IKÄTUKI -yksilömuotoista tukea vaikeaan elämänmuutostilanteeseen ikääntyneille
Tavoitteellisen ja määräaikaisen tukihenkilötoiminnan avulla tuetaan ikääntyneen omia voimavaroja ja toimintakykyä vaikeasta elämänmuutostilanteesta (esim. leskeytyminen) eteenpäin pääsemiseksi. Toiminta perustuu ammatillisesti koordinoituun vapaaehtoistoimintaan.
Toimintamallin nimi
Tavoitteellisen ja määräaikaisen tukihenkilötoiminnan avulla tuetaan ikääntyneen omia voimavaroja ja toimintakykyä vaikeasta elämänmuutostilanteesta (esim. leskeytyminen) eteenpäin pääsemiseksi. Toiminta perustuu ammatillisesti koordinoituun vapaaehtoistoimintaan.
Kohderyhmä
Elämänkriisin kohdanneet ikääntyneet, jotka tarvitsevat ulkopuolista tukea kriisistä selviytymiseen. Elämänmuutostilanne voi johtua esim. puolison kuolemasta, eläkkeelle siirtymisestä, työuran katkeamisesta, omasta tai läheisen sairastumisesta, parisuhdeongelmasta, muutosta toiselle paikkakunnalle.
Tuen tarve
Tukipyynnön tuen tarpeesta voi tehdä asiakas itse tai yhteistyökumppani asiakkaan luvalla. Tukipyyntöä seuraa alkuhaastatteluajan sopiminen IKÄTUKI työntekijän kanssa.
Tuettavan tapaaminen/alkuhaastattelu
Asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne kartoitetaan ja tuen tarvetta selvitellään tarkemmin.
Tukisuhteen valmistelu
Työntekijä lähtee kartoittamaan vapaana olevista tukihenkilöistä mahdollisimman sopivaa vastaparia, huomioiden esim. persoonien, elämänkokemuksen, harrastusten + kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien samankaltaisuudet ja yhteensopivuuden. Kun sopiva tukihenkilö löytyy, sovitaan aika aloitustapaamiselle.
Aloitustapaaminen
Tapaamisessa on mukana asiakas, tukihenkilö, IKÄTUKI-työntekijä ja mahdollinen yhteistyökumppani esim. kotihoidon omahoitaja tai vanhuspsykiatrian poliklinikan sairaanhoitaja. Aloitustapaamisessa tukipari tutustuu toisiinsa, käydään läpi asiakkaan sanoittamaa tuen tarvetta, tukisuhteen tavoitteita, tukitapaamisten konkreettista sisältöä, sovitaan pelisäännöistä. Aloitustapaamisessa tukipari sopii ensimmäisen kahdenkeskisen tapaamisensa.
Tutustumisaika (n. 1 kk)
Tutustumisaikana tukipari tapaa toisiaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti n. kerran viikossa. Tapaamiset eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja, vaan tukiparin keskenään päätettävissä.
Sopimustapaaminen
Sopimukseen kirjataan myös mahdollinen ammatillisen tuen tarjoaja. Sopimus kulkee punaisena lankana koko tukisuhteen ajan.
Seurantatapaaminen
Noin kolmen kuukauden välein järjestetään seurantatapaaminen, jolloin päivitetään tilanne ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Väliaikana tukipari tapaa säännöllisesti toisiaan viikon tai kahden viikon välein. Tukisuhteen aikana työntekijä on säännöllisesti ja suunnitelmallisesti yhteyttä tukihenkilöön ja asiakkaaseen. Työntekijä ottaa myös tarvittaessa yhteyttä muihin ammatillisen tuen tarjoajiin.
Päätöspalaveri ja tukisuhteen arviointi
Tukisuhteen päättämistä aloitetaan valmistella jo paljon ennen virallista päätöspalaveria. Tukisuhteen päättäminen on ajankohtaista silloin, kun tavoitteet ovat toteutuneet mahdollisimman hyvin ja tilanne on edistynyt. Määräaikaisen intensiivisen tuen jälkeen voi asiakkaalla olla vielä tarvetta kevyemmälle ja pitkäkestoiselle tuelle, jolloin voidaan saattaen vaihtaa esim. ystävätoiminnan puolelle.
