JärjestöSotehanke 113 valitsi pilottikunniksi kolme erikokoista kuntaa hyvän järjestöyhteistyön mallin kuvaamiseen. Tämä toimintamalli kuvaa Koski TL:n hyvän järjestöyhteistyön mallia. Koski TL on pienin pilottikunnista.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Hyvä järjestöyhteistyö pienessä kunnassa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

JärjestöSotehanke 113 valitsi pilottikunniksi kolme erikokoista kuntaa hyvän järjestöyhteistyön mallin kuvaamiseen. Tämä toimintamalli kuvaa Koski TL:n hyvän järjestöyhteistyön mallia. Koski TL on pienin pilottikunnista.

Toteutuspaikka
Koski TL:n kunta
Paikkakunta tai maakunta
Koski Tl
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus

Luotu

16.10.2020

Viimeksi muokattu

16.10.2020
Ratkaisun perusidea **

Kunta-järjestöyhteistyön hyvänä esimerkkinä Koski Tl Varsinais-Suomessa

Kaksi 113 hankkeen työntekijää tutustuivat läheisesti Koski TL:n järjestöjen, kunnan virkamietesten ja päätttäjien kanssa heillä toiminnassa oleviin käytäntöihin ja ne koottiin tällaiseksi kokonaisuudeksi, jonka rakenne seuraa "Kunta-järjestöyhteistyön tulevaisuuden askeleet Etel'ä-Pohjanmaalla" -mallia:

Yhteistyö

  1. Kunta järjestää yhdistysiltoja vähintään kaksi kertaa vuodessa.  Kokoonkutsujana toimii kunnan hyvinvointikoordinaattori ja mukaan ovat kutsuttu vaihtelevasti vapaa-aikatoimialan virkamies, kunnanjohtaja, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja ja kaikki kunnan järjestöt ja seurat.
  2. Kuntaan kootaan hyvinvointikoordinaattorin työn tueksi hyvinvointityöryhmä, johon kutsutaan mukaan myös yhdistysten edustaja.  Tarvittaessa hyvinvointikoordinaattori kutsuu kokoon myös muita yhteistyöryhmiä eri teemojen ympärille.  Mukana voivat olla myös muita kunnassa toimivia yhteisöjä, kuten seurakunta, opetustoimi ym.
  3. Kunta on niin pieni ja byrokratia niin matala, että luonteva kokemusasiantuntijayhteistyö päätöksenteon valmistelussa ei vaadi erityistä osallisuusrakennetta. Kunnassa toimii nuorisovaltuusto NUVA sekä Vanhus- ja vammaisneuvosto.
  4. Hyvinvointikoordinaattori on koonnut ja päivittää kunnan yhdistysrekisteriä.
  5. Hyvinvointikoordinaattori seuraa ja koordinoi järjestöyhteistyötä ja hän tuntee jokaisen toimijan henkilökohtaisesti.  Jopa kunnanjohtajan puheille pääse tarvittaessa helposti, joten toimielimiä ei tarvita systemaattisen ja läpinäkyvän yhteistyön takaamiseksi.  Kunta auttaa yhdistyksiä viestinnän toteuttamisessa, jotta yhdistykset ja niiden toiminta tulisi tutuiksi kaikille.

Tukikeinot

  1. Kunnan hyvinvointikoordinaattori käy jatkuvaa vuoropuhelua järjestöjen kanssa ja tarjoaa opastusta ja neuvontaa.  Kunnan muutkin virkamiehet kunnanjohtajaa myöden ovat helposti tavoitettavissa.
  2. Kunnassa on 50% hyvinvointikoordinaattori, jonka tehtävänkuvaan kuuluu tuen koordinointi mm. ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa.  Tukea tarjotaan kaikille avoimesti ja yhdenvertaisesti.  Hyvinvointikoordinaattori mm. kokoaa sähköisen listan eri yhdistysten osaamisesta (esim. järjestysmieskortti) ja tavaroista, joita voivat toisiltaan lainata tai vuokrata.
  3. Hyvinvointikoordinaattori koordinoi järjestöjen osaamisen kehittämisen kokonaisuutta kunnassa, kuten yhteisen tapahtumakalenterin koostaminen sekä yleistä tiedon jakamista. Järjestöille on erityisen tärkeää pienessä kunnassa, ettei isot tapahtumat mene päällekkäin. Naapurikuntien kanssa on myös hyvä tehdä yhteismarkkinointia ja viestintää.
  4. Hyvinvointikoordinaattori on apuna uusissa yhdistyshankkeissa ja neuvoo, miten kunnassa on helppo toimia.

