Tavoite on vahvistaa nuorta psykososiaalisesti. Palvelujen tarve selvitetään verkostomaisella työotteella. Yhdessä rinnakkaisten ja monialaisten palvelutarjoajien kanssa luodaan tavoitteet ja vastuunjaot välttäen ammattilaisten päällekkäinen työ. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Luottotyöntekijän matkassa eteenpäin
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Tavoite on vahvistaa nuorta psykososiaalisesti. Palvelujen tarve selvitetään verkostomaisella työotteella. Yhdessä rinnakkaisten ja monialaisten palvelutarjoajien kanssa luodaan tavoitteet ja vastuunjaot välttäen ammattilaisten päällekkäinen työ. 

Toteutuspaikka
Palvelu olen minä! -hanke (ESR 2015-2017) ja Moodi -hanke (ESR 2018-2020). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Uusimaa
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Liitteet ja linkit

Luotu

01.04.2022

Viimeksi muokattu

07.04.2022
Toimintaympäristö **

Toiminnan järjestää kunta tai muu toimija, jolla on olemassa olevat verkostot kohderyhmän asioista huolehtimiseksi. Nuoren hyvinvoinnin varmistaminen vaatii yhteistyötä sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon, nuorisopalveluiden ja kolmannen sektorin kanssa. Nuoret ohjataan toimintaan esimerkiksi etsivän nuorisotyön kautta, sosiaalitoimesta, mielialahäiriöpoliklinikalta ja lastensuojelun? jälkihuollosta.

Toiminnan tulee olla helposti saavutettavaa ja kynnyksetöntä. Tapaamiset voidaan sopia nuorelle sopivaan ja turvalliseen paikkaan, esimerkiksi nuoren kotiin, kodin lähettyville tai verkkoon. Niin yksilö- kuin ryhmätapaamisissa toiminta on tärkeää suunnitella yhdessä nuorten kanssa ja järjestää tila, jossa osallistujat kokevat olonsa turvalliseksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat 18–25-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on vaikeiden sosiaalisten ja psyykkisten oireiden, kuten ahdistuksen ja masennuksen, vuoksi vaikeuksia osallistua tavalliseen ryhmä- tai työpajatoimintaan.

Toiminta sopii nuorille, joille viikoittaiset tapaamiset esimerkiksi työpajatoiminnassa ovat liian vaativia. Nuoret ovat saattaneet olla kotona pitkiäkin aikoja, minkä seurauksena päivärytmi ja arki ovat kärsineet. Pitkään jatkunut eristäytyminen on saattanut johtaa siihen, ettei nuori ole osallistunut ennalta sovittuihin tapaamisiin tai ryhmiin. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Nuoren polku toiminnassa rakentuu ennakko-, yksilö- ja ryhmätyöskentelyvaiheista sekä irti päästämisen vaiheesta (lue lisää vaiheista alempana Vinkit toimintamallin soveltajalle -kohdasta). Kokonaisuutena prosessi kestää puolesta vuodesta vuoteen. Toiminnan keskiössä on yksilöllinen tuki ja ryhmätyöskentely. Ryhmätyöskentely on yksi toiminnan tavoitteista, ja osallisuutta vahvistava menetelmä. Nuoren asettamaa tavoitetta lähestytään pienempien osatavoitteiden kautta, jotka on määritelty yhdessä nuoren kanssa.

Toiminnassa nuorella on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Luottotyöntekijä kannustaa ja antaa toiminnasta hyvää palautetta. Kaikki toiminta suunnitellaan yhdessä nuoren kanssa koko prosessin ajan. Toiminnassa voidaan hyödyntää taidelähtöisiä menetelmiä kuten maalausta ja valokuvausta, joiden avulla asioita voidaan mm. käsitellä muutenkin kuin puheen ja kirjoituksen kautta omaehtoisesti. Luottotyöntekijä on yksi ihminen tai työpari, jonka kanssa nuorella on avoin keskusteluyhteys. Työntekijä huolehtii nuoren äänen kuulumisesta monialaisessa verkostossa. 

