Kokemusasiantuntija sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottotyössä

Koulutettu kokemusasiantuntija työskentelee vastaanottotyössä sosiaali- ja terveysasemilla tai hyvinvointipisteillä. Hän tarjoaa asiakkaille vertaiskokemukseen perustuvaa tukea, ohjausta ja apua osana ammattilaisten tiimiä.

Toimintamallin nimi
Kokemusasiantuntija sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottotyössä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Koulutettu kokemusasiantuntija työskentelee vastaanottotyössä sosiaali- ja terveysasemilla tai hyvinvointipisteillä. Hän tarjoaa asiakkaille vertaiskokemukseen perustuvaa tukea, ohjausta ja apua osana ammattilaisten tiimiä.

Toteutuspaikka
Koulutetun kokemusasiantuntijan tuki KYSin hätäensiavussa ja akuuttihoidossa (2018–2019), Terve muutos – muutokseen motivoiva kokemusasiantuntijan vastaanotto (2020–2021). Arvioitu Sokra-hankkeessa Osallisuuden palaset -työssä. Ks. myös muut kehittäjät.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Savo
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Liitteet ja linkit

Luotu

24.02.2021

Viimeksi muokattu

22.03.2024
Ratkaisun perusidea

Koulutettu kokemusasiantuntija tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotolla matalan kynnyksen keskusteluapua tietyn elämänkokemuksen omaaville asiakkaille ja heidän läheisilleen. Useimmilla kokemusasiantuntijoilla on kokemuksia mielenterveyden ongelmista tai päihderiippuvuudesta, mikä tuo vastaanottotyöhön vertaisuuden elementin.

Kokemusasiantuntijan vastanotto voi toimia osana sosiaali- ja terveyskeskuksen, hyvinvointipalvelujen tai järjestön tuottaman palvelun vastaanottoa. Vastaanottotoiminta on lähetteetöntä, asiakkaille ilmaista ja vastaanotolle voi hakeutua usein suoraan itse tai ammattilaisen ohjaamana.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö

Koulutetun kokemusasiantuntijan vastaanottotoimintaa voi toteuttaa sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja muissa kunnan tai järjestön tuottamassa palveluissa. Vastaanotto voi toimia myös matalan kynnyksen hyvinvointipalvelupisteillä.  Kokemusasiantuntijan tukitoimintaa on sovellettu myös työllisyyspalveluihin.

Esimerkiksi Kuopiossa Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry kehitti toimintamallin, jossa koulutettu kokemusasiantuntija työskentelee Kuopion yliopistollisen keskussairaalan päivystyspoliklinikalla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kokemusasiantuntijuus voi hyödyttää hyvin erilaisilla kokemuksilla varustettuja asiakkaita. Asiakkaalla samoin kuin kokemusasiantuntijalla voi olla kokemus esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmasta toipumisesta, somaattisesta sairaudesta, tapaturmasta, haasteellisista palvelukokemuksista tai vaikkapa Suomeen muuttamisesta.

Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) kokemusasiantuntijan tukea on tarjottu vastaanotolle tuleville asiakkaille, joilla oli päihdeongelma tai päihteidenkäyttö oli hoitoon tulemisen syy, sekä heille, joita päihteidenkäyttö mietityttää ja jotka haluavat tilanteeseensa muutosta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vastaanottoja markkinoidaan tiedottein kansalaisille esimerkiksi kirjastoissa tai netissä. On tärkeää  tiedottaa palvelusta myös ammattilaisille, jotka he voivat ohjata asiakkaita avun piiriin. Kokemusasiantuntijan vastaanotolle  voi hakeutua itse esimerkiksi nettiajanvarauksen kautta, soittamalla ja sopimalla, tai menemällä suoraan avoimelle vastaanotolle. Kuopion ensiavun mallissa ammattilaiset ohjaavat ihmisiä vastaanotolle joko niin, että kokemusasiantuntija tulee asiakkaan luokse – sinne missä asiakas jo palvelussa on – tai tapaamisaika sovitaan kokemusasiantuntijavastaanotolle.

Koulutetun kokemusasiantuntijan ja potilaan tapaamiset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ihminen voi halutessaan asioida ainakin joillakin vastaanotoilla nimettömänä.

