Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus/Etelä-Pohjanmaa
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen malli Etelä-Pohjanmaalla.
Alueen toimijoille on toteutettu kysely ja pyydetty kommentoimaan laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta ja pilotoitu toimintaa.
Etelä-Pohjanmaan TOIMEKSI –hankkeen suunnitelman valmistelussa keväällä 2020 kartoitettiin tarpeita, jotka ovat nousseet verkoston yhteisestä tekemisestä, aikaisemmista hankkeista sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen valmistelusta. Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskuksen hankkeen valmistelussa nousi erityisesti esille paljon palveluja tarvitsevien, haavoittuvassa asemassa olevan työikäisen väestön haasteet ja palvelujen tarpeet ja vajeet. Valmistelun aikana todettiin, että esimerkiksi monialaisten, joustavien ja ketterien palvelujen saanti ei ole riittävän säännönmukaista. Rakennetyöttömissä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden suhteellinen osuus on Etelä-Pohjanmaalla muuta maata korkeampaa. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osalta rakennetyöttömyys pitkäaikaistyöttömyyden perusteella on myös yleisempää kuin muilla rakennetyöttömillä. Koronatilanteen vaikutuksen myötä riski työttömyyden pitkittymiseen arvioidaan myös olevan suurempaa osatyökykyisten kohdalla ja laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen kaltainen tiivis tuki puuttuu suurelta osalta em. asiakasryhmää.
Syksyllä 2021 on aloittanut toimintansa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima hanke IPS-malli psykoosisairaiden työllistymisen tukena Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeella on tiivis yhdyspinta sekä Työkykyohjelmaan että alueen Tulevaisuuden Sote-keskuskehittämiseen. Hankkeen tarkoituksena on tukea erityisesti psykoosisairaiden pysymistä työmarkkinoilla. Tutkimusten mukaan IPS-työhönvalmennus on kohderyhmälleen vaikuttavampaa palvelua verrokkeihin nähden.
Tarve laajemmalle laatukriteereiden mukaiselle työhönvalmennukselle on esitetty erilaisissa työryhmissä. Tarpeeseen on tavoitteena vastata Työkykyohjelmaan kirjatulla laatukriteereihin perustuvalla tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella, jossa valmennuksen kohderyhmänä ovat mm. sosiaalipalveluiden piirissä olevat täsmä-/osatyökykyiset henkilöt. TEM.n työnvälitystilaston perusteella Etelä-Pohjanmaan alueella työttömistä työnhakijoista oli huhtikuussa 2022 pitkäaikaistyöttömiä 1309 henkilöä. Vammaisia tai pitkäaikaissairaita alueella on 954. Kerättären mukaan pitkäaikaistyöttömistä osan (n. 20%) työkykyä voidaan kohentaa hoidoilla ja/tai kuntoutuksella, mutta suunnilleen kolmasosa on avoimille työmarkkinoille työkyvyttömiä (Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti (valtioneuvosto.fi). Etelä-Pohjanmaalla em. tilastojen valossa työmarkkinoille kuntoutettavia henkilöitä on noin 260 ja työkyvyttömiä 430 eli alueen pitkäaikaistyöttömistä noin puolet olisi muilla palveluilla/tuella saatettavissa avoimille työmarkkinoille.
Mallia on lähdetty esittelemään alueen toimijoille ja pyydetty kommentoimaan laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta ja mahdollisuuksia lähteä toteuttamaan sitä.
Alueen toimijoiden mukaan asiakasmäärät ovat jo nyt yhdellä työhönvalmentajalla niin suuret, että ei ole mahdollisuutta lähteä toteuttamaan ko. laatukriteerien mukaista työhönvalmennusta. Kommenteista esiin nousi enemmän haasteita kuin mahdollisuuksia, suurena haasteena nähtiin mm. alueelliset erot (julkisen liikenteen vähäisyys, avoimien työpaikkojen määrät maaseudulla vähäisemmät kuin ruuhkasuomessa) ja alueella on runsaasti pk-yrityksiä ja lukumääräisesti yrityksiä on huomattavasti vähemmän kuin ruuhkasuomessa, jolloin yrittäjien riskit palkkaamiseen myös kasvavat. Myöhemmin on käynyt ilmi, että suuri osa toimijoiden kommenteista kohdistui yksittäisiin laatukriteereihin (mm. yrityskontaktoinnin määriin), vaikka alunperin tavoitteena on ollut kerätä kansallisesti kommentteja laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen ns. kokonaisuudesta (mm. kohderyhmä suhteessa IPS-työhönvalmennukseen).
