Käytäntö ja teoria -ryhmä tukee tutkimustiedon kytkemistä osaksi sosiaalialan työtä. Ammattilaisille suunnatussa ryhmässä tutustutaan lyhyesti tutkimuksiin: tutkimustietoa reflektoidaan yhdessä ja sitä kokeillaan soveltaa omassa työssä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Käytäntö ja teoria -ryhmä (KäyTe)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Käytäntö ja teoria -ryhmä tukee tutkimustiedon kytkemistä osaksi sosiaalialan työtä. Ammattilaisille suunnatussa ryhmässä tutustutaan lyhyesti tutkimuksiin: tutkimustietoa reflektoidaan yhdessä ja sitä kokeillaan soveltaa omassa työssä.

Toteutuspaikka
Pääkaupunkiseutu
Paikkakunta tai maakunta
Uusimaa
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Tietoa muualla

Tekijä

Heidi Muurinen

Luotu

28.07.2020

Viimeksi muokattu

28.08.2020
Ratkaisun perusidea **

KäyTe-ryhmä kokoontuu 5–6 kertaa, kaksi tuntia kerrallaan. Tapaamiset ovat noin kahden viikon välein ja ryhmän kokonaiskesto on 8–10 viikkoa. Toimintarakenne ja säännöllisyys luovat turvallisuutta ryhmään, kun osallistujat tietävät, miten ryhmä etenee. Ryhmäprosessia tukee myös se, että aloituskerralla osallistujat kertovat motiivinsa osallistua ryhmään, jolloin osallistujat tulevat tutuiksi sekä toisilleen että ryhmän vetäjille. Ryhmä tapaamisten rungon löydät KäyTe-ryhmän ohjaajan opaskirjasta (s. 29-31).

Jokaisella tapaamiskerralla – viimeistä tapaamista lukuun ottamatta – ryhmä valitsee yhdessä yhden tutkimustiivistelmän, jota jokainen kokeilee käytännössä ryhmätapaamisten välillä. Seuraavalla ryhmätapaamisella keskustellaan osallistujien tekemistä havainnoista ja kokeiluista sekä valitaan uusi kokeiltava tutkimus tai teoreettinen käsitteellistys. Tämä toimintamalli toistetaan. Viimeisellä kerralla ryhmässä ei enää valita uutta aihetta vaan tapaamisella keskustellaan osallistujien kokemuksista ja ryhmätoiminnan merkityksestä omalle ammatillisuudelle.

Kunkin tapaamisen päätteeksi jokainen ryhmän osallistuja saa tulostettuna ryhmän yhdessä valitsemasta aiheesta ohjaajan valmisteleman teorialyhennelmän (a4). Tulostetun paperin antaminen on tärkeää, sillä se kulkee konkreettisena apuvälineenä ja muistin tukena arkiseen työhön ja auttaa pysähtymään kiireen keskellä tutkimuksen esittämien näkökulmien äärelle. Lisäksi osallistujille voi antaa mukaan ohjaajan opaskirjan liitteenä olevan havaintojen kirjaamiseen lomakkeen (s.44–45), jolle he voivat tehdä merkintöjä ryhmätapaamisten välillä. Lomake toimii muistin tukena seuraavalla ryhmätapaamisella, jossa tehdyistä havainnoista ja kokeiluista keskustellaan yhdessä.

Toimintaympäristö **

Sosiaalityössä keskustellaan usein siitä, kuinka ammatissaan toimivat sosiaalityöntekijät kokevat käytännön työnsä irralliseksi akateemisesta koulutuksestaan tai kiireisen työn keskellä tutkimustietoon perehtymiselle ei jää aikaa. Filosofi John Dewey on kuitenkin esittänyt, että teoriat ja tutkimukset ovat työkaluja. Hän huomauttaa, että työkalujen arvo ei ole niissä itsessään, vaan siinä, miten käyttökelpoisia ne ovat.

Aloimme pohtia, miten tutkimustieto voisi tukea sosiaalityöntekijöitä työssään ja toimia käytännöllisenä työkaluna. Tutkimustiedon hyödyntämistä koskevat kysymykset ovat sosiaalityössä myös ajankohtaisia, sillä sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio edellyttää vahvaa ammattilista tietoperustaa.  Halusimme kehittää ratkaisuja sosiaalityöntekijöiden tutkimustiedon vähäiselle käytölle ja kiinnittää sosiaalityöntekijöiden huomiota toimintansa perusteluihin ja argumentointitaitoihin. Toimintamallin tuli kuitenkin olla sellainen, että se olisi sovitettavissa osaksi usein kiireistä työtä eikä tuntuisi lisätyöltä tai vaatisi liikaa ponnisteluja.

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Ryhmän kokoaminen

Kun olet päättänyt ohjata KäyTe-ryhmän, on hyvä pohtia sen kokoonpanoa ja osallistujamäärää. Suosituksena on, että osallistujia olisi 5–6 henkilöä, mutta ei kuitenkaan enempää kuin 8 henkilöä.

