Järjestöillat kunta-järjestöyhteistyön edistäjinä
Järjestöillat on suunniteltu kuntien ja niissä toimivien järjestöjen välisen yhteistyön tueksi. Oleellista on, että järjestöiltoihin ovat tervetulleita kaikki kunnassa toimivat järjestöt, yhdistykset ja seurat tasavertaisesti.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Järjestöillat on suunniteltu kuntien ja niissä toimivien järjestöjen välisen yhteistyön tueksi. Oleellista on, että järjestöiltoihin ovat tervetulleita kaikki kunnassa toimivat järjestöt, yhdistykset ja seurat tasavertaisesti.
Toimintamalli lyhyesti
Järjestöillat toimivat kunnan ja kunnassa toimivien yhdistysten kohtaamistilaisuuksina. Kunnan edustajat voivat illoissa tiedottaa järjestöjä koskevista asioista, ehdottaa erilaisia yhteistyömuotoja järjestöille jne. Samalla paikallisilla järjestöillä on mahdollisuus tulla kuulluiksi kunnassa ja esitellä toimintojaan. Järjestöt voivat myös mm. osallistua kunnan hyte-kertomusten ja -suunnitelmien laatimiseen järjestöilloissa.
Koollekutsujana toimii kunta, mutta juurruttamisen ajan koollekutsujana on toiminut JärjestöKainuu 2.0- hanke yhteistyössä kuntien kanssa. Kutsuja kannattaa lähettää suoraan kunnan alueella toimiville järjestöille, yhdistyksille ja seuroille, mutta myös julkinen kutsu tulee esittää, jotta mahdollisimman moni saa tiedon tilaisuudesta. Hankkeessa on havaittu, että perinteisiä lehtimainoksia tehokkaampi ja edullisempi tapa on markkinoida tapahtumaa sosiaalisessa mediassa kohdennettuna markkinointina.
Aikaa järjestöiltaan kannattaa varata 2,5-3 tuntia. Järjestöillassa on hyvä olla juontaja tai illan vetäjä, joka alustaa keskusteluja ja puheenvuoroja sekä tekee lopuksi yhteenvedon ja lähettää järjestöillan jälkeen illasta muistion osallistuneille. Vastuuhenkilönä voi toimia esimerkiksi kunnan järjestöyhdyshenkilö.
Järjestöillan aluksi tarjoillaan kahvia/ teetä kahvileivän kera. Samalla pidetään esittäytymiskierros, jonka yhteydessä järjestötoimijat voivat myös lyhyesti kertoa omista toiveistaan kunnalle tms. Tähän kannattaa varata riittävästi aikaa.
Yleensä ensimmäinen puheenvuoro on kunnanjohtajalla tai muulla kunnan edustajalla. Sen jälkeen voi olla vuorossa esimerkiksi työpaja tai learning cafe- tyyppinen yhteiskehittämistehtävä, riippuen illan teemasta. Lisäksi järjestöillassa voi olla esimerkiksi asiantuntijavieraita. Lopuksi kootaan illan tuotokset yhteen, ja kerrataan, mitä mahdollisesti ollaan sovittu. Illasta lähetetään muistio osallistuneille.
Hankkeen jälkeen Kainuun kunnissa on aiottu jatkaa järjestöiltojen järjestämistä. Koollekutsujina toiminevat hankkeen aikana nimetyt järjestöyhdyshenkilöt. Iltojen satoa voivat olla esimerkiksi järjestötalot, järjestöavustuksista ja niiden myöntämisperusteista sopiminen, yhteistyön jalostaminen tai vaikkapa kumppanuuspöytien perustaminen eri aihepiirien ympärille.
Hankkeen aikana kaikista järjestöilloista kerättiin osallistujapalautetta, jota saatiin osallistujamääriin nähden verraten vähän. Yleensä palaute oli kuitenkin positiivista.
Sekä järjestöt että kunnat ovat kokeneet järjestöillat hyödyllisiksi omaa toimintaansa ajatellen. Illoissa herää usein uusia yhteistyöideoita järjestöjen kesken tai kunnan ja järjestön/ järjestöjen välillä.
Iltojen satoa voivat olla esimerkiksi järjestötalot, järjestöavustuksista ja niiden myöntämisperusteista sopiminen, yhteistyön jalostaminen tai vaikkapa kumppanuuspöytien perustaminen eri aihepiirien ympärille.
Kansikuva
