Kunnan asukasraati
Asukkaiden osallistamisen menetelmä kunnille. Raadit teemakohtaisia. Avoimet ilmoittautumiset, ja keskeisille tahoille nimeämispyynnöt (edustuksellisuus). 10-15 osallistujaa, 3-4 tapaamista / asukasraati. Alustukset ja työskentely vuorovaikutteisia.
Toimintamallin nimi
Asukkaiden osallistamisen menetelmä kunnille. Raadit teemakohtaisia. Avoimet ilmoittautumiset, ja keskeisille tahoille nimeämispyynnöt (edustuksellisuus). 10-15 osallistujaa, 3-4 tapaamista / asukasraati. Alustukset ja työskentely vuorovaikutteisia.
Asukasraati on kunnan toimintamalli, jonka tarkoituksena on parantaa asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan ja sen kehittämiseen.
Kuntalaisille järjestetyt osallistumismahdollisuudet ovat perinteisesti esimerkiksi kyselyjä ja yksittäisiä keskustelutilaisuuksia. Asukasraadissa on 3-4 tapaamista, jotka ovat kestoltaan noin 2,5 tuntia, joten aikaa riittää sekä alustuksiin teemasta että aitoon keskusteluun ja työskentelyyn. Asukasraati mahdollistaa tiedonkulun ja työskentelyn myös tapaamisten välillä, jolloin toiminta on pikemminkin prosessinomaista, ja vaikutukset tuodaan näkyväksi jo asukasraadin aikana. Nämä osaltaan edistävät ja syventävät luottamusta ja vuorovaikutusta. Lisäksi asukasraadin etuna muihin osallistamistapoihin verrattuna on osallistujien suhteellisen kattava edustuksellisuus.
Asukasraadin pilottiin keväällä 2024 osallistuneet toivoivat asukasraateja erityisesti hyvinvointiin, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen sekä elinvoimaan liittyvillä teemoilla. Osallistujien näkemysten mukaan asukasraadin roolina on ennen kaikkea ideointi, kehittäminen ja suunnittelu, mutta myös tiedonkulku ja viestintä. Asukasraati voi antaa tilanteen ja tarpeiden mukaan myös arviointeja ja lausumia, vaikka asukasraati ei ole virallinen kuntalain mukainen toimielin tai vaikuttamistoimielin.
Asukasraati on kunnan toimintamalli, jonka tarkoituksena on parantaa asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Kuntalaisten osallistamiselle on vahvat lakiperusteet, ja usein se on kirjattu myös kuntien strategioihin, suunnitelmiin ja ohjelmiin.
Asukasraadin lakiperustaa:
•Perustuslain (731/1999) 2 § mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen, ja 14 § mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon
•Kuntalain (410/2015) 22 § mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Laki velvoittaa kunnanvaltuuston huolehtimaan monipuolisista ja vaikuttavista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kuntalaisille. Erityisinä osallistumisen ja vaikuttamisen keinoina mainitaan mm. keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien sekä kuntalaisraatien järjestäminen ja palvelujen suunnittelu ja kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa
•Lain kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (618/2021) 15§ kuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosaa kunnille. Tästä lisäosasta käytetään yleisesti termiä hyte-kerroin. Hyte-kertoimessa on hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä kuvaavia prosessi- ja tulosindikaattoreita, joiden perusteella kyseinen rahoitus määräytyy. Yhtenä prosessi-indikaattorina on, että kunnan palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä hyödynnetään asukasraateja ja foorumeja
Asukasraati on kunnan toimintamalli, jonka kohderyhmänä ovat välillisesti kaikki asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat. Asukasraadit ovat teemakohtaisia, ja jokaiseen on oma ilmoittautuminen. Asukasraatiin on avoin kutsu ja sidosryhmäkutsut, eli kuka tahansa kiinnostunut asukas pystyy ilmoittautumaan mukaan, sekä lisäksi toimitetaan nimeämispyynnöt teeman kannalta olennaisimmille tahoille. Osallistujilla ei tarvitse olla valmista tietämystä eikä asiantuntijaroolia asukasraadissa, kiinnostus ja omat ajatukset teemasta riittävät.