Ryhmään osallistujat voivat olla samasta työryhmästä tai eri toimipaikoista. Molemmissa ratkaisuissa on aiempien osallistujien kokemusten mukaan puolensa. Ryhmään osallistuminen omien työkavereiden kanssa voi tuntua helpolta, sillä kun toiset ovat tuttuja ennestään, ei tarvitse erikseen tutustua tai rakentaa keskinäistä luottamusta. Koko työryhmän osallistuminen ryhmään voi myös tukea tiimin muuta yhteistä toimintaa. Toisaalta osallistuminen ryhmään, jonka jäsenet ovat eri toimipaikoista voi olla virkistävää, tuoda uusia näkökulmia sekä auttaa luomaan uusia yhteistyösuhteita.

Aiemmista KäyTe-ryhmistä olemme tiedottaneet sähköpostitse ja pyytäneet osallistujia ilmoittautumaan meille sähköpostitse. Voit myös pohtia, olisiko hyvä käydä esittelemässä KäyTe-ryhmän ideaa etukäteen esimerkiksi jossakin yhteisessä kokouksessa ennen ryhmän kokoamista. Käyte-ryhmän ohjaajan oppaan liitteenä on KäyTe-ryhmää kuvaava esite (s. 46), jonka voit lähettää sähköpostitse tai voit tulostaa sen jaettavaksi paperisena.

Materiaalin valmistelu

KäyTe-ryhmän ohjaaminen edellyttää teoriamateriaalin valitsemista ja valmistelua. Kun olet päättänyt ohjata KäyTe-ryhmää, pohdi millaiset asiat ovat osallistujien työssä keskeisiä kysymyksiä sekä millaiset teoreettiset käsitteellistykset tai empiiriset tutkimukset liittyvät näihin teemoihin. Kokemuksemme mukaan hyvin erilaiset teoreettisen tai laadullisen tutkimuksen pohjalta esitetyt käsitteellistykset virittävät hyvin keskustelua.

Yhtä KäyTe-ryhmää varten olemme valinneet noin 7–10 erilaista teoriaa tai tutkimusta, joista jokaisesta olemme laatineet lyhennelmän (a4). Lyhennelmän tekemisessä on olennaista, että teksti on silmäiltävissä yhdellä sivulla. Toisin sanoen on pohdittava materiaalia valmistellessa tutkimuksen esittelyn rajausta. Jos kyseessä on laaja kokonaisuus, voi olla tarkoituksenmukaisempaa valita 1–2 keskeistä käsitettä ja esitellä niiden yhteys laajaan teoriaan tai koko tutkimukseen vain lyhyesti.

Muista, että teoriat ja tutkimukset tai niistä tehdyt tiivistelmät eivät ole yksiselitteisiä totuuksia maailmasta vaan käsitteellistyksiä, joita voi koetella ja myös kyseenalaistaa. Nousseisiin kysymyksiin ei siis ryhmässä tarvitse löytyä ”oikeita” vastauksia eikä osallistujien tarvitse saavuttaa yksimielisyyttä. Totuuksia tai omien mielipiteiden voittoa tärkeämpää on dialogisen vuorovaikutuksen periaatteiden mukaan keskustelu ja osallistujien omien näkökulmien laajentaminen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Olemme tutkineet kolmea vuosina 2015–2018 järjestettyä KäyTe-ryhmää, joista yksi toteutettiin aikuissosiaalityössä ja kaksi lastensuojelun sosiaalityössä toimivien työntekijöiden kanssa (Muurinen & Kääriäinen 2020, myös avoin rinnakkaistallenne).

Seuraavassa tiivistämme joitakin ohjaajan opaskirjassa esitettyjä tuloksia ja johtopäätöksiä ajatellen, että ne voivat pohjustaa ryhmän suunnitteluja ja ohjaamista sekä lisätä motivaatiota työskentelyyn:

  • Ryhmä auttoi tunnistamaan oman toiminnan teoriaperustaa
    • Sosiaalityöntekijät kuvasivat loppukeskusteluissa tunnistavansa, että soveltavat tutkimusta ja teorioita, mutta vasta ryhmän myötä he osasivat nimetä näitä tilanteita. Kyvyttömyys tunnistaa tai hallita käsitteitä ei välttämättä ole harvinaista, vaikka työntekijät itse asiassa tiedostamattaan tai vain osin tietoisesti soveltavat tutkimustietoa. KäyTe-ryhmään osallistuminen rohkaisi osallistujia tutkimustiedon äärelle ja kavensi käytännön ja teorian välistä kuilua.
  • Teorioita ja tutkimustietoa voi käyttää ja hyödyntää monin eri tavoin
    • Ryhmään osallistujilla on keskenään erilainen työtilanne ja orientaatio kokeilujen tekemiseen. Tämä ei kuitenkaan estä ryhmän keskusteluja ja kehittävää työskentelyä. Olennaista ei ole se, kuinka tarkasti tai systemaattisesti teorioita kokeillaan käytännössä. Merkittävämpää on, että ryhmäläiset osallistuvat aktiivisesti keskusteluun omien kokemuksistaan kertomalla ja jäsentämällä niitä yhdessä toisten kanssa. Pienetkin havainnot ja huomiota ovat tärkeitä kokeilevassa toiminnassa.
  • Työssä jaksaminen ja kiinnostus haastaviin asiakastilanteisiin lisääntyivät
    • Ryhmä tarjosi mahdollisuuden yhteiseen vertaiskeskusteluun. Tämän koettiin lisäävän työssä jaksamista. Ryhmään osallistuneet kertoivat saaneensa innostusta ja rohkeutta tarttua haastaviin asiakastilanteisiin uteliaasti.
  • Tutkimustiedon yhdistäminen käytäntöön loi uusia toimintavaihtoehtoja
    • Osallistujien mukaan ryhmässä käsitellyt tutkimustietoon ja teoreettisiin viitekehyksiin pohjautuvat jäsennykset auttoivat ottamaan etäisyyttä omaan työhön, helpottivat oman toiminnan tarkastelua ja ammatissa kehittymistä. Ryhmään osallistujat kokivat hyötyvänsä yhteisestä tutkiskelusta ja saaneensa tutkimustiedosta työkaluja käytännön toimintaan sen konkretisoituessa heidän omassa arjessaan. Vaikka työn arki on kiireistä, ryhmän toimintatapa mahdollisti omassa työskentelyssä kehittymisen. Yhteisissä keskusteluissa työntekijät tunnistivat ja arvostivat omaa osaamistaan. Lisäksi osallistujat havaitsivat argumentointitaitojensa kehittyneen.
  • Teorioiden ja tutkimuksen käyttämisen kynnys laski
    • Kenties merkittävintä ryhmässä oli, että se laski kynnystä käyttää tutkimuksia ja tutkiskella itse omaa työtään. Teorian ja käytännön yhdistäminen ei välttämättä aina tarkoita mittavaa toiminnanmuutosta tai tutkimushanketta vaan pientä ja jatkuvaa, osana arkea tapahtuvaa tiedonmuodostusta.
Vinkit toimintamallin soveltajille **

KäyTe-ryhmän lähtökohdat

KäyTe-ryhmä pohjautuu pragmatistiseen filosofiaan  ja käsitykseen trialogisesta oppimisesta. Näistä lähtökohdista voi lukea lisää ohjaajan opaskirjasta (s. 10-16).

Lisäksi KäyTe-ryhmän ohjaamisessa noudatetaan dialogista orientaatiota. Dialoginen vuorovaikutus lisää yhteistä ymmärrystä ja rikastaa osallistujien ajattelua. Keskustelujen käyminen niin, että kaikille löytyy aikaa ja tilaa sekä mahdollisuus esittää omia ajatuksiaan ja antaa muille mahdollisuus samaan on merkityksellistä luottamuksellisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi. Dialogisesta toimintatavasta ryhmässä voit lukea lisää ohjaajan opaskirjasta (s. 18-19).

Työnohjauksen periaatteet

KäyTe-ryhmän työskentelyssä noudatetaan työnohjauksen periaatteita. Tämä tarkoittaa ensiksi sitä, että osallistujia kannustetaan kertomaan omia kokemuksiaan ja tapahtumakulkuja työstään. Keskustelut pyritään suuntaamaan ryhmään osallistujien omiin työkokemuksiin ja niiden yhteiseen reflektointiin. Lähtökohtana on, että yksilökohtainen kehittyminen voi tapahtua parhaiten omaa toimintaa tarkastelemalla ja arvioimalla.

Toinen työnohjauksen periaate on se, että ryhmän toiminta, keskustelut ja tapahtumat ovat luottamuksellisia. Tämä tarkoittaa sitä, että mitään siitä, mitä osallistujat kuulevat muista työyhteisöistä, asiakkaista tai osallistujien henkilökohtaisista ajatuksista ei ole lupa kertoa ryhmän ulkopuolella. Tämä periaate on tärkeä, jotta luottamuksellinen työskentelyn aikaansaaminen on mahdollista.

Pelisäännöistä sopiminen

Ryhmän aloituskerralla on hyvä sopia ryhmään osallistumisen periaatteet. Seuraavat asiat ovat tärkeitä hyvän vuorovaikutuksen muotoutumiselle ryhmässä:

  1. Osallistujat sitoutuvat ryhmän kokoontumisiin. Koska ryhmä etenee syklisesti ja kerrat nivoutuvat toisiinsa, poissaolot vaikuttavat sekä osallistujan omaan kokemukseen ryhmästä että muiden työskentelymotivaatioon.
  2. Ryhmässä esiin tullutta ja saatua tietoa ei kerrota ryhmän ulkopuolelle.
  3. Osallistujat kunnioittavat toistensa mielipiteitä ja näkökulmia.
  4. Henkilökohtaista kokemusta kunnioitetaan, vahvistetaan ja pidetään tärkeänä tietolähteenä.
  5. Ryhmässä ei pidetä esillä puhelimia, tietokoneita eikä kalentereita.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Tiede ja tutkimus Kokeilu Menetelmä Sosiaaliala Henkilöstöressurssit ja osaaminen

Ilmiöt

Elinikäinen oppiminen

Kohderyhmä

Organisaatiot