Luottotyöntekijän matkassa eteenpäin

Toimintaa on kehitetty Palvelu olen minä! ja Moodi -hankkeissa.  Hankkeissa raportoidut nuorten kokemat onnistumiset kasvattivat heidän itseluottamustansa. Toiminta aktivoi nuorten omia voimavaroja, jonka lisäksi heillä kehittyi halu mennä eteenpäin, omaa itseä opittiin arvostamaan enemmän ja vaikeisiin tilanteisiin, kuten jännitykseen löydettiin ratkaisukeinoja. Luottotyöntekijöiden dialoginen ja nuorta kunnioittava työskentelytapa ja toiminnallisten ja soveltavan taiteen menetelmien hyödyntäminen auttoivat nuoria vaikeiden asioiden sanoittamisessa. Rinnallakulkijuus oli tärkeää nuoren tarvitsemien monialaisten palveluiden vuoksi.

Ennakkotyöskentely

Aluksi tehdään sopimukset keskeisten toimijoiden kanssa toiminnan aloituksesta, vastuualueista ja tiedonkulusta. Ennakkotyöskentelyssä on tärkeää kohdata nuori kunnioittavassa vuorovaikutuksessa ja rakentaa luottamusta. Ammattilaisten välisen, nuorta koskevan keskustelun, tulee olla avointa. Samoin keskustelu ja motivointi nuoren kanssa. Avoin keskustelu vaatii luottamusta eri alojen ammattilaisten välillä ja luottamusta nuoren ja ammattilaisten välillä. 
Ennakkotyöskentelyssä korostuu monialainen työskentely, nuoren kohtaaminen ja tuen tarpeen havaitseminen sekä motivoiminen yksilötyöskentelyyn monialaisen luottotyöntekijä(parin) kanssa. Ennakkotyöskentelylle on varattava reilusti aikaa, koska nuorta ei voi ohjata toimintaan, johon hän ei ole valmis. 

Yksilötyöskentely

Yksilötyöskentelyssä rakennetaan nuoren tukiverkostoja. Työskentely nuoren kanssa vaatii pitkäjänteistä ja sitoutunutta työskentelytapaatyöntekijöiltä. Intensiivisen yksilötyöskentelyn vaihe voi kestää noin kolme kuukautta.

Työntekijällä on olennainen osa rohkaista nuorta osallistumaan toimintaan. Yksilötapaamiset sovitaan nuorelle sopivaan paikkaan, kuten nuoren kotiin, lähiympäristöön, erilaisiin toimipisteisiin tai verkkoympäristöön.

Työntekijän kanssa nuori voi käydä läpi ajatuksiaan, tunteitaan ja mahdollisia tavoitteita tilanteensa muuttamiseksi. Tavoiteltavia asioita voivat olla esimerkiksi julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen, taloudellisen tilanteen kehittäminen tai kontakti erikoissairaanhoitoon. Työskentelyssä voidaan hyödyntää toiminnallisia ja soveltavan taiteen menetelmiä, jotka helpottavat nuorta vaikeiden asioiden ilmaisussa ja vahvistavat nuoren minäpystyvyyttä.

Ryhmätoiminta

Kun nuori on vahvistunut yksilöohjauksessa, rinnalle voidaan ottaa kerran viikossa tapahtuva ryhmätoiminta (2–5 osallistujaa per ryhmä). Ryhmän toiminta voi olla ruuanlaittoa, musiikin kuuntelua, valokuvausta tai yhteisiä retkiä. Ryhmissä voidaan soveltaa taidelähtöisiä menetelmiä, kuten maalausta tai harjoitella yhdessä viranomaistilanteita näytelmän keinoin.

Tärkeää on, että ryhmälle luodaan turvalliset olosuhteet: toimintaan ei ole pakko sitoutua, ja osallistua voi omien voimavarojen mukaan. Ryhmänohjaajien on pystyttävä muokkaamaan ohjelmaa tarpeen mukaan.

