Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja järjestöjen kumppanuuksia on kehitetty mukaillen Vapaaehtoistoiminnan ja hoivayritysten kumppanuusmallia (Vapari-hanke, 2012).  Nykyisin mallissa on:

1) avustustoiminta ja kumppanuusopimukset

2) tilaratkaisut

3) toiminnallinen yhteistyö

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kunta-järjestökumppanuusmalli
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja järjestöjen kumppanuuksia on kehitetty mukaillen Vapaaehtoistoiminnan ja hoivayritysten kumppanuusmallia (Vapari-hanke, 2012).  Nykyisin mallissa on:

1) avustustoiminta ja kumppanuusopimukset

2) tilaratkaisut

3) toiminnallinen yhteistyö

Toteutuspaikka
Turun kaupungin hyvinvointitoimiala
Paikkakunta tai maakunta
Turku
Toimintamallin rahoittaja
Kunta

Tekijä

Jaana Halin

Luotu

01.07.2020

Viimeksi muokattu

02.07.2020
Ratkaisun perusidea **

Turun kaupungin hyvinvointitoimialalle on nimetty järjestöavustuksista ja -kumppanuuksista vastaava henkilö (suunnittelupäällikkö). Hän aloittaa neuvottelut yhdistysten kanssa. Yhdistykset voivat olla häneen yhteydessä ja pyytää aloittamaan sopimusneuvottelut tai laatimaan lausunnon tia yhteistyösopimuksen rahoitushakemuksia varten. Suunnittelupäällikkö pyytää palvelualueilta puoltolausunnon ja laatii tarvittavat asiakirjat toimialajohtajan allekirjoitusta varten. Suunnittelupäällikkö tekee viranhaltijapäätökset tilojen luovutuksesta järjestöjen käyttöön.

Tilojen vakiovuorot ovat haettavana vuosittain maalis-huhtikuussa.

Suunnittelupäällikkö ja suunnittelija osallistuvat kaupunkitasoisen avutusmatriisin toimintaan ja neuvotteluihin.

Tilojen vuokrauksen vastuut on määritetty ja kuvattu liitteenä olevassa Timmi-prosessikaaviossa. Tilojen käyttöä varten on laadittu käyttöehdot, joihin yhdistysten tulee sitoutua. Kullekin tilalle on määritetty omat vuokrahintaluokat. Pääasiassa tiloja luovutetaan yhdistysten käyttöön maksutta yhteistyösopimuksella.

 

 

Toimintaympäristö **

Kaupungin ja järjestöjen kumppanuussopimusmalli

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja järjestöjen kumppanuuksia on kehitetty mukaillen Vapaaehtoistoiminnan ja hoivayritysten kumppanuusmallia (Vapari-hanke, 2012). Kehittämistyön lähtökohtia ja alkuvaiheita kuvataan tarkemmin liitteessä Hellsten (2015): Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö - kohti kumppanuuksia.

Kumppanuuden kehittämisprosessissa voidaan erottaa toisiaan vaiheittaisesti seuraavia vaiheita tai toimenpiteitä, joita ovat 1) yhteistyön tarpeen tunnistaminen, 2) tarvittavien kumppanien kartoittaminen ja rekrytointi kumppaneiksi, 3) yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen sopiminen, 4) yhteistyön käynnistäminen ja juurruttaminen sekä 5) toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi ja seuranta yhdessä.

Kaikki edellä luetellut vaiheet tai toimenpiteet ovat tärkeitä, sillä yhdenkin toteuttaminen heikosti voi rapauttaa kumppanien välistä luottamusta ja/tai sitoutumista. Luottamuksen ja sitoutumisen edistäminen ei näin ollen olekaan erityisesti minkään erillisen vaiheen tai toimenpiteen tavoite, vaan ne ovat jatkuvasti kumppanuusprosessin keskiössä.  

Luottamuksen ja sitoutumisen edistäminen edellyttää oikeanlaisia rakenteita ja prosesseja, riittävästi aikaa, resursseja ja kannustimia yhteistyöhön sekä avoimeen dialogiin perustuvia toimintamalleja.

Toimijoiden väliset suhteet ja roolitukset, vastuunjako ja päätöksentekomekanismit on määriteltävä selkeästi, jotta toimijat tietävät miten kumppanuus toimii, kuka tai ketkä ovat vastuussa mistäkin tehtävistä, ja miten asioista päätetään yhdessä.

Kirjoitetut tai kirjoittamattomat sopimukset kuuluvat hyvän kumppanuuden rakenteisiin. Kumppaneiden kesken on sovittava vähintään siitä, mitä kumppanuudella tavoitellaan, miten kumppanuustoimintaa koordinoidaan, mihin ja millä tavoin osapuolten tulee sitoutua kumppanuuteen ja miten tieto liikkuu osapuolten välillä. Kirjalliset sopimukset turvaavat toiminnan jatkuvuuden, vaikka avainhenkilöt vaihtuisivatkin. Liian tarkat kirjalliset sopimukset voivat kuitenkin heikentää toimijoiden autonomisuuden ja osallisuuden tunnetta, mikä pitkällä aikavälillä voi myös rapauttaa luottamuksesta nousevaa sitoutumista.

Kumppanuuksien kehittämisprosessi etenee harvoin lineaarisesti. Kumppanuustyön monimuotoisuus vaatii jatkuvaa eri elementtien yhteensovittamista ja tasapainottamista. Sitä on toteutettava paitsi tulevia tilanteita ennakoiden, myös yllättäen muuttuviin tilanteisiin sopeutuen.

Kumppanuuden rakentamista ei useinkaan kannata aloittaa kaikkein vaikeimpien haasteiden ratkaisemisesta, sillä niissä epäonnistuminen voi heikentää sitoutumista jatkoyhteistyöhön. Parempi kumppanuuden kehittämisstrategia voikin olla se, että aloitetaan selkeämpien ja yksinkertaisempien haasteiden ratkaisemisesta ja siirrytään sitten luottamuksen sekä sitoutumisen kehittyessä kohti haastavampia tavoitteita ja toimenpiteitä.

 

Kansikuva
Julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksien kehittäminen (muk. Vapaaehtoistoiminnan ja hoivayritysten kumppanuusmalli, Vapari-hanke, 2012

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Kumppanuus Yhteistyö Järjestöt Kunnat Yhteiskehittäminen

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Ammattilaiset Koko väestö Organisaatiot