JALKAUTUVA TOIMINTA 60+ MIESTEN TAVOITTAMISEKSI MIESPORUKKATOIMINTAAN (AKSELI-HANKE)
Jalkautuva toiminta tavoittaa julkisilla paikoilla, erityisesti ikämiesten suosimissa paikoissa liikkuvia 60+ miehiä ja tarjoaa mahdollisuuden viestittää heille heitä puhuttelevalla tavalla miesporukkatoiminnasta.
Toimintamallin nimi
Jalkautuva toiminta tavoittaa julkisilla paikoilla, erityisesti ikämiesten suosimissa paikoissa liikkuvia 60+ miehiä ja tarjoaa mahdollisuuden viestittää heille heitä puhuttelevalla tavalla miesporukkatoiminnasta.
Toimintamalli keskittyy tavoittamaan kotona asuvia, toimintakykyisiä 60+ -vuotiaita miehiä, erityisesti sellaisia, jotka eivät ole aktiivisesti mukana lähiyhteisönsä järjestämissä toiminnoissa. Jalkautuvan työn avulla heille voidaan viestiä käynnistyvästä tai käynnissä olevasta miesporukkatoiminnasta, joka tarjoaa vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä ilman muodollisia velvoitteita. Samalla kerätään tietoa miesten arjesta ja mahdollisista tarpeista, jotka voivat liittyä yksinäisyyteen, eristyneisyyteen tai haluun olla mukana aktiivisessa toiminnassa.
Jalkautuva työ tapahtuu julkisilla paikoilla, joissa kohderyhmä liikkuu, kuten kauppakeskuksissa, puistoissa, markkinoilla ja muissa miesten suosimissa paikoissa. Työtä ei tehdä kotikäynneillä, vaan toimintaa kohdennetaan paikkoihin, joissa miehet viettävät aikaa ja ovat avoimempia kohtaamiselle. Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen kohtaamisia, joissa työntekijä voi esitellä miesporukkatoimintaa ja keskustella miesten kanssa heidän tarpeistaan ja kiinnostuksistaan.
Jalkautuvan työntekijän rooli on keskeinen: hänen tulee olla helposti lähestyttävä, aktiivinen ja ammattimainen. Hän kykenee viestittämään ryhmätoiminnan hyödyistä ja kannustamaan miehiä mukaan toimintaan. Työntekijä voi myös jakaa esitteitä, ilmoituksia ja kerätä yhteystietoja kiinnostuneilta miehiltä. Tavoitteena on herättää kiinnostusta ja auttaa miehiä löytämään mielekästä yhteisöllistä tekemistä.
Jalkautuva työ täydentää muiden viestintäkanavien käyttöä, kuten asiantuntijaviestintää ja lehti-ilmoituksia, ja muodostaa osan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka tukee miesten osallisuutta ja hyvinvointia yhteisöissään.
Jalkautuva työ käytännössä
Jalkautuvan työn toteutus keskittyy kohtaamisiin paikoissa, joissa miehet arkisin liikkuvat ja viettävät aikaa. Näitä paikkoja voivat olla esimerkiksi:
- Ostoskeskukset: Ostoskeskusten oleskelualueilla ja aulatiloissa voi kohdata miesten arkea ja kertoa ryhmätoiminnasta, jakaa esitteitä ja keskustella miesten kiinnostuksista.
- Markkinat ja torit: Erityisesti aamupäivisin torit ja torikahvilat ovat paikkoja, joissa miehet voivat pysähtyä ja osallistua keskusteluihin.
- Huoltoasemat, huoltoaseman kahvilat: Miehet, jotka nauttivat ajamisesta, voivat tavata työntekijän esimerkiksi huoltoasemalla, jossa jalkautuva työ voi tavoittaa arkea elävöittävän keskustelun kautta.
- Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat: Paikalliset kulttuuri- tai liikuntatilaisuudet, kuten kirjastojen yleisöluennot ja vastaavat, voivat tarjota mahdollisuuksia kohdata miehiä ja esitellä ryhmätoiminnan tarjontaa.
- Diakoniaruokailu, ruoanjako: Seurakuntien tai muiden järjestöjen tarjoamat yhteiset ruokailut tai vastaavat tilaisuudet voivat tarjota mahdollisuuden miesten tavoittamiseen.
Infopisteitä pidetään noin 1–2 tuntia kerrallaan, jolloin työntekijä voi keskustella miesten kanssa, jakaa esitteitä ja kerätä yhteystietoja, jos he ovat kiinnostuneita liittymään mukaan. Infopiste tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että työntekijä jalkautuu esimerkiksi johonkin edellä mainittuun paikkaan mukanaan toiminnan markkinointimateriaalia (ks. Materiaalit ja välineet). Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen kohtaamisia, joissa miehet voivat helposti kysyä lisätietoja ja saada käsityksen siitä, mitä ryhmätoiminta voisi heille tarjota.
Infotilaisuuksia järjestetään yhteistyössä esimerkiksi paikallisten kirjastojen kanssa. Näissä tilaisuuksissa voidaan käyttää infopistemateriaalin lisäksi PowerPoint-esityksiä toiminnasta ja tarjota esimerkiksi kahvit, mikä houkuttelee osallistujia paikalle.
Infotilaisuudet kestävät yleensä noin 1–2 tuntia, ja ne tarjoavat osallistujille mahdollisuuden tutustua tarkemmin toimintaan, esittää kysymyksiä ja saada käytännön tietoa ryhmätoiminnasta. Tavoitteena on, että tilaisuus herättää kiinnostusta ja luo yhteisöllisyyttä miesten keskuudessa.
Monen eläkkeelle jääneen miehen identiteetti, sosiaaliset suhteet ja merkityksellisyyden tunne ovat pitkään perustuneet työelämään ja siihen liittyviin yhteisöihin. Eläkkeelle siirtyminen saattaa johtaa eristäytymiseen ja vähentää yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, erityisesti silloin, kun miehet jäävät ilman aktiivisia sosiaalisia verkostoja tai kiinnostuksen kohteita. Tämä voi johtaa kokemukseen osattomuudesta ja yksinäisyydestä, mikä vaikuttaa miesten hyvinvointiin.
Eläkkeelle jääneet miehet voivat olla muita sukupuolia herkempiä jäämään eristyksiin, ja heidän osallisuutensa erilaisiin yhteisöihin tai vertaisryhmiin saattaa jäädä vähäiseksi. Digisyrjäytyminen on myös merkittävä haaste, sillä monet miehet eivät ole yhtä aktiivisia digitaalisissa palveluissa kuin nuoremmat sukupolvet, mikä voi vaikeuttaa heidän yhteydenpitoaan ja osallistumistaan.
Yksinäisyys ja syrjäytyminen voivat lisätä miesten riskiä kohdata esimerkiksi masennusta, päihteiden käyttöä ja muita hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Miesten osallistuminen sosiaalisiin ryhmiin voi olla kuitenkin vähemmän luontevaa ilman, että tarjotaan riittävästi matalan kynnyksen mahdollisuuksia. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että miesten osalta yksinäisyyteen liittyvä apu ei aina ole helppoa, sillä he voivat kokea avun hakemisen vaikeaksi tai vieraalta. Tämän vuoksi jalkautuva työ tarjoaa tärkeän väylän tavoittaa miehet heidän omassa ympäristössään ja tukea heitä osallistumaan yhteisön toimintaan ilman, että tarvetta sote-palveluille olisi. Tavoitteena on rohkaista miehiä osallistumaan ryhmätoimintaan, joka tarjoaa mahdollisuuden vertaiskeskusteluihin ja yhteisön tukeen ilman, että se perustuisi suoraan terveyspalveluiden käyttöön.