Ryhmissä nuoret pääsevät testaamaan tavoitteitaan käytännössä ja haastamaan itseään. Ryhmätoiminta tukee myös luottotyöntekijän kanssa tehtävää yksilötyötä. Ryhmänohjaaja nostaa esiin myönteisiä asioita, joissa nuori onnistui ryhmätoiminnassa.

Ohjaajalla on hyvä olla kyky ja kiinnostus ottaa haltuun itselleen uusia menetelmiä, sekä kuulostella nuorilta, millaisesta toiminnasta he ovat kiinnostuneita. Menetelmät voivat avata tunnetiloja nuorissa. Nuorten reaktioihin on hyvä valmistautua etukäteen. Nuoren asioita ja tunteita ei pidä pelästyä, mutta ohjaajan on tärkeää tiedostaa oman asiantuntijuutensa rajat, ja ohjattava rohkaisten ja kannustaen tarvittaessa nuori puhumaan esimerkiksi mielenterveyspalveluiden kanssa.

Irtipäästämisen vaihe

Irti päästäminen alkaa vaiheittain jo ryhmätyöskentelyyn siirtyessä. Puheessa aletaan orientoitua tulevaisuuteen ja pohtia mahdollisia jatkopolkuja kuten työpajaa, kuntoutuskursseja, opiskelua tai työnhakua. Yksilötapaamisia voidaan harventaa, mutta niitä voidaan myöhemmin tarvittaessa myös lisätä, jos nuori kokeekin tarvitsevansa tukea. Luottotyöntekijä varmistaa ja saattaa nuoren palveluihin ja kyselee kuulumisia. Hän varmistaa, että nuori pääsee elämässä eteenpäin.

Nuorta tuetaan kontaktin luomisessa uuden palvelun vastuuhenkilön kanssa. Varsinaisista käytännönasioista keskustellaan ”siirtotapaamisessa”, jonka jälkeen työntekijä ja nuori voivat vielä tavata ja varmistaa, että siirtyminen palveluun sujuu hyvin. Luottotyöntekijä voi olla tarvittaessa mukana uuden palvelun alkuvaiheessa. Palvelusta toiseen siirryttäessä voi tulla takapakkia, jolloin luottotyöntekijän tukea tarvitaan. Siirtymä tapahtuu nuoren tahdissa.

Toiminnan juurruttaminen ja kustannushyöty

Vantaan kaupunki ja Moodi-hanke ovat juurruttaneet Heijastuksia-toimintamallia osaksi palvelujärjestelmää. Tarkoituksena on lisätä eri toimialojen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä ja selkeyttää rooleja ja yhtymäkohtia. Tarkoituksena on ollut vahvistaa ammattilaisten osaamista työskennellä haastavissa tilanteessa olevien nuorten kanssa. Verkostomaisella ja monialaisella työllä taataan, että nuoret eivät putoa palveluiden piiristä ja jää yksin ongelmiensa kanssa.

Moodi-hankkeessa teetettiin kustannushyötyanalyysi Heijastuksia-toimintamallista. Analyysin perusteella voidaan todeta, että pitkällä aikavälillä Heijastuksia-toiminnan mukainen vahva yksilöllinen tuki vahvistaa nuoren osallisuutta ja kykyä pärjätä omassa elämässään. Kustannukset ovat pienemmät, kuin silloin jos vahvaa yksilöllistä tukea ei ole saatavilla, kuntoutus viivästyy ja nuori päätyy pitkäksi aikaa kalliisiin ja raskaisiin palveluihin.

Kehittäjä

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Palvelu olen minä! (ESR 2015-2017) ja Moodi (ESR 2018-2020) -hankkeissa tehtyyn kehittämistyöhön.

• Palvelu olen minä! (ESR 2015-2017), Vantaan kaupunki
• Moodi (ESR 2018-2020), Vantaan kaupunki