Kunta-järjestöyhteistyön koordinoinnin toimintamalli
Toimintamalli selkeyttää järjestöyhteyshenkilön toimenkuvaa kunta-järjestöyhteistyöverkoston koordinoijana sekä kokoaa yhteen kunnan järjestötoiminnan keskeiset toimet ja tapahtumat vuosikellon mukaisesti.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamalli selkeyttää järjestöyhteyshenkilön toimenkuvaa kunta-järjestöyhteistyöverkoston koordinoijana sekä kokoaa yhteen kunnan järjestötoiminnan keskeiset toimet ja tapahtumat vuosikellon mukaisesti.
Toimintamalli lyhyesti
Järjestöyhteistyön tavoitteellinen edistäminen on ajankohtaista monissa Suomen kunnissa. Yhdistys- tai järjestöyhteyshenkilön nimeäminen kuntiin on melko tuore velvoite, eikä yhdistysyhteyshenkilön yhteistyön johtamisen tai koordinoinnin malleja ole vielä rakenettu kunnan näkökulmasta. Järjestöt ovat valmiita yhteistyöhön, mutta hedelmällisen kunta-järjestöyhteistyön rakentamiseksi tarvitaan koordinointia ja rakenteita kunnan puolelta. Toimintamalli selkeyttää kuntaan nimetyn järjestöyhteyshenkilön työtä ja antaa konkreettisen työvälineen, jonka avulla voidaan parantaa kunnan edellytyksiä ottaa vastaan järjestöjen tarjoamaa hyvinvointityötä ja koordinoida yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Toimintamallin avulla kirkastetaan monipuolisen ja laaja-alaisen tehtävän keskeinen sisältö myös ulkopuolisille, jonka avulla pyritään myös lisätä työtehtävän merkitystä ja arvostusta. Toimintamallin avulla lisätään myös kunnan henkilöstön tietoisuutta alueen järjestöistä ja otetaan järjestöt huomioon varteenotettavana kumppanina.
Maakunta- ja sote-uudistusvalmistelun myötä järjestöjen rooli hyvinvoinnin edistämisessä on kasvanut ja Suomen kunnat ovat saaneet suosituksen nimetä vastuu- ja yhteyshenkilön toimivan järjestöyhteistyön aikaansaamiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi. Valtakunnallisten hankkeiden myötä on Suomessa tehty erilaisia järjestötyön ohjeita ja malleja järjestölähtöisesti, mutta järjestöverkoston rakentamisen ja johtamisen malli kunnan näkökulmasta puuttui.
Toimintamallia toteuttamalla vahvistetaan kuntalaisten osallisuutta, tuotetaan kuntalaisille yhdessä parempia edellytyksiä hyvinvoinnin edistämiseen, luodaan elinvoimaa sekä johdetaan tuloksekkaasti kunnan järjestöverkostoa.
Toimintamalli on selkeä, kuntastrategiaan pohjautuva käytännön opas tavoitteellisen yhteistyön koordinoimiselle. Toimintamallia voi hyvin hyödyntää muissakin kunnissa kunta-järjestöyhteistyön vahvistamiseksi ja yhdistys-/järjestöyhteyshenkilön työn selkeyttämiseksi ja työhön perehdyttäessä. Tutustumalla toimintamalliin ja soveltamalla sitä omassa kuntaympäristössä, saadaan luotua kunta-järjestöyhteistyön rakenteita vuosikellon mukaisesti, tuodaan esille yhdistysten tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia ja yhteiskehittämisen paikkoja.
Kokemustieto osana hyvinvoinnin edistämistyötä ja kunnan asukkaita parhaiten palvelevien toimintojen suunnittelussa on tärkeää. Kokemustietoa on mahdotonta saada, ellei osallistu ja osallista; anna kuntalaisille mahdollisuutta kokoontua, saada heidän äänensä kuuluviin ja olla kuuntelemassa heidän arvokasta sanomaansa.
Toimintamallin rakentamisen aikana/myötä kunnan ja yhdistysten yhteistyöverkoston roolit ja pelisäännöt ovat selkiytyneet. Viestintä on merkittävässä asemassa kuntaympäristössä ja edellytys toimivalle yhteistyölle. Toimintamallin kehittämisen aikana viestintä ja viestinnän pelisäännöt ovat selkeytyneet verkoston sisäisen ja ulkoisen viestinnän osalta. Yhdistysten yhteystiedot on päivitetty, sähköpostilistat luotu ja luvan antaneiden yhdistysten yhteystiedot ovat helposti kuntalaisten saatavilla. Yhdistysyhteistyöverkosto on rakentunut säännöllisten ja tavoitteellisten yhdistysiltojen järjestämisen myötä. Yhdistyksiä on aktivoitu tuottamaan virikkeitä ja toimintaa kuntaympäristöön. Yhdistysväelle on tuotu tutuksi myös ulkopuolisia hankerahoitusmahdollisuuksia ja rakennettu kumppanuusmallia. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen onkin tuonut paljon hyvinvointia, elinvoimaa ja uusia yhteisöllisiä tapahtumia ja toimintoja kuntaan.
Vaikuttaminen ja kuulluksi tulemisen mahdollisuus ovat ihmisen hyvinvointia lisäävä ja voimaannuttava kokemus, jota toimintamallia rakentamalla päästiin mahdollistamaan. Laajasta osallistamisesta huolimatta on yhdistysverkostoon saatu mukaan vain pieni osa kunnan yhdistystoimijoista ja aikuisväestöstä. Jatkokehityksen kannalta tulisi miettiä keinoja suurempaan osallistumiseen. Kaikille kuntalaisille, yhdistykseen kuuluville tai kuulumattomille, on tärkeää luoda mahdollisuuksia osallistumiseen ja kuulluksi tulemiseen, joten osallistamisen keinoja tulee kehittää edelleen.
Kansikuva
