Kotiutushoitaja perusterveydenhuollossa
Kotiutushoitaja työskentelee terveyskeskussairaalassa ja hoitaa osastolla olevien potilaiden kotiutukset. Tarvittaessa hän järjestää kotiutusneuvottelut riskiasiakkaille.
Toimintamalli on siirretty Innokylän toimituksen toimesta uuteen verkkopalveluun 19.2.2020.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kotiutushoitaja työskentelee terveyskeskussairaalassa ja hoitaa osastolla olevien potilaiden kotiutukset. Tarvittaessa hän järjestää kotiutusneuvottelut riskiasiakkaille.
Toimintamalli on siirretty Innokylän toimituksen toimesta uuteen verkkopalveluun 19.2.2020.
Toimintamalli lyhyesti
Kotiutushoitaja-mallin avulla potilaat kotiutuvat terveyskeskussairaalasta entistä nopeammin ja turvallisemmin. Yhteistyö muiden hoitavien tahojen kanssa on saumatonta ja toimivaa.
Tavoitteena on myös kotiutustilanteessa tiedon siirron turvaaminen niin että potilaan kotiutuminen olisi mahdollisimman varmaa ja turvallista. käytössä on esimerkiksi hoitajakaavake, jonka hoitaja täyttää potilaan kotiutuessa.
Kehittämistyötä tehtiin osana KASTE-ohjelmaa vv. 2012 -2015
Valtioneuvosto vahvisti Kaste-ohjelman vuosille 2012 - 2015 helmikuun 2. päivänä 2012. Kaste-ohjelma perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 5 §:ään. Ohjelmassa määritellään alan uudistustyön tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.
Kaste-ohjelman tavoitteena on, että:
1) Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja
2) Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti.
Ohjelman tavoitteisiin vastataan kuudella toisiaan täydentävällä osaohjelmalla.
Osaohjelmat ovat:
I Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen
parannetaan
II Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan
III Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan
IV Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan
V Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi
VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia.
Asiakkas tulee olla itse osallinen omaan hoitoonsa, kykenee tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa oman hoitonsa suhteen. Asennemuutos kotihoidon suhteen tulee olla myös asiakkaalla kirkkaana, koti avun turvin on ensisijainen hoitopaikka, viimeisenä vasta laitoshoito.
Toimijat
Asiakkaan hoidossa korostuu asiakaslähtöisyys, hoitopaikkansa suhteen hän tulee kuulluksi. Kuntouttava hoitotyö korostuu koko hoidon ajan, asiakas on osallinen omaan hoitoonsa. Laitoshoidossa hoidetaan vain ne, jotka eivät sairautensa vuoksi pärjää kotihoidossa tai tehostetussa palvelukodissa -> kodinomaisuus korostuu. Kotiutushoitaja luo turvallisuutta, sillä kotiutusasioita hoitaa yksi ja sama ihminen alusta loppuun.
Yhteistyö eri toimijoiden välillä korostuu, yhteiset palaverit, kotiutusneuvottelut ym. Kirjaaminen ja tiedonkulku oltava ajantasaista, laadukasta, jotta tarvittava tieto saadaan siirtymään ja hoito on turvattua. Kuntouttavan hoitotyön merkitys on suuri, ketään ei saa jäädä vuoteeseen ilman syytä. Kolmannen sektorin mukaan tuleminen avustaviin tehtäviin on voimavara.
Laitoshoitopaikat keskittyvät vain niitä todella tarvitseville -> siirtoviivemaksuja ei tule erikoissairaanhoidosta. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa tehokasta, tieto siirtyy ajantasaisesti, yhteistyöpalaverit joka viikko lääkärin, fysioterapeuttien, kotihoidon sekä kotiutushoitajan kanssa tuo turvaa potilassijoituksiin. Esimiehet antavat täyden tuen toiminnalle.
Kuntien ikäpoliittinen strategia toteutuu, laitoksessa asuu aleneva prosentti kuntalaisia. Kustannustehokkuus korostuu, kun kotihoidon turvin omissa kodeissaan pärjää valtaosa kuntalaisista. Kunnille ei tule erikoissairaanhoidosta siirtoviivemaksuja. Vanhuspalvelulaki voimaan tullessaan ohjaa kuntia kevyempiin hoitomuotoihin.
Tehtävät ja työnjako
Kotiutushoitaja hoitaa kotiutukseen liittyvät asiat laitoshoidossa yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa. Laitoksessa asiakas hoidetaan kuntouttavan hoitotyön mukaisesti. Kotihoito, laitoshoito ja muut tahot toimivat kiinteässä yhteistyössä asiakasta kuunnellen. Kotiutusneuvotteluja järjestetään riskiasiakkaille turvallisen kotiutuksen turvaamiseksi.
Tiedon siirto turvataan, kun yksi ja sama hoitaja hoitaa potilaiden sairaalasta kotiutumisasiat. Tarvittaessa tehdään kotikäynti potilaan kotiin yhdessä fysioterapeutin kanssa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tiiviimpää, kun osallistutaan eri palavereihin, ollaan aktiivisesti yhdeydessä kotiutumisten yhteydessä.