Jalkautuvan työn kohderyhmää ovat noin 60+ vuotiaat, eläkkeellä olevat miehet. Heillä voi olla perussairauksia (diabetes, verenpainetauti ym.), mutta he ovat toimintakykyisiä ja asuvat kotona.
Kyseessä on heterogeeninen ryhmä, johon kuuluu hyvin erilaisista taustoista tulevia miehiä, joilla on erilaisia elämänkokemuksia, erilaiset arvomaailmat ja erilaiset luonteet. Myös heidän kokemuksensa yksinäisyydestä ja tarpeensa osallistua ryhmätoimintaan vaihtelevat. Jalkautuvan työn tavoitteena on löytää ja tunnistaa ne miehet, jotka voisivat kiinnostua miesporukkatoiminnasta ja/tai hyötyisivät siitä.
AKSELI-miesporukoita on osallistettu toimintamallin tekemiseen kysymällä heiltä sekä strukturoiduilla haastatteluilla (otos) että vapaamuotoisissa keskusteluissa, mikä heidät sai lähtemään mukaan toimintaan ja mitä he itse pitäisivät ratkaisevana toiminnasta viestinnässä.
Jalkautuvan työn toimintamalli on kehittynyt Nurmijärvellä toteutetussa AKSELI – aktiivisena eläkkeellä -hankkeessa vuosina 2022–2024 (rahoittaja Stea). Hankkeessa työskenteli kaksi kokopäiväistä työntekijää, joista toinen vastasi jalkautuvasta työstä. Hanke ja sen toiminnot, mukaan lukien jalkautuva työ, ovat päättyneet.
Jalkautuvan työn toimintamallin vakiinnuttaminen ja levittäminen osaksi arjen toimintaa vaatii suunnitelmallista resurssien ja toimenpiteiden kohdentamista. Toimintamallin juurruttaminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä:
- Henkilöstöresurssit: Jalkautuvan työn toteuttaminen edellyttää yhden tai useamman työntekijän resursseja, riippuen siitä, kuinka laajalla alueella työtä tehdään. Lähtökohtaisesti yksi työntekijä pystyy hoitamaan tehtävän, sillä työ tapahtuu pääasiassa julkisilla paikoilla päiväsaikaan eikä sisällä samoja riskejä kuin esimerkiksi kotikäynnit tai erityisryhmien parissa tehtävä etsivä työ. Työntekijän tulee olla valmis käyttämään aikaa eri paikoissa liikkumiseen ja tarvittaessa tapaamaan ihmisiä useilla eri alueilla.
- Materiaalit ja välineet: Jalkautuvan työn toteuttamiseksi tarvitaan visuaalisia ja informatiivisia materiaaleja, kuten esitteitä toiminnasta, valmiiksi tulostettuja ilmoittautumiskaavakkeita sekä pieniä markkinointilahjoja, jotka voivat lisätä mielenkiintoa. Työntekijällä tulee olla mukanaan myös näkyviä tunnisteita, kuten organisaation liivit, puserot, rintanapit tai muu tunnus, joka erottaa hänet muista ohikulkijoista. Lisäksi on hyvä varautua käyttämään näkyviä mainostustelineitä (esim. rollupit, viirit) ja mahdollisesti järjestää pieniä kilpailuja tai arvontoja, joiden avulla voidaan houkutella osallistujia ja lisätä huomion kiinnittymistä.
- Paikkojen valinta ja yhteistyöt: Työntekijän täytyy tunnistaa ne paikat, joissa ikäihmiset todennäköisesti liikkuvat, kuten paikalliset ostoskeskukset, kahvilat tai muut yhteisölliset tilat. On tärkeää myös ottaa yhteyttä näiden paikkojen yrityksiin ja päättäjiin, jotta saadaan mahdollisuus järjestää infopisteitä ja tiedotustilaisuuksia. Yhteistyö yritysten ja paikallisten toimijoiden kanssa voi helpottaa jalkautuvan työn toteuttamista ja lisätä näkyvyyttä.
