Kymenlaakson Asiointipalvelu: Alkoholin käytön itsearviointi
Kansalainen voi kirjautua vahvalla tunnistautumisella digitaaliseen Asiointipalveluun, jossa on mahdollista arvioida omaa tilannetta, valita tilanteeseen sopiva itsehoito-ohjelma, ottaa yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen ja saada hoitoa ajasta ja paikasta riippumatta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kansalainen voi kirjautua vahvalla tunnistautumisella digitaaliseen Asiointipalveluun, jossa on mahdollista arvioida omaa tilannetta, valita tilanteeseen sopiva itsehoito-ohjelma, ottaa yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen ja saada hoitoa ajasta ja paikasta riippumatta.
Toimintamalli lyhyesti
Ratkaisun tavoitteena on tuottaa matalan kynnyksen päihdepalvelu, jonka avulla voidaan tunnistaa ja puuttua varhaisessa vaiheessa alkoholin käytön ongelmiin. Varhaisella puuttumisella pyritään saamaan apu asiakkaalle ajoissa, ehkäisemään asiakkaiden tilanteen paheneminen sekä asiakkaiden ohjautuminen raskaisiin ja kalliisiin erikoissairaanhoidon palveluihin.
Toimintamallissa kansalainen kirjautuu vahvalla (suomi.fi) tunnistautumisella digitaaliseen Asiointipalveluun.
Asiointipalvelussa asiakkaan on mahdollista arvioida omaa tilannettaan alkoholin käytön itsearvion ja alkoholin käyttöä kartoittavan AUDIT-kyselyn perusteella. Tulosten perusteella asiakas ohjautuu joko valitsemaan tilanteeseen sopivan omahoito-ohjelman tai suoraan terveydenhuollon ammattilaisen yhteydenottoon.
Omahoito-ohjelma sisältää Omaolon, Päihdelinkin ja Mielenterveystalon sisältöjä tietopaketin, alkoholinkäytön hallinnan oppaan, testien ja valmennusohjelman muodossa. Mahdollisuus on myös kartoittaa tarkemmin alkoholin käyttöä laajan AUDIT ja alkoholiriippuvuutta mittaavan SADD-kyselyn avulla.
Asiakkaalla on koko palvelupolun ajan mahdollisuus lähettää yhteydenottopyyntö terveydenhuollon ammattilaiselle viestipalvelun kautta.
Ammattilainen näkee Asiointipalvelussa asiakkaan tekemät itsearvioinnit, kyselyiden tulokset ja omahoito-ohjelman tilan sekä voi myös ottaa yhteyttä asiakkaaseen.
Kymenlaaksossa sairastuvuus on suurempaa kuin keskimäärin Suomessa ja sote-palveluiden käyttö painottuu erityisesti raskaisiin ja kalliimpiin palveluihin. Tarvetta on siirtää painopistettä kevyempiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin, joiden kustannukset ovat pienemmät.
Alueella päihteiden käyttö sekä siitä aiheutuvat terveyshaitat ovat kasvaneet ja vaikuttavat osaltaan muuhun sairastavuuteen.
Mitä paremmin asukkaiden hyvinvoinnin ja terveydentila on tunnistettu, sitä täsmällisemmin pystytään puuttumaan ongelmiin, ehkäisemään niiden syntyä ja ryhtymään toimiin, joilla kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä edistetään hyvinvointia ja terveyttä. Asukkaiden hyvinvointi on myös alueen talouteen suuresti vaikuttava tekijä.
Kohderyhmänä on yli 18 -vuotiaat Kymenlaaksolaiset, joilla on tarvetta matalan kynnyksen päihdepalveluille. Palvelu vaatii vahvan (suomi.fi) tunnistautumisen, joten se soveltuu käyttäjälle, jolla on vahvan tunnistautumisen välineet eli verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne.
Kehittämisvaiheessa on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita.
Asiakaspolun ja ammattilaisten työroolien määrittely mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaisten ja järjestelmätoimittajan kanssa. Asiakkaiden / kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen kehittämisessä.
Palvelun johdon ja ammattilaisten osallistaminen ja sitouttaminen kehittämistyöhön.
Teknisen työn toteutukset järjestelmätoimittajan toimesta. Tiivis yhteistyö järjestelmätoimittajan kanssa jo määrittelyvaiheesta lähtien.
Henkilöstön kouluttaminen järjestelmän käyttöön.
Viestiminen palvelun käyttöönotosta asiakkaille ja ammattilaisille.
Säännölliset seurantapalaverit käyttöönoton jälkeen.
Asiakaspalautteen kerääminen ja palvelun jatkokehittäminen kokemusten perusteella.
Viimeisen 12 kk aikana palvelua on käytetty 195 kertaa, joka kertoo melko vähäisestä käytöstä. Arvioita on tehty siitä mikä on syynä palvelun vähäiseen käyttöön ja palvelusta markkinointiin panostetaan myös jatkossa. Yksi arvioista liittyy asiakkaiden pelkoon leimautumisesta koska kyseessä on tunnisteellinen palvelu.
Jatkokehityksessä huomioidaan ensimmäisen vaiheen kokemukset ja pyritään viestimään asiakkaille rohkaisten palvelun käyttöön.