Kriisityö sote-keskuksessa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Yhtenäinen toimintamalli akuuttien kriisien psykososiaalisesta tuesta virka-aikana sote-keskuksissa. Toimintamalli korostaa sosiaalitoimen ja terveystoimen saumatonta yhteistyötä traumaattisten kriisien hoidossa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Yhtenäinen toimintamalli akuuttien kriisien psykososiaalisesta tuesta virka-aikana sote-keskuksissa. Toimintamalli korostaa sosiaalitoimen ja terveystoimen saumatonta yhteistyötä traumaattisten kriisien hoidossa.
Kuva
Kuvateksti
Sosiaali-ja kriisipäivystys tekee akuuttivaiheen työn, minkä jälkeen siirtää tehtävän sote-keskukseen seurantavaihetta varten. Tarvittava jatkotuki on joko terveyspalveluissa tai kolmannella sektorilla.Toimintamalli lyhyesti
POHDE, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Psykososiaalinen tuki akuutissa kriisitilanteessa, virka-aikana
Virka-aikana akuuttien kriisien yhteydenotot ottavat vastaan: Oulun sosiaali - ja kriisipäivystys (takapäivystys Koillismaalla Kuusamossa ja Taivalkoskella) tai Sosiaali -ja kriisipäivystys, Jokilaaksojen yksikkö. Yhteydenotto voi tulla esim. poliisilta, pelastuslaitokselta, ensihoidolta, päivystyksestä, teho-osastolta jne. tai suoraa kriisin kohdanneelta. Yhteydenottoon tarvitaan aina kriisiapua tarvitsevan lupa.
Sosiaali - ja kriisipäivystys tekee tilanteen alkuarvion ja järjestää ensivaiheen avun.
Akuuttikäynti shokkivaiheessa:
- Sosiaali -ja kriisipäivystys on yhteydessä kriisin kohdanneeseen ja sopii akuuttikäynnistä. Akuuttikäynti voidaan toteuttaa myös puhelimitse tai etäyhteydellä, mutta ensisijaisena työskentelytapana on tapaaminen.
- Sosiaali-ja kriisipäivystäjä kirjaa Saga-järjestelmään. Kirjaus toimii tiedonsiirron tukena Sote-keskuksiin.
- Tiedonsiirtovaiheessa sosiaali- ja kriisipäivystyksestä ollaan yhteydessä sote-keskuksen sosiaalipalveluiden kriisityöstä vastaavaan joko puhelimitse tai viestillä.
- Alueellisesti on sovittu kriisityötä tekevät sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden työntekijät.
- Akuuttikäynnille asiakkaan luvalla voidaan kutsua mukaan seurakunnan edustaja tai SPR henkisen tuen ryhmän jäsen.
Seurantavaihe Sote-keskuksessa:
- Sosiaali -ja kriisipäivystys arvioi akuuttikäynnin jälkeen seurannan tarpeen.
- Tukea tulee edelleen aktiivisesti tarjota kaikille traumaattisen kriisin kohdanneille.
- Tuen tavoitteena on arkeen paluun edistäminen, traumatisoitumisen ennaltaehkäisy ja resilienssin vahvistaminen.
- Seurantavaiheen merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa asiakas ei ohjaudu minkään muun tuen piiriin ja hänellä on ollut aktiivityövaiheen päättyessä edelleen joitakin arkeen vaikuttavia oireita tapahtuneesta.
- Seurantavaiheesta voi olla hyvä sopia myös tilanteissa, joissa perheessä on lapsia tai erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä. Lapsilla psyykkinen oirehdinta voi viivästyä ja nousta esille myöhemmässä vaiheessa, kun vanhempien tilanne on tasaantunut.
- Sote-keskuksen sosiaalipalvelut vastaa sosiaali -ja kriisipäivystyksen yhteydenottoon.
- Sosiaalialan ammattilainen pyytää ensikäynnille työpariksi terveydenhuollon ammattilaisen/kriisiryhmän jäsenen.