Kehittämistyön kohderyhmää ovat sosiaalihuollon ja työllisyyspalveluiden (erityisesti työhönvalmennuksen) ammattilaiset ja asiakkaat. Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus on suunnattu erityisesti sosiaalipalveluiden asiakkaille. Asiakkaita ohjautuu palveluun myös työllisyyspalveluiden kautta tai ottamalla yhteyttä itse.
Palvelun kohderyhmää ovat erityisesti:
- kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat
- vammaiset asiakkaat: sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan, kehitysvammalain mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaat
- sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaat
Tehdyn selvitystyön jälkeen on lähdetty haasteista huolimatta hakemaan laatukriteereihin perustuvalle työhönvalmennukselle toimintamallia laajemmalle kohderyhmälle. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Seinäjoen kaupungin vammaispalveluiden alaisuudessa toimiva tuetun työn palvelu, jossa laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta on lähdetty pilotoimaan keväällä 2022. Tuetun työn palvelussa on pitkät perinteet haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden valmentamisesta.
Seinäjoen kaupungin tuetun työn palvelun kohderyhmänä on erityistä tukea tarvitsevat henkilöt. Vuositasolla asiakkaita on n. 120. Tavoitteena on oikea-aikaisen palvelun löytyminen asiakkaalle, esimerkiksi opiskelu, työharjoittelu, työ tai muu toiminta. Tuetun työn palveluun asiakkaita ohjautuu pääsääntöisesti sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien, oppilaitosten, kuntakokeilun, TYP:n sekä eri yhteistyökumppaneiden kautta. Osa asiakkaista ohjautuu palveluun ottamalla yhteyttä itse tai läheisen/vertaishenkilön ohjaamana. Palveluun ohjaamisen jälkeen tuetun työn palvelu järjestää asiakkaan ja ohjanneen tahon kanssa tapaamisen, jossa kerrotaan palvelusta. Palvelun alkamisesta päätetään ja palveluprosessi pääsee lähtemään käyntiin. (ks. liitteet Laatukriteerit, palveluprosessi tuetun työn palvelussa ja Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus).
Asiakkaalle haetaan päätös Tuetun työn palvelusta Seinäjoen kaupungin vammaispalveluista tai aikuissosiaalityön palveluista. Tuetun työn palvelu ja päätökset perustuvat sosiaalihuoltolakiin. (Sosiaalihuoltolaki 1982/710, 27 e§: Vammaisten henkilöiden työtoiminta ja 27 d §: Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta. Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301, 14§: Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut; muita 11 §:n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja).
Pilottikokeilu lähti liikkeelle maaliskuun 2022 loppupuolella laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen perehtymisen ja toiminnan pisteyttämisen jälkeen. Pilotissa työskentelee yksi työvalmentaja 50% työajalla eli pilotin suurin mahdollinen asiakasmäärä oli 10. Työhönvalmentaja on osa Tuetun työn palvelun tiimiä, jossa työskentelee yhteensä 3 työvalmentajaa.
Seinäjoen kaupungin tuetun työn palvelu pilotoi laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta osana omaa toimintaansa maaliskuun 2022 puolivälistä marraskuun loppuun 2022.
Kuva
Kuva
Asiakkailta saatu palaute laatukriteereihin perustuvasta tuetun työn työhönvalmennuksesta on ollut pienimuotoisen pilotin perusteella pelkästään positiivista:
"Yhteistyö toimi helposti, ennen on ollut haasteita työtehtävien räätälöinnissä.”
"Oli hyvä, että valmentajalla oli kokemusta alalta, jolle nyt työllistyin.”
"Nyt ei katsottu ongelmaa, vaan katsottiin sen taakse. Huomioitiin ja pohdittiin, miten ongelma ratkaistaan työssä.”
Asiakasmäärän rajoitus per työntekijä on havaittu tärkeäksi, tämä takaa laadukkaan ja yksilöllisen palvelun asiakkaalle. Työvalmentaja pystyy paneutumaan kunnolla asiakkaan tilanteeseen ja huomioimaan yksilölliset haasteet (ks. prosessikaavio). Luottamuksen saaminen asiakkaan ja työvalmentajan välille kestää eri aikoja asiakaskohtaisesti. Luottamuksen saaminen antaa hyvät mahdollisuudet onnistua työllistymisessä.