SAS-palaverin tilalle on otettu joka keskiviikkoinen ns. lääkäripalaveri, johon osallistuu lääkärin lisäksi fysioterapeutti, kotiutushoitaja ja kotihoitojen edustus.
Kunta seuraa pitkäaikaispotilaiden määrää, erikoissairaanhoidon maksuja, siirtoviiveitä ym.
Tiedot, taidot, välineet
Asiakkaan tulee olla itse osallinen omaan hoitoonsa, kykenee tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa oman hoitonsa suhteen. Asennemuutos kotihoidon suhteen tulee olla myös asiakkaalla kirkkaana, koti avun turvin on ensisijainen hoitopaikka, viimeisenä vasta laitoshoito.
Yhteistyötaidot, neuvottelutaidot tarvitaan jotta onnistutaan hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Kirjaaminen tulee olla laadukasta ja tiedon siirtyä ajantasaisesti hoitoyksiköstä toiseen, jotta taataan turvallinen kotiutuminen. Asennemuutos sekä toiminta tulee perustua kuntouttavaan hoitotyöhön, jotta potilaan toimintojen saadaan ylläpidettyä myös laitoksessa.
Muutoksen mahdollistavaa kulttuuria, ei voi enää toimia vanhan hoitomallin mukaan vaan tukea potilasta entistä osallistavampaan hoitoon. Uusia toimintamalleja rohkeasti kokeiluun, näkökulma vahvasti tulevaisuuteen.
Kotihoitoon tulee resursoida enemmän, se on taloudellisesti edullista hoitoa ja asiakaslähtöisempää kuin mikään muu hoitomuoto.
Lait ja asetukset
Asiakasnäkökulma: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Henkilötietolaki 523/1999 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Kotikuntalaki 1377/2010 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä 980/2012
Ammattilaisnäkökulma: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Henkilötietolaki 523/1999 Työturvallisuuslaki 738/2002
Organisatorinen näkökulma: Työturvallisuuslaki 738/2002 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 341/2011
Poliittishallinnollinen näkökulma: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä 980/2012 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Kotikuntalaki 1377/2010
Periaatteet ja säännöt
Asiakas: Asiakaslähtöisyys, osallisuus, itsemääräämisoikeus, oikeus tulla kuulluksi, inhimillisyys, turvallisuus, oikeus hyvään hoitoon
Ammattilainen: Ammatillisuus, turvallisuus, inhimillisys, asiakaslähtöisyys, kuntouttava työote, yhteistyökyky, joustavuus, kuulemisen taito, tavoitteellisuus
Organisaatio: Asiakaslähtöisyys, osallisuus, turvallisuus, saatavuus, tavoitettavuus, ajantasaisuus
Poliittis-hallinnollinen näkökulma: Asiakaslähtöisyys, oikea-aikaisuus, tavoitteellisuus, tulevaisuuteen suuntautumisen taito
Talous
Asiakas tarvitsee taloudellista resursointia kodin muutostöihin, apuvälineisiin ym. Palvelukotipaikka tehostetusta palvelukodista, laitoshoito
Ammattilaisten osalta resursseja menee mm. Tietokoneiden lisäys, ohjelmien uudistaminen Apuvälineiden lisäys potilaiden avustamiseen ja liikumiseen Koulutusta kirjaamisesta, kuntouttavasta hoitotyöstä ym.
Organisaatiotasolla on varmistettava kotiutushoitajan toimi, työtilat, tietokone, puhelin Apuvälineiden lisäys osastolle Koulutukseen panostaminen Tietokoneohjelmien ajantasaistaminen -> siirrytään rakenteiseen kirjaamiseen
Kotiutushoitaja-mallin pilotoinnin myötä saimme varmuuden siitä, että kotiutushoitajalla on osastohoidossamme tärkeä rooli. Yhden ihmisen hallussa on tieto kotiutuvista, yhteydenpito omaisiin ja muihin hoitotahoihin (kotihoito, tehostetut palvelukodit, erikoissairaanhoito tarvittaessa ym.) Kotiutushoitaja tekee tiivistä yhteistyötä lääkärin ja fysioterapeuttien kanssa. Tarvittaessa hän järjestää riskiasiakkaille kotiutusneuvottelut. Kotiutusneuvottelut ovat tärkeitä esim. potilaille, jotka melko pian palaa laitokseen kotiutuksen jälkeen. Tällöin on hyvä miettiä, mitkä tekijät haittasivat kotona pärjäämistä. Kotiutushoitaja-mallin myötä muutimme myös palaverikäytäntöjä. Otimme SAS-palaverien tilalle joka viikkoisen ns. lääkäripalaverin, johon osallistuu lääkärin kanssa fysioterapeutti, kotiutushoitaja, kotihoidon edustus ja mahdollisesti myös muita, mikäli on tarvetta. Tällä palaverikäytäntömuutoksella on se etu, että joka viikko käsitellään uudet palvelukotihakemukset, vapautuneet/vapautuvat palvelukotipaikat ja osastolta kotiutuvat ihmiset. SAS-palaveri kokoontui vain joka kolmen viikon välein. Kotiutushoitajalla on tärkeä rooli olla "puskemassa" potilaita takaisin kotiin tai tehostettuun palveluasumiseen, enää ei laitospaikalle jäädä ilman perusteltua syytä.