Tilat

Kunnassa on kunnan omistama yhdistystalo, jonka tiloja yhdistykset voivat maksutta käyttää. Talossa löytyy kokoontumis-, toimisto- ja varastotiloja. Vapaa-aikasihteeri koordinoi tilojen käyttövuoroja. Tämä talo on verrattavissa järjestökeskukseen, joka kokoaa useiden järjestöjen toiminnan yhden katon alla toimivaksi.

Muita kunnan omistamia tiloja, jotka on tarkoitettu myös yhdistysten käyttöön, ovat Hevonlinnan ulkoilukeskus, jossa on mm. talousrakennus ja grillikota sekä Liipolanjärven uimaranta, jossa on saunarakennus takkatiloineen. Paikkakunnan seurojen, yhdistysten ja järjestöjen liikuntatoiminta on kunnan omistamissa liikuntatiloissa (liikuntahalli ja urheilukentät) ilmaista.

Avustukset

  1. Kunta jakaa eritoimialoille (kulttuuri, liikunta ja nuoriso) suunnattuja avustuksia, jotka ovat läpinäkyviä ja niillä on selkokieliset ohjeet ja yhteyshenkilönä toimii kunkin toimialan viranhaltija.
  2. Kunta jakaa erillisiä hankekohtaisia avustuksia.
  3. Avustuksia voi hakea kevyellä menettelyllä ja tarvittaessa myös ympäri vuoden.
  4. Kunnan julkisten palveluiden kehittämisessä osallistetaan asukkaita ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Hyvinvointikoordinaattori on teettänyt kesäkuussa 2019 palvelukyselyn, jonka tulokset on julkaistu kunnan kotisivuilla. Lisäksi kyselyn tulosten pohjalta järjestetään syksyllä 2019 työpajoja, joissa kuntalaiset pääsevät ideoimaan palveluiden kehittämistä kunnassa.
Toimintaympäristö **

Alkuvuonna 2020 alkanut koronakriisi jatkuu edelleen, eikä sen päättymisestä ole vielä tietoa. Mitä pidempää pandemia kasvaa sitä suuremmat ovat sen kielteiset sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset. 

Epidemialla on huomattavat taloudelliset vaikutukset koko yhteiskuntaan, jotka sumentavat sote-järjestöjen valmiiksi epävarmaa tulevaisuusnäkymää. Kuntien leikkauspaineet voivat hankaloittaa järjestöjen avustusten saamista. Koronakriisi sekä perustellut toimet pelihaittojen ehkäisemiseksi ovat vähentäneet ja tulevat edelleen vähentämään merkittävästi Veikkauksen tuottoja. Jos näitä vähennyksiä ei valtiovallan toimesta kompensoida, järjestöjen saamat STEA-avustukset vähenevät vuodesta 2021 eteenpäin merkittävästi.

Tämän lisäski sote-uudistus vaatii tarkkuutta, ettei sote-järjestöjen avustuksissa ym tule vahingossa taukoja, kun peruskunnat ja hyvivointialue pohtivat rooliaan suhteessa sote-järjestöihin.

Koko tämä tilanne hankaloittaa kuntien ja sote-.järjestöjen yhteistyötä tulevaisuudessa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Varsinais-Suomen kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen toiminnasta ja järjestöyhteistyöstä vastaavat henkilöt.

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöt, jotka tekevät yhteistyötä alueensa kuntien kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Pienessä kunnassa 50 % hyvinvointikoordinaattori nimikkeellä toimiva henkilö, joka pystyi hoitamaan tämän kokonaisuuden. Lisäksi kuntajohtajaa myöden kunnan organisaatio oli erittäin sitoutunut tähän yhteistyöhön. Tämä kunta on taloudellisesti hyvässä kunnossa.

Koski TL käytti hankkeen aukikirjoitetun toimintatavan omassa hyvinvointikertomuksessaan.  

Tätä mallia juurrutetaan lisäksi muun muassa esittelemällä  Varsinais-Suomen hyvinvointikoordinaattorien verkostossa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Malli selkeyttää hyvää toimintaa ja on hyödynnettävissä kunnissa, jossa löytyy tahtoa satsata yhteistyöhön sote-järjestöjen kanssa. Se voi toimia checklistinä ja innostajana.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Tätä voi käyttää omaan ideointiin, eikä tarvitse kopioida suoraan mutta on hyvä esimerkki selkeästi aukikirjoitettuna.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Yhteistyö Toimitilat

Ilmiöt

Osallistuva yksilö Verkostomainen valta voimistuu

Kohderyhmä

Ammattilaiset Koko väestö Organisaatiot