Kehittäjäasiakkaat mukana palveluja kehittämässä Kainuussa -toimintamalli
Kainuulaisista ikäihmisistä koottua vapaaehtoisten joukkoa osallistetaan aktiivisesti mukaan hankkeessa tehtävään heille tarkoitettujen sote-palvelujen kehitystyöhön ja sen arviointiin säännöllisesti kokoontuvissa työpajoissa.
Toimintamallin nimi
Kainuulaisista ikäihmisistä koottua vapaaehtoisten joukkoa osallistetaan aktiivisesti mukaan hankkeessa tehtävään heille tarkoitettujen sote-palvelujen kehitystyöhön ja sen arviointiin säännöllisesti kokoontuvissa työpajoissa.
Kehittäjäasiakkaat osallistuvat oman kokemuksensa kautta yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden kanssa palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen, sekä lausunto- ja vaikuttamistyöhön palvelujen parantamiseksi. He toimivat myös hankkeen seurantaryhmän jäseniä. Seurantaryhmän jäsenet arvioivat erilaisia asioita, jotka liittyvät hankkeeseen ja siinä tehtävään kehitystyöhön.
Toimintamalli vastaa laissa säädeltyyn hyvinvointialueen asukkaiden ja palveluita käyttävien oikeuteen osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Asiakasosallisuuden näkökulmasta kotona asuva ikäihminen, sekä sote ammattilainen pääsee vaikuttamaan osallisuudellaan ja kokemuksellaan palveluiden kehittämiseen ja arviointiin vuorovaikutteisesti yhdessä. Asiakasosallisuus merkitsee mukanaoloa, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista, sekä vaikuttamista yhteisiin palveluihin ja rakenteisiin.
Kehittäjäasiakkaan tuli olla Kainuussa asuva, yli 65-vuotias ikäihminen. Kehittäjäasiakkaat ovat osallistuneet tehtävässään toimintojen kehittämiseen vuorovaikutuksessa yhdessä sote ammattilaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Asiakasymmärrys on parantunut runsaasti kehittäjäasiakkaiden tehtävien myötä (esimerkiksi ikäihmisten käyttämä kieli ja ymmärrys).
Toimintamallista on informoitu asiakasohjauksen ja ikäihmisten palvelualueen esihenkilöstöä. Toimintamalli ei nykyisessä muodossaan jatku tämän hetken tietojen mukaan hyvinvointialueella.
Toimintamalli vaatii resursseja rekrytointiin ja perehdytykseen, sekä yhteyshenkilön toiminnan keskittämiseksi. Ennen kaikkea toimintamalli vaatii suunnitelmaa ja päätöstä siitä, mihin tarkoitukseen kehittäjäasiakas -toimintaa tarvitaan.
Kehittäjäasiakkaita rekrytoitiin mukaan hankkeessa tehtävään kehittämistyöhön syyskuussa 2022. Rekrytointi uusittiin tammikuussa 2023, koska ensimmäisessä rekrytoinnissa ei saatu riittävästi kehittäjäasiakkaita mukaan. Kehittäjäasiakkaan tuli olla Kainuussa asuva, yli 65-vuotias ikäihminen, eli he edustivat myös Palvelut tukenasi -hankkeen kohderyhmää. Kehittäjäasiakkaita ilmoittautui mukaan 13, joista kaksi perui osallistumisensa.
Hankkeen projektipäällikkö toimi yhteyshenkilönä ja koollekutsujana kehittäjäasiakkaiden suuntaan, jotta yhteydenpito tapahtui keskitetysti ja kehittäjäasiakkaat tiesivät, keneen he voisivat olla yhteydessä kaikkeen hankkeen toimintaan liittyen.
Kehittäjäasiakkaille järjestettiin toiminnan alussa perehdytystilaisuus, jossa heidät perehdytettiin kehittäjäasiakkaiden tehtävään. Kehittäjäasiakkaiden kanssa käytiin läpi kehittäjäasiakassopimus, jonka he sen jälkeen allekirjoittivat. Sopimus piti sisällään kertauksen kehittäjäasiakkaiden tehtävistä ja kuinka he työskentelevät. Lisäksi sopimuksessa oli osio ”Kehittäjäasiakkaana sitoudun seuraaviin asioihin sekä olen tietoinen seuraavista asioista”.
Tapaamisia oli yhteensä 10 (perehdytys, riittävien terveydenhuollon turvaaminen 7, verkkosivujen uudistaminen, elintapaohjaus ja toiminnan päättäminen). Seurantaryhmän tapaamiset järjestettiin muiden tapaamisten yhteydessä tarpeen mukaan. Suurin osa tapaamisista järjestettiin etäyhteydellä ja osa läsnäolotapaamisina. Lisäksi heidät kutsuttiin mukaan moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen- seminaariin sekä Palvelut tukenasi -hankkeen päättäjäistilaisuuteen.
Kehittäjäasiakkaiden mielestä he ovat saaneet osallistua asiantuntijajäsenenä kotona asuvan ikäihmisen asumista tukevien palvelujen ja toimintamallien suunnitteluun sekä kehittämiseen yhteistyössä sote ammattilaisten kanssa. Heidän mielestään yhteistyö sote ammattilaisten kanssa on lisännyt molemminpuolista ymmärrystä palvelujen kehittämisessä ja, että heillä on ollut vaikuttamismahdollisuuksia palveluiden sekä toimintamallien suunnitteluun ja kehittämiseen.