Toimintamalli toteutetaan sijoitetuille lapsille/nuorille, jotka ovat osastohoidossa lasten- tai nuorisopsykiatrian osastolla. Tavoitteena on tiivistää psykiatrian ja lastensuojelun yhteistyötä osastojakson aikana sekä lisätä lasten/nuorten osallistumista.
Lastensuojelulaitosten ja psykiatrian osastojen välisen yhteistyön mallinnus Varsinais-Suomessa
Tekijä
Minna PaaerLuotu
25.3.2022Viimeksi muokattu
14.2.2023* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Perustiedot
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Tutkimukset ovat osoittaneet sen, minkä useat lastensuojelussa ja lasten- ja nuorten psykiatrialla työskentelevät ammattilaiset käytännön työn kautta jo tietävät: lastensuojelun sijaishuollossa olevat lapset ovat usein myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaita. Vaikka tavoitteena on mahdollisimman saumaton yhteistyö lastensuojelun ja psykiatrian välillä, se ei aina valitettavasti toteudu.
Yhteistyön haasteisiin on tarkoitus vastata sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoimassa Tuki oikeasta paikasta (TOP) -hankkeessa. Hanke on yksi STM:n rahoittamasta alueellisesta lastensuojelun kehittämishankkeesta ja se toteutetaan vuosina 2020–2022. Kehittämistyötä lähdettiin tekemään yhdessä lastensuojelun ja lasten- ja nuorten psykiatrian esimiesten, työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa, jotka lähtivät innostuneesti ja sitoutuneesti mukaan yhteiskehittämiseen. Kehittämistyötä ei voida tehdä ilman lastensuojelun, lasten- ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon sekä kokemusasiantuntijoiden työpanosta. Kehittämisen kohteet valikoitui yhteisissä keskusteluissa hanketyöntekijöiden ja ammattilaisten kesken.
Kohderyhmänä on kaikki kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret, jotka ovat osastohoidossa lasten- tai nuorisopsykiatrian osastolla. Pilotissa oli mukana vain lastensuojelulaitoksia, mutta malli soveltuu hyvin myös perhehoitoon sijoitetuille lapsille ja nuorille.
Osastojakson alkaessa sijaishuoltopaikka täyttää esitietolomakkeen yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa ja toimittaa esitietolomakkeen osastolle, jotta kaikki oleellinen tieto lapsesta/nuoresta välittyy heti osaston hyödynnettäväksi. Lapsen/nuoren asioissa olevat työntekijät sopivat yhteisen tapaamisen, jolloin tieto lapsen/nuoren asioista välittyy mahdollisimman kattavasti osaston henkilökunnalle. Osastojakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä ja lapsi/nuori osallistetaan omaan hoitoon liittyvissä asioissa.
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Omahoitajan ja omaohjaajan yhteistyö
Työntekijät sopivat yhteisen palaverin heti osastojakson alussa. Toinen palaveri sovitaan noin osastojakson puoliväliin. Osastojakson lopussa käydään yhteinen keskustelu, jossa lapsi/nuori on mukana. Tapaamisten tavoitteena on välittää hyvin konkreettista tietoa lapsen/nuoren tilanteesta, parantaa yhteistyötä, lisätä yhteistä ymmärrystä, jakaa ammattitaitoa ja lisätä lapsen/nuoren osallisuutta.
Esitietolomake
Sijaishuoltopaikka täyttää esitietolomakkeen yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa ja toimittaa täytetyn esitietolomakkeen osastolle mahdollisimman pian osastojakson alkaessa. Jos lapsi/nuori on ollut osastolla jo aiemmin, osastolle toimitetaan tarvittaessa päivitetty esitietolomake. Osasto vie esitietolomakkeen tiedot potilastietojärjestelmään. Lomakkeen tavoitteena on lapsen tärkeiden tietojen välittäminen osastolle heti osastojakson alussa.
Hoitoryhmät/ hoitoneuvottelut
Hoitoryhmiin/ -neuvotteluihin osallistutaan puolin ja toisin osastojakson aikana. Tarve osallistumiseen arvioidaan yksilöllisesti. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva lapsen/nuoren tilanteesta, välittää nopeasti tietoa lapsen/nuoren hoidosta, lisätä ymmärrystä toisten työstä sekä lisätä moniammatillista yhteistyötä.
Osaston henkilökunta huolehtii esitietolomakkeen toimittamisesta sijaishuoltopaikkaan heti osastojakson alussa. Sijaishuoltopaikka huolehtii esitietolomakkeen täyttämisestä sekä täytetyn lomakkeen toimittamisesta osastolle. Lapsen/nuoren asioissa olevat työntekijät sopivat yhdessä yhteisen tapaamisen, jossa keskustelevat enemmän lapsen/nuoreen liittyvistä asioista. Aloite tämän tapaamisen sopimiseen voi tulla joko sijaishuoltopaikasta tai osastolta. Työntekijät myös huolehtivat siitä, että lapsi/nuori osallistetaan omaan hoitoon liittyvissä asioissa.
Toimintamallin käyttö on lisännyt lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyötä sekä parantanut tiedonkulkua.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.