Kokemusasiantuntija antaa vertaistuellista tietoa ja ohjausta ja motivoi ottamaan apua vastaan. Hän tarjoaa tietoa palveluista ja tarjolla olevasta vertaistoiminnasta mahdollisimman neutraalisti. Riippuen tehtävänkuvasta, kokemusasiantuntija voi myös jalkautua palveluihin asiakkaan asioimisen tueksi.  Kokemusasiantuntija voi myös olla mukana sote-ammattilaisten vastaanotolla ja jatkaa tarvittaessa asiakkaan kanssa sen jälkeen. Kokemusasiantuntijan on tärkeä olla osa työyhteisöä tai ammattilaisten tiimiä, jotta asiakkaiden tuesta voi tarpeen mukaan muodostua jatkumoita. Tämä mahdollistaa myös ammattilaisille mahdollisuuden konsultoida kokemusasiantuntijaa ja päinvastoin. 

Kokemusasiantuntijan osaaminen perustuu omaan kokemukseen, koulutuksen sekä tehtävän kautta saatuun ymmärrykseen.  Jos kokemusasiantuntijalla on oma kokemus esimerkiksi päihderiippuvuudesta toipumisesta ja muutoksen jälkeistä päihteettömästä elämäntavasta, hän voi tukea erityisesti päihderiippuvuustaustaisia asiakkaita.

Yhteinen kokemusmaailma, vertaisymmärrykseen perustuva työote ja koulutus tukevat luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntymistä sekä esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyössä asiakkaan toipumis- tai kuntoutumisprosessin käynnistymistä ja alkuvaiheen ylläpitoa.

Kokemusasiantuntija saa tehtävästä useimmiten palkan tai palkkion. Esimerkiksi Sirkkulanpuiston mallissa palkka- ja palkkiokäytännöt oli selkeästi määritelty.

Asiakkaiden kohtaaminen, vastaanotto ja edelleen palveluihin ohjaaminen onnistuu parhaiten, kun asiakkaita voidaan tavata joustavasti myös muualla kuin perinteisissä vastaanottotiloissa. Esimerkiksi Kuopiossa kokemusasiantuntijan vastaaottotyötä on tehty päivystypoliklinikan vastaanotolla, Sirkkulanpuiston toimintayhdistyksen tiloissa, kotikäynneillä ja tapaamisissa ulkona. Kokemusasiantuntija on myös saattanut asiakkaita katkaisuhoitoon ja päihdekuntoutukseen eri paikkakunnille. Lisäksi kokemusasiantuntija on käynyt puhelimen ja Facebookin välityksellä keskusteluja asiakkaiden kanssa ja järjestänyt pienryhmätapaamisia, joissa on ollut 1–5 kävijää per kerta.

Koulutetun kokemusasiantuntijan rekrytoinnille ja perehdytykselle tulee varata riittävästi aikaa, jotta toiminta on selkeää kaikille osapuolille.

Lue lisää: Kokemuksia välittäen – kokemustoimijoiden työtehtävien välitystoiminta

Työtehtäviä tulee koordinoida ja kokemusasiantuntijalle tulee olla organisaation ja ammattilaisten tuki työlleen.

Toiminta perustuu sopimukseen, jossa on määritelty kokemusasiantuntijan työtehtävät, saavutettavuus, lainsäädännölliset asiat ja palkkio.

Kokemusasiantuntijan hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi on tärkeää, että hänellä on saatavilla vertaistukea tai työnohjausta. Esimerkiksi Kuopion kehittämishankkeessa työnohjausta oli saatavilla työnantajan kautta, jona toimii Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry toiminnanjohtaja.

Lue lisää: Kokemusosaajien ja ammattilaisten työnohjaus

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: KOKEMUSASIANTUNTIJA EDISTÄÄ ASIAKKAIDEN OSALLISUUTTA PALVELUIHIN JA ANTAA VERTAISTUKEA.

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Toiminta vahvistaa kokemusasiantuntijoiden, asiakkaiden ja ammattilaisten osallisuutta, kun laajennettu työyhteisö mahdollistaa monipuolisten ja asiakaslähtöisten palveluiden tarjoamisen.

