arvostetaan.
Ikäihminen kehittäjänä -toimintamallissa ikäihminen on tasavertaisena toimijana ammattilaisten kanssa. Mallissa ikäihminen toimii asiantuntijana, kehittäjänä, tiedottajana, kouluttajana, arvioijana, vaikuttajana ja ryhmänohjaajana. Ikäihmisten voimavaroja ei kannata jättää käyttämättä.
Ikäihminen kehittäjänä -toimintamallia on kehitetty vuodesta 2009 lähtien Aijjoos-kumppanuushankkeessa yhteistyössä ikäihmisistä koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa. Toimintamalli on osa Aijjoos-kumppanuushankkeen kehittämispäällikkö Marja-Liisa Nevalan opinnäytetyötä (sosionomi YAMK).
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kansalaiset ovat aktiivisia toimijoita ja osallisia yhteiskunnassamme. Osallistumisen kyky kasvaa ja taito kehittyy, kun ikäihminen kokee tulleensa kuulluksi ja tuntee, että hänen mielipiteitään arvostetaan.
Ikäihminen kehittäjänä -toimintamallissa ikäihminen on tasavertaisena toimijana ammattilaisten kanssa. Mallissa ikäihminen toimii asiantuntijana, kehittäjänä, tiedottajana, kouluttajana, arvioijana, vaikuttajana ja ryhmänohjaajana. Ikäihmisten voimavaroja ei kannata jättää käyttämättä.
Ikäihminen kehittäjänä -toimintamallia on kehitetty vuodesta 2009 lähtien Aijjoos-kumppanuushankkeessa yhteistyössä ikäihmisistä koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa. Toimintamalli on osa Aijjoos-kumppanuushankkeen kehittämispäällikkö Marja-Liisa Nevalan opinnäytetyötä (sosionomi YAMK).
Ikäihminen kehittäjänä -toimintamallissa ikäihminen on tasavertaisena toimijana ammattilaisten kanssa. Mallissa ikäihminen toimii asiantuntijana, kehittäjänä, tiedottajana, kouluttajana, arvioijana, vaikuttajana ja ryhmänohjaajana. Ikäihmisten voimavaroja ei kannata jättää käyttämättä.
Ikäihmisillä on voimavaroja, osaamista, kykyjä ja aktiivisuutta, ja heidän osallistumisensa myötä sosiaalinen, kulttuurinen ja inhimillinen pääoma saadaan käyttöön kehittämistyöhön. Yksittäisten ikäihmisten lisäksi ikäihmisten ryhmät ja yhteisöt, esim. vanhusneuvostot, tulee ottaa mukaan sektorirajat ylittävään palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Aijjoos-kumppanuushankkeessa ikäihmiset ovat esim. olleet mukana erilaisissa mallinnustyöryhmissä ja ikääntymispoliittisen ohjelman suunnittelussa. Ikäihmiset ovat myös olleet mukana suunnittelemassa Aijjoos-hankkeessa järjestettäviä tapahtumia, koulutuksia ja ryhmiä. Ammattilaisten ei pidä yksin suunnitella tapahtumia ja palveluja ikäihmisille, vaan kysyä ikäihmisten mielipiteitä ja tarpeita. Heidän todellinen tarpeensa voi olla esim. tietokoneen tai kännykän käyttökurssi. Ikäihminen kehittäjänä -toimintamallissa ikäihmiset toimivat esim. tuotekehittelyssä ja palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Toimintamallissa ikäihmiset toimivat asiantuntijoina. Kokemuksellinen asiantuntijuus on nostettu ammatillisen asiantuntijuuden rinnalle. Ikäihmiset ovat parhaita asiantuntijoita kertomaan, miten palveluita tulisi suunnitella, toteuttaa ja arvioida. Ikäihmisillä on monenlaisia voimavaroja, ja ne kumpuavat eletystä elämästä. Aijjoos-kumppanuushankkeessa perustettiin ikäihmisistä koostuva asiatuntijaryhmä. Ryhmään kutsuttiin kaikki tietyn ikäluokan edustajat. Asiantuntijaryhmään tuli ikäihmisiä kaikista Aijjoos-hankkeen toiminta-alueen kunnista. Lisäksi hankkeessa perustettiin omaishoidon asiantuntijaryhmä, jossa omaishoitajat ovat suunnittelemassa palveluita omaishoitajille. Ikäihmiset ovat mm. olleet kehittämässä Aijjoos-hankkeessa julkaistua alkoholinkäytön puheeksiottolomaketta (Kysely ikäihmisen alkoholinkäytöstä), jonka kysymykset on muokattu ikäihmisille sopiviksi.