Asukasraadin kohderyhmä vaihtelee hieman käsiteltävän teeman mukaan, mutta kussakin asukasraadissa pyritään varmistamaan osallistujien edustuksellisuus. Toisin sanoen asukasraatiin pyritään saamaan monen ikäisiä, eri sukupuolta olevia, eri puolilla kuntaa asuvia, perheellisiä, yksin asuvia, työssä käyviä ja työttömiä, eläkeläisiä, yrittäjiä, yhdistystoimijoita. Samalla henkilöllä voi olla (ja usein onkin) useampi eri rooli.
Mikäli kiinnostuneita ilmoittautuneita on useita, järjestäjät valitsevat osallistujat. Jos ilmoittautuneita ei tule kattavasti ja/tai huomataan jonkin olennaisen tahon edustajan uupuminen, pyydetään ihmisiä henkilökohtaisesti mukaan.
Asukasraadin ensimmäisessä tapaamisessa on hyvä keskustella asukasraadin kokoonpanosta ja sen mahdollisesta täydentämisestä. Lisäksi ensimmäisessä tapaamisessa on hyvä keskustella ja esimerkiksi kyselyllä selvittää toiveita asukasraadin sisällöstä, toteutustavoista, työskentelymenetelmistä ym., jotta asukasraadin tapaamisia pystytään suunnittelemaan myös osallistujien tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Esimerkiksi sähköiset työskentelymenetelmät sopivat joihinkin tilanteisiin hyvin, mutta eivät välttämättä ole kaikkien osallistujien mieleen tai riittävän helppokäyttöisiä omaksua.
Asukasraadin toimintamallia testattiin ja kehitettiin kevätkaudella 2024 järjestetyssä pilotissa, jonka teemana oli kestävät elämäntavat - pilotista saatiin samalla hyviä ideoita ja näkemyksiä kuntaan valmisteilla olevaan ilmastosuunnitelmaan. Asukasraadin pilotissa tapaamisia suunniteltiin asiantuntijoiden kesken, mutta osallistujilta myös kysyttiin kattavasti ajatuksia toteutukseen liittyen heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien, ja lopussa osallistujat kommentoivat asukasraadin toimintamallin luonnosta. Yhdessä osallistujien kanssa toimintamallia kehittäen varmistutaan, että asukasraatiin sitoudutaan ja se koetaan toimivana ja mielekkäänä tapana osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen.
Asukasraadin toteuttamiseen vaaditaan jonkin verran henkilöstöresurssia (asukasraadin ja tapaamisten suunnittelu, mainostus ja toteutus, asukasraadissa esiin nousseiden asioiden vieminen eteenpäin), tiloja tapaamisten järjestämiseen, sekä jonkin verran taloudellisia resursseja viestintä-, materiaali- ja tarjoilukustannuksiin. Toteuttamisessa on hyvä hyödyntää asiantuntijoita myös oman organisaation ulkopuolelta, esimerkiksi tapaamisten alustusten pitämiseen sekä sisältöjen suunnitteluun liittyen.
Asukkaiden osallistaminen on näkyvästi esillä kuntastrategiassa, ja nostetaan esiin myöskin talousarvioissa ja -suunnitelmissa. Asukasraati on tarkoitus järjestää jatkossa kerran vuodessa eri teemoilla, jotka ovat ajankohtaisia ja asukasraadin tapaiseen työskentelyyn sopivia.
Asukasraadin toimintamallin pilottiin saatiin mukaan 12 osallistujaa. Toimintamalli koettiin toimivaksi, ja nähtiin, että sitä kannattaa jatkossakin hyödyntää kunnan toiminnan kehittämisessä. Osallistujille asukasraadin päätteeksi teetettyyn kyselyyn vastanneista kaikki kokivat tulleensa kuulluksi. Viestintä asukasraadin toiminnasta jäi suunniteltua vähäisemmäksi, ja asukasraadille toivottiinkin lisää näkyvyyttä.