Koulutetun kokemusasiantuntijan osallisuus omassa elämässä vahvistuu, kun hän saa toimia uudessa roolissa, saa kokemusta asiakastyöstä ja työyhteisössä toimimisesta ja hän hyödyntää monipuolisesti elämänkokemustaan toisten auttamiseksi. (1)

Vastaanotolle tulevienasiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuus omassa elämässä vahvistuu, kun he saavat vertaiselta tukea, tietoa ja mahdollisuuden tulla kuulluksi, keskustella sekä käsitellä usein häpeään ja vaikeaan elämäntilanteeseen liittyviä asioita luottamuksellisesti.  Esimerkiksi päihteiden käytöstä toipumiseen tarvittava muutosmotivaatio voi vahvistua vertaisen esimerkin myötä. Osallisuus asiakkaiden omassa elämässä vahvistuu, kun he saavat tukea palveluihin ja avun piiriin kiinnittymiseksi. (1)

Ammattilaisten osallisuus omaan työhön vahvistuu, kun ammattilaiset voivat keskittyä ammatilliseen työotteeseen ja voivat luottaa, että heidän rinnallaan toimii kokemusasiantuntija. (1)

Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa vahvistuu, kun toimintaa kehitetään, mallinnetaan, seurataan ja arvioidaan yhdessä ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden kanssa. (2)

Toiminnalla luodaan uudenlaisia laajennetun työyhteisön rakenteita, joilla työkulttuuria voidaan muuttaa osallisuutta vahvistavaksi. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Kokemusasiantuntija sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottotyössä (21.1.2021) (pdf 355 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille

Koulutettu kokemusasiantuntija etsii yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja ja jatkotoimenpiteitä ja voi toimia asiakkaan ja ammattilaisten vuoropuhelun sanottajina.

Ammattilaiset ovat todenneet, että koulutettu kokemusasiantuntija tuo työhön uutta näkökulmaa ja potilaat hyötyvät kokemusasiantuntijan antamasta tuesta ja avusta. Edellyttää, että ammattilaisilla on tietoa toiminnasta ja toisaalta luottamusta, minkä turvin he ohjaavat asiakkaita palveluun.

Ammattilaiset voivat myös konsultoida kokemusasiantuntijaa.

On tärkeää, että tehtävänkuvasta ja toimenkuvan reunaehdoista sovitaan etukäteen.  Kokemusasiantuntija raportoi toiminnasta henkilöstöesihenkilölle.

Kokemusasiantuntijan ei tule ottaa kantaa asiakkaiden vakaumuksiin, eikä asettaa eri toipumisen muotoja tai kuntoutusvaihtoehtoja arvojärjestykseen. Asiakkaan tulee voida kertoa oma toipumisen tarina sellaisena kuin hän on sen itse kokenut.

Toiminnasta tiedottaminen on tärkeää. Kokemusasiantuntijan ja taustaorganisaatioiden tehtävänä on viestintä eri foorumeita hyödyntäen asiakkaille, yhteistyöverkostolle kuten kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluille ja sidosryhmille, sekä paikallismedialle.

Toimijoiden verkostoitumisen tukeminen vahvistaa toimintaa. Esimerkiksi Kuopion mallissa toimijat ovat verkostoituneet Facebook-sivustolla, ehkäisevän päihdetyön verkostossa, paikallisessa kansalaislähtöisentoiminnan verkostossa ja Sokra-koordinaation hanketapaamisissa.

Lue lisää:

KEHITTÄJÄT

Kehittämistoiminta on ollut osa Kuopion kansalaislähtöistä kehittämistä (nk. kake-hanke), jota rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja Kuopion kaupunki.

Koulutetun kokemusasiantuntijan tuki KYSin hätäensiavussa ja akuuttihoidossa (ESR 2018 – 2019), Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry ja Kuopion yliopistollinen sairaala.

Terve muutos – muutokseen motivoiva kokemusasiantuntijan vastaanotto (ESR 2020 – 2021)

Kehittäjän yhteyshenkilö: Koulutettu kokemusasiantuntija Teppo Uotinen, Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry, etunimi.sukunimi(a)ry.sirkkulanpuisto.com 

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS

Esimerkkejä. Lista ei ole kattava.

 Muita esimerkkejä:

  • Olka-toiminnassa vertais- ja kokemustoimijat toimivat sairaanhoitopiirien sairaaloissa Olka-koordinaattorin koordinoimana eri vertaistehtävissä ja palveluiden kehittäjinä. Olkatoiminnan koulutetut vertaiset tukevat ihmisiä sairaalassa eri tehtävissä vapaaehtoisperusteisesti (ei palkkiota tai palkkaa).