Palvelun keston rajaamattomuus on noussut tärkeäksi. Lyhyen pilotointiajan aikana on havainnoitu, että valmennus etenee eri tahtia eri ihmisten kanssa. Toiset osaavat heti määritellä oman osaamisensa ja kiinnostuksen kohteensa realistisesti, toisten kanssa tämä vaatii kuukausia. Käytössä on ollut työhönvalmennuksen lomakkeet, ne ovat luoneet hyvää pohjaa valmennukselle. Lomakkeiden avulla haastattelemalla on saatu tietoa asiakkaasta, hänen osaamisestaan ja mielenkiinnon kohteista. Ne antavat myös suuntaa asiakkaan fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista asiakkaan oman kokemuksen kautta. Usein lomakkeiden täytön yhteydessä nousi esiin asioita, joihin on hyvä kiinnittää huomiota asiakkaan työllistymisen tukemiseksi. Täyttö vaatii aikaa, mutta sen avulla on saatu luotua keskustelua ja luottamusta asiakkaan ja työvalmentajan välille. Valmennuksen aikana on käynyt esiin, että asiakas sitoutuu palveluun paremmin, kun palvelussa mennään asiakkaan tahto edellä. Asioista sovittaan yhdessä ja ne kirjataan muistiin.
Elämänhallinnalliset asiat, kuten ravitsemus tai vuorokausirytmi nousevat usein valmennusprosessissa esiin. Asiakkailla on haasteita vuorokausirytmin yläpitämisessä, jos heillä ei ollut mitään palvelua meneillään. Esimerkiksi vuorokausirytmin menettänyt asiakas saattaa haluta elämässään muutosta parempaan ja uskoo vahvasti työn tuovan sitä hänelle. Onnistumisen kokemukset nostavat asiakkaiden mielialaa ja itsetuntoa. Löydetty työpaikka lisää oman arvontuntoa ja yhteiskuntaan kuuluvuuden tuntoa. Jos asiakas on ollut pitkään poissa työelämästä tai palveluista, on kynnys lähteä uuteen kasvanut isommaksi. Heidän kanssaan työskentely vaatii enemmän aikaa, itsetuntoa on kohotettava ja taitojen esiin nostaminen ja löytäminen on haastavampaa.
Etuusneuvonta nousi laatuperusteisen työhönvalmennuksen myötä enemmän esiin. Kelan yhteyshenkilö on ollut käytettävissä ja häneltä sai matalalla kynnyksellä apua pieniinkin kysymyksiin. Yhteyshenkilön kanssa tarkastettiin asiakkaan etuudet ja ilmoitettiin tarvittavine liitteineen asiakkaan uudet tulot, tämä säästi asiakkaan ja työvalmentajan aikaa ja kaikki saivat tiedon yhtä aikaa. Olisi tärkeätä turvata myös tulevaisuudessa tiivis yhteys ja nimetty yhteyshenkilö Kelaan.
Asiakkaiden kanssa on ollut käytössä myös Kykyviisari. Kykyviisarin käytössä on havaittu, että on hyvä huomioida asiakkaan arviointikyvyn realistisuus ja näin ollen Kykyviisarin tuoman vastauksen oikeellisuus. Yleisesti nousi esiin että Kykyviisarin käyttö on joillekin asiakaskunnassamme haastavaa, toisilla se taas toimii loistavasti.
Haasteena palveluprosessin aikana oli hyvästä Kela-yhteistyöstä huolimatta asiakkaan tulojen ja tukirajojen seuranta. Asiakkaan tulot saattavat myös tippua työsuhteen seurauksena etuuksien tippuessa. Työnantajayhteistyö vaatisi edelleen enemmän aikaa ja panostusta. Täsmätyökykyisiä ei vielä täysin tunnisteta työvoimapotentiaalina yrittäjien suunnasta eli heidän tietoisuutensa lisääminen on jatkossa tärkeässä roolissa.
Hankkeen aikana toteutettu pilotti oli kestoltaan lyhyt sekä resurssi ja asiakasmäärä pieni. Siitä huolimatta palvelun todettiin olevan tarpeellinen ja tuovan pienimuotoisenkin kokeilun perusteella tuloksia.