- Kohtaamistaito ja vuorovaikutus: Jalkautuvan työn työntekijältä vaaditaan erinomaisia kohtaamistaitoja. Hänen tulee osata lähestyä ikäihmisiä kiinnostavalla ja empaattisella tavalla ilman, että hän on liian päällekäyvä. Luottamuksen rakentaminen ja vuorovaikutuksen luontevuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotta viesti menee perille ja miehet kokevat tulleensa kuulluiksi. Työntekijän on pystyttävä nopeasti arvioimaan, mikä viestintätapa ja lähestymistapa sopii kullekin yksilölle.
- Resurssit ja aikarajoitteet: Toimintamallin juurruttaminen vaatii selkeää aikataulutusta ja resurssien varaamista. On tärkeää, että resursseja ei kohdisteta vain kertaluonteisiin tapahtumiin, vaan pitkäjänteiseen työhön, jossa jalkautuva toiminta osaksi organisaation arkea. Tämä voi edellyttää lisäresursseja, kuten koulutusta, lisää henkilöstöä tai ulkopuolisia asiantuntijoita.
Toimintamallin käyttöönottoprosessi:
- Alkukartoitus ja suunnittelu: Tunnistetaan tarvittavat resurssit, määritellään tarkat alueet, joilla jalkautuvaa työtä tullaan tekemään, ja tehdään yhteistyösopimuksia mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
- Koulutus ja valmistautuminen: Työntekijät koulutetaan kohtaamistaitoihin, asiakaslähtöiseen viestintään ja käytettävien materiaalien käyttöön. Lisäksi heidän tulee olla perehtyneitä paikkakunnan erityispiirteisiin ja kohderyhmän tarpeisiin. Työntekijät sisäistävät hankkeen tai toiminnan ”hissipuheen”.
- Resurssien hankinta ja valmistelu: Hankitaan tarvittavat materiaalit (esitteet, ilmoittautumiskaavakkeet, tunnistusvälineet) sekä varmistetaan paikkakunnan yrityksiltä mahdollisuus pitää infopisteitä julkisilla paikoilla.
- Jalkautuva työ kentällä: Työntekijä aloittaa jalkautuvan työn, järjestää infopisteitä ja osallistuu keskusteluihin miehille tavoitettavissa olevilla paikoilla.
- Seuranta ja arviointi: Toimintamallin käyttöönottoa seurataan jatkuvasti. On tärkeää kerätä palautetta sekä asiakkailta että työntekijöiltä toiminnan sujuvuudesta ja tuloksellisuudesta.
- Vakiinnuttaminen ja laajentaminen: Mikäli toimintamalli osoittautuu toimivaksi, se juurrutetaan osaksi arkea ja laajennetaan muihin alueisiin tai yhteistyöverkostoihin. Palaute otetaan huomioon ja toimintaa kehitetään edelleen.
AKSELI-miesporukkatoimintaan osallistui sen viimeisenä toimintavuonna yli 50 miestä (tavoite 40). Miesporukkatoiminta on koettu erittäin merkityksellisenä ja se on tuottanut miesten keskinäistä vapaa-ajan viettoa ja vertaisapua myös ryhmätapaamisten ulkopuolella. Hankkeen päättyessä Nurmijärvelle jäi toimimaan viisi erillistä miesporukkaa, joista kolmen toiminta juurtui osaksi Klaukkalan kirjaston toimintaa.
Jalkautuvan työn merkitystä ryhmätoiminnan onnistumiselle näkyy siinä, että sen jälkeen, kun mies oli saatu motivoitua osallistumaan ryhmään, hän hyvin harvoin keskeytti. Tämä kertoo, että toiminnasta osattiin viestiä oikealla tavalla.
Kansikuva
