Lapin mielenterveys- ja päihdepalveluiden nykytilaselvitys - kysely työntekijöille

Selvitys perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuudesta ja toimivuudesta sekä yhteistyöstä että kehittämistarpeista

 

Toimintamallin nimi
Lapin mielenterveys- ja päihdepalveluiden nykytilaselvitys - kysely työntekijöille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Selvitys perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuudesta ja toimivuudesta sekä yhteistyöstä että kehittämistarpeista

 

Toteutuspaikka
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Lapin hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Luotu

28.06.2023

Viimeksi muokattu

30.06.2023
Ratkaisun perusidea

Kysely mahdollisti osallistaa laajasti hoitohenkilöstöä ja saada heidän kokemukset, näkemykset ja mielipiteet näkyviksi siitä, mitä tulee huomioida kehittämisessä, miten saadaan hyvät ja laadukkaat mielenterveys- ja päihdepalvelut Lapin hyvinvointialueen asukkaille. 

Toimintaympäristö

Lapin hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja, kunnat heterogeenisia, palvelujen tarjonnassa ja niiden resursseissa on isoja eroja. Väestökeskittymät ovat suurimmissa kaupungeissa. Väestön sairastavuudessa on eroja, mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden työikäisten osuus on keskitasoa korkeampaa. Myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuu on korkeampaa kuin maassa keskimäärin. 

Tarkoituksena oli osallistaa työntekijät, ja saada tietoa  kliinisen työn näkökulmasta, mikä on  perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaistilanne, vahvuudet ja haasteet. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä oli sote-ammattilaiset. WebroPol-kysely lähetettiin avovastaanoton-, mielenterveys- ja päihdepalveluiden henkilöstölle. 

Heiltä saatiin tietoa esim. asiakkaiden palveluiden saatavuudesta, asiakkaiden ohjautuvuudesta palveluihin, asiakkaiden hoitoon hakeutumisen syistä, hoidon tarpeen arvioinnista, psykkisen ja somaattisen tilan arvioinnista, psykososiaalisten menetelmien käytöstä, oirekyselyistä, konsultaatiosta, etävastaanotosta, etäryhmistä, sähköisistä työvälineistä, yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa jne.