- Asiakkaaseen ollaan yhteydessä saman päivän aikana sosiaali -ja kriisipäivystyksen yhteydenoton saavuttua.
- Sovitaan tapaaminen 1-3 vrk:n sisään kotikäyntinä tai erikseen sovittuun paikkaan.
- Seurantavaiheen kestosta ei ole olemassa yleispätevää ohjetta, ja se rakennetaan asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Seurantakäyntejä voidaan tarjota esimerkiksi 1-5 kertaa 2 kuukauden aikana. Seurantaa voidaan toteuttaa myös harvakseltaan puheluna tai etäyhteydellä.
- Seurantavaiheessa olevan asiakkaan kanssa voi täyttää tietyin väliajoin post-traumaattisia oireita kartoittavan lomakkeen, tai käydä keskustelua asiakkaan kanssa ko. lomakkeen pohjalta.
- Kontakti asiakkaaseen päätetään viimeistään tapahtuman vuosipäivän jälkeen.
- Samat työntekijät pysyvät asiakkaan tukena ensikäynnistä seurantakäyntien loppuun.
- Seurantakäynnit kirjataan lyhyesti ja kriisityön päättyminen kirjataan. Kriisityö kirjataan Sagaan sekä terveydenhuollon työntekijä kirjaa sille lehdelle, mitä käyttää työssään (odotetaan kansallista ohjeistusta kriisityön seurantavaiheen kirjaamisesta).
Jatkotuki:
- Seurantavaiheen jälkeen kriisin kokeneen tuen tarve voi jatkua mielenterveyspalveluissa tai kolmannen sektorin tarjoamissa vaihtoehdoissa. Jatkohoito voidaan toteuttaa myös asiakkaan työterveyshuollossa.
- Kriisin kokenut voidaan ohjata myös omahoito-ohjelmiin https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/jarkyttavan-tapahtuman-omahoito-ohjelma-mieli-ry
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 11/2018 äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen kehittämisen työryhmän, jonka tehtävänä oli suunnitella ja laatia esitys, miten psykososiaalinen tuki ja erityisesti sen osana tarjottava akuutti kriisityö tulisi organisoida tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa ja miten sitä tulisi kehittää jatkossa.
Työryhmä laati toimeksiannon pohjalta 12 suositusta. Suositukset korostavat psykososiaalisen tukeen kuuluvan sosiaali- ja kriisityön olevan lakisääteistä toimintaa, jonka tulisi olla ammattilaisten toteuttamaa ja joka tulee aina dokumentoida asianmukaisesti. Oikein järjestettynä äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, auttaa yksilöitä ja yhteisöjä toipumaan traumaattisista tilanteista sekä kehittämään resilienssiä mahdollisia tulevia traumaattisia tilanteita varten. Tutkimusnäytön pohjalta korostuu lähipalveluiden rooli, pitkäaikaisen tuen malli sekä tiivis viranomaisyhteistyö. Suositusten mukaisesti järjestetty toiminta parantaa palveluiden valtakunnallista yhdenvertaisuutta, toimijoiden ja avuntarvitsijoiden oikeusturvaa sekä kehittää psykososiaalisen tuen toteuttavan henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa.
Kriisityötä tehneet ovat kokeneet jääneensä yksi kohdatessaan kriisin kokeneita, osassa alueella kriisiryhmien toiminta oli hiipunut työntekijöiden siirtyessä uusiin työtehtäviin. Vanhat kriisiryhmät perustuivat työntekijöiden vapaaehtoisuuteen. Uhkana oli palveluiden toimimattomuus lain edellyttämällä tavalla. Mielenterveyspalvelut hoitivat kriisityötä, sosiaalipalveluita oli vaikea kontaktoida krisitilanteiden vaatimaan tukeen.
Sosiaali-ja kriisipäivyksillä oli haastetta ohjata akuuttivaiheen jälkeen tuen tarvitsijat sote-keskusten palveluihin, koska kriisityötä tekeviä oli vaikea löytää.
Sidosryhmiä kuultiin kehittämistyön aloitusvaiheessa.
- Mielenterveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden vastuuyksikköpäälliköt ovat nimenneet työyksiköistään kriisityötä tekevät henkilöt ja ohjanneet heidät kriisityön koulutuksiin. Tarvitaan useampia työntekijöitä/ yksikkö. Vaihtelee toimintayksikön alueen koon mukaan. Kriisityö kuuluu työtehtävään sote-keskuksessa. Seurantavaihetta varten työntekijät joutuvat järjestelemään työkalentereitaan, koska sote-keskuksissa ei ole erikseen kriisityötä päivystäviä työntekijöitä. Ainoastaan akuuttivaiheessa sosiaali-ja kriisipäivystyksissä tehdään päivystysluonteista työtä. Järjestäytymiseen on mennyt aikaa.
- Alueilla on selvitetty, mihin sosiaali-ja kriisipäivystykset ottavat yhteyttä seurantavaihetta varten.
- Toimintamallia varten on järjestetty kaksi kriisityön koulutuspäivää, kaksipäiväinen kriisityön peruskoulutus x 4 ( yhteensä n.100 koulutettua) sekä kriisityön syventävä koulutus 4 tuntia x 2 pidempään kriisityötä tehneille ( yht. 80 osallistujaa). Koulutuskustannukset yhtyeensä n.30 000 euroa.
-
Pohteen koko henkilöstö saa tietoa intrasta Väliaikaisesta dokumenttipankista sekä henkilöstön Teams aamukahveilla.
Juurruttamisen seuranta:
- Kriisityöstä vastaa Pohteella Perhe ja sosiaaliset palvelut ja Oys psykiatria toimialuejohtaja
- Kriisityön ohjausryhmänä toimii palvelualuejohtajien palaverit, lisäksi kutsuttuna Sosiaali-ja kriisipäivystyksen vastuuyksikköpäällikkö kun käsittelyssä kriisityön asiat.
- Esittelijöiden roolissa ovat vastuualuepäälliköt
- Kriisityön asiat vähintään 2 krt/vuosi käsittelyssä ellei ole käsitelty useammin.
- Tehtävät:
- käsittelee alueellisten työryhmien esille tuomat asiat
- tekee päätökset ja linjaukset
- koordinoi koko Pohteen kriisityötä
- Kriisityön aluelliset työryhmät x 3 (Oulu, Oulunkaari-Koillismaa-Lakeus, Oulun eteläinen-Rannikko)
- Kokoonpano: Vastuualuepäälliköt, vastuuyksikköpäälliköt, sidosryhmien edustus (1-2). alueelliset mielenterveyspalvelut hoitotyön johtaja. Tarvittaessa alueellisten mielenterveyspalveluiden osaamiskeskusjohtaja sekä sosiaali -ja kriisipäivystyksen edustajana vastuuyksikköpäällikkö.
- Kokoontuu: n. 5 krt / vuosi. Koollekutsuja vastuualuepäällikkö, alueelliset palvelut
- Tehtävät:
- Keskustelu sidosryhmien kanssa. Paikallinen yhteistyö.
- Valmistelee ja raportoi ohjausryhmälle
- Seuraa ja ohjaa paikallista kriisityötä
- Puheenjohtaja toimii alueensa kriisityön yhdyshenkilönä
- Alueiden kriisityötä tekevien säännölliset kokoontumiset x 6 (Oulu, Koillismaa, Oulunkaari, Lakeus, Rannikko, Eteläinen)
- vastuuyksikköpäälliköt vuorollaan koollekutsuvat
- alueet määrittävät itse kokoontumistiheyden
- Kutsuttuna sidosryhmien ja sokrin edustus tarpeen mukaan
- case-tilanteet tarvittaessa, käytännön toimintaan liittyvät asiat
Toimintamalli on ollut käytössä jo vuoden 2023 aika osalla alueilla. Hyväksi on todettu mallin mukainen sosiaalipalveluiden ja mielenterveyspalveluiden yhteistyö.
Kansikuva