Jälkiarviointi puolen vuoden kuluttua
Puolen vuoden kuluttua tukisuhteen päättymisestä työntekijä soittaa asiakkaalle seurantapuhelun, jossa käydään läpi senhetkistä elämäntilannetta. Puhelu on tärkeä myös motivoinnin ja rohkaisun kannalta. Se luo uskoa ja luottamusta omiin voimavaroihin ja selviytymiskeinoihin elämässä eteenpäin.
Työntekijän rooli
Kartoittaa tukea tarvitsevan tilanteen kokonaisvaltaisesti. Kokoaa verkostot (=verkostotyö) asiakkaan auttamiseksi. Työntekijä on vastuussa tukisuhteen eri prosessien toteutumisesta. Vastaa vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista: esim. vapaaehtoisten rekrytoinnista, alkuhaastatteluista ja peruskoulutuksen järjestämisestä. Vastaa tukihenkilöiden yksilömuotoisen ja ryhmämuotoisen tuen tarjoamisesta. Huolehtii ohjauksesta, jatkokoulutuksista ja vapaaehtoisten virkistyksestä.
Verkostotyö
Verkostotyöllä tarkoitetaan yhteistyötä, jota tehdään tukea tarvitsevan, hänen luonnollisen verkostonsa ja ammattilaisten kesken. Verkostotyötä voidaan tehdä tukisuhteen eri vaiheissa ja verkoston kokoonpano voi muuttua. Verkostoon voi kuulua esim. ohjaava taho ja/tai kotihoito ja se voi myös täydentyä tukisuhteen aikana. Verkostotyö tehostaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tiedon kulkua ja työnjakoa sekä edistää eri sektoreiden välisen vuoropuhelun ja toimintatapojen syntymistä. Verkostotyön avulla parannetaan tuettavan elämäntilanteeseen liittyvää kokonaisvaltaista tuen saantia. Tukea tarvitsevalle voidaan paremmin tarjota oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan.
Vapaaehtoistoiminta
Tukihenkilöinä toimivat koulutetut vapaaehtoiset. Tukihenkilön tärkein rooli on henkisen tuen antaminen ja rinnalla kulkeminen. Tuki perustuu keskusteluun, asioiden jakamiseen, rohkaisuun toiminnan tai harrastuksen pariin, yhdessä liikkumiseen, käytännön asioiden hoitamiseen yhdessä. Tukihenkilön tuella aktivoidaan myös sosiaalista verkostoa. Vapaaehtoinen toimii tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Hän toimii hyödyntäen omaa persoonaansa ja elämänkokemustaan.
Toiminnassa tehdään etsivää ja löytävää työtä. Jalkaudutaan sinne, missä tukea tarvitsevat ovat. Tukea tarjotaan kokonaisvaltaisesti hyödyntäen sekä vapaaehtoisen että ammattilaisen tarjoama apu ja tuki. Toiminnassa hyödynnetään hyvin moniammatillisuutta, kolmannen ja julkisen sektorin palveluita. Asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa asiakas voi siirtyä "saatetusti" kevyemmän palvelun piiriin tai toisinpäin. Näin voidaan tarjota pitkäaikaisia palveluketjuja muuttuvan tilanteen mukaan.
Tukea tarvitseva voi elämäntilanteensa parannettua ja voimauduttuaan lähteä tukihenkilöksi.
Toiminnalla on positiivista vaikutusta myös tukihenkilön elämään. Hän saa uutta sisältöä elämäänsä, tarpeellisuuden tunteen, merkityksellisen ihmissuhteen, yhteisön, sisältöä ja rytmiä arkeensa.
Toiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa ja tarjoaa tukea jo varhaisessa vaiheessa. Vähentää merkittävästi yksinäisyydestä johtuvia ongelmia.
Muutostilanteeseen tarjottavalla intensiivisellä ja tavoitteelllisella tuella voidaan edistää ikääntyneen arjessa selviytymistä toimintakykyä ja voimavaroja vahvistamalla, lisätä elämänlaatua ja arjenhallintaa, laajentaa sosiaalista verkostoa ja -elämää, vähentää yksinäisyyden tunnetta, estää muutostilanteen aiheuttaman vaikean tilanteen pitkittyminen ja ongelmien kasautuminen, ehkäistä syrjäytymistä.