Toimintamallissa ikäihmiset toimivat arvioijina. Ikäihmisille tulee järjestää palveluiden arviointitilaisuuksia säännöllisesti. Arviointitilaisuuden tulee olla sellaisessa paikassa, joka on luonteva kokoontumispaikka ikäihmisille. Jokaisen mukana olevan tulee kokea, että juuri hänen osallistumisensa on tärkeä. Tällaisessa osallistavassa arvioinnissa pyritään oppimiseen ja yhteisen näkemyksen saamiseen arvioitavista asioista. Esim. Aijjoos-kumppanuushankkeessa järjestettiin kotihoidon asiakkaiden keskusteluryhmä ja Hyvinvointia edistävien kotikäyntien palautetilaisuuksia. Hyvät ja kehitettävät asiat listattiin tiedon eteenpäin viemiseksi. Tilaisuudet herättivät monet ajattelemaan, mitä he voisivat itse tehdä oman hyvinvointinsa eteen.
Toimintamallissa ikäihmiset toimivat kouluttajina ja luennoitsijoina esim. ammattilaisten koulutustilaisuuksissa ja yleisöluennoilla. Ikäihmisten asiantuntemusta tulisi käyttää useammin koulutuksissa. Kun ikäihminen on toiminut luennoitsijana Aijjoos-kumppanuushankkeen järjestämissä seminaareissa, palautteen mukaan juuri ne puheenvuorot ovat olleet tilaisuuksien parasta antia. Kokemusasiantuntijuuden käyttö täydentää ammatillista asiantuntemusta. Aijjoos-kumppanuushankkeessa ikäihmiset ovat mm. olleet kertomassa Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksista alueen lääkäreille. Tavoitteena oli, että lääkärit osaisivat hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kotikäyntien tuloksia. Ikäihminen kehittäjänä -toimintamallia erilaisissa tilaisuuksissa esiteltäessä ovat ikäihmiset itse luennoineet mallin hyödyistä.
Toimintamallissa ikäihmiset toimivat tiedottajina. Ikäihmiset antavat esim. haastatteluja lehtiin sekä ovat mukana tiedotustilaisuuksissa. Tämä lisää uutisaiheiden kiinnostavuutta ja samalla ikääntyvien kansalaisten osallisuutta. Esim. Aijjoos-kumppanuushankkeen järjestämässä palveluoppaan julkaisutilaisuudessa ikäihmiset kertoivat näkökulmiaan oppaasta ja sen käytöstä. Ikäihmiset ovat ottaneet itse yhteyttä tiedotusvälineisiin ja kertoneet esim. vertaisryhmien toiminnasta. Tämä on madaltanut uutiskynnystä.
Toimintamallissa ikäihmiset ovat vaikuttajia esim. lautakuntien, johtoryhmien, hallitusten ja valtuustojen kokouksissa. Aito vuorovaikutus syntyy, kun kokouksen osanottajat voivat keskustella ikäihmisten edustajan kanssa. Toimintamallissa ikääntyvät toimivat aktiivisesti osallisena yhteiskunnassamme. Aijjoos-kumppanuushankkeessa ikäihmiset osallistuivat asukaslautakuntien kokouksiin, joissa esiteltiin Hyvinvontia edistävien kotikäyntien tuloksia. Tilastoidut tulokset kertovat paljon, mutta aidompi vuorovaikutus syntyy siitä, että lautakunnan jäsenet voivat keskustella ikäluokan edustajan kanssa.
Toimintamallissa ikäihmiset toimivat ryhmänohjaajina esim. liikunta-, keskustelu- tai vertaistukiryhmissä. Ryhmätoiminta vastaa ikäihmisten tarpeisiin, kun he itse suunnittelevat sen sisällön. Tarvittaessa ryhmänohjaukseen on tarjottava koulutusta sekä tukea.
Levittämisen tueksi on toimintamallista Aijjoos-hankkeessa laadittu julkaisu sekä kirja. Toimintamallista on kirjoitettu artikkeleita alan ammattilehtiin, kuten Vanhustyö sekä Terveys ja Talous. Mallia on esitelty eri puolella Suomea. Toimintamallia sovelletaan usealla paikkakunnalla. Ikäihminen kehittäjänä -toimintamalli on tärkeä, koska ikäihmisten asiantuntijuutta ei vielä tänäkään päivänä osata tarpeeksi arvostaa ja hyödyntää.
Mallin myötä ikäihmiset on otettu luontevaksi osaksi julkisen sektorin työryhmiä esim. omaishoidon yhteistyöryhmä, asiakasraadit ja kumppanuuspöydät. Ikäihmisten mielipidettä palveluita kehitettäessä arvostetaan.
Kansikuva