Työntekijältä vaaditaan sopivaa koulutusta ja osaamista nuorisotyöstä ja tietoa mielenterveydestä. Työntekijä saattaa nuoren palvelusta toiseen. Tieto palvelurakenteista, verkostoista ja työskentely eri ammattilaisten kanssa nuoren hyväksi on tärkeää. Työntekijän on tunnistettava oman tietämyksensä ja osaamisensa rajat, ja hyödynnettävä monialaisia verkostoja, jotta oikeanlainen tukimuoto löytyy.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: LUOTTOTYÖNTEKIJÄN MATKASSA ETEENPÄIN

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Toimintamallissa palvelu viedään nuoren luokse ja toiminta suunnitellaan yksilölähtöisesti nuoren tarpeet edellä. Toiminta tavoittaa nuoria, joille etukäteen sovitut tapaamisajat ja ryhmätyöskentely eivät sovellu. (1). Ryhmätoiminnassa tilat ja toiminta suunnitellaan nuorten kanssa (2). Menetelmät tukevat nuorten itseilmaisua. (2). Verkostomainen työote tukee nuoren osallisuutta ja vahvistaa nuoren omaa vastuuta palvelupolustaan (2).

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintaa on kehitetty Palvelu olen minä! ja Moodi -hankkeissa.  Hankkeissa raportoidut nuorten kokemat onnistumiset kasvattivat heidän itseluottamustansa. Toiminta aktivoi nuorten omia voimavaroja, jonka lisäksi heillä kehittyi halu mennä eteenpäin, omaa itseä opittiin arvostamaan enemmän ja vaikeisiin tilanteisiin, kuten jännitykseen löydettiin ratkaisukeinoja. Luottotyöntekijöiden dialoginen ja nuorta kunnioittava työskentelytapa ja toiminnallisten ja soveltavan taiteen menetelmien hyödyntäminen auttoivat nuoria vaikeiden asioiden sanoittamisessa. Rinnallakulkijuus oli tärkeää nuoren tarvitsemien monialaisten palveluiden vuoksi.

Ennakkotyöskentely

Aluksi tehdään sopimukset keskeisten toimijoiden kanssa toiminnan aloituksesta, vastuualueista ja tiedonkulusta. Ennakkotyöskentelyssä on tärkeää kohdata nuori kunnioittavassa vuorovaikutuksessa ja rakentaa luottamusta. Ammattilaisten välisen, nuorta koskevan keskustelun, tulee olla avointa. Samoin keskustelu ja motivointi nuoren kanssa. Avoin keskustelu vaatii luottamusta eri alojen ammattilaisten välillä ja luottamusta nuoren ja ammattilaisten välillä. 
Ennakkotyöskentelyssä korostuu monialainen työskentely, nuoren kohtaaminen ja tuen tarpeen havaitseminen sekä motivoiminen yksilötyöskentelyyn monialaisen luottotyöntekijä(parin) kanssa. Ennakkotyöskentelylle on varattava reilusti aikaa, koska nuorta ei voi ohjata toimintaan, johon hän ei ole valmis. 

Yksilötyöskentely

Yksilötyöskentelyssä rakennetaan nuoren tukiverkostoja. Työskentely nuoren kanssa vaatii pitkäjänteistä ja sitoutunutta työskentelytapaatyöntekijöiltä. Intensiivisen yksilötyöskentelyn vaihe voi kestää noin kolme kuukautta.

Työntekijällä on olennainen osa rohkaista nuorta osallistumaan toimintaan. Yksilötapaamiset sovitaan nuorelle sopivaan paikkaan, kuten nuoren kotiin, lähiympäristöön, erilaisiin toimipisteisiin tai verkkoympäristöön.

Työntekijän kanssa nuori voi käydä läpi ajatuksiaan, tunteitaan ja mahdollisia tavoitteita tilanteensa muuttamiseksi. Tavoiteltavia asioita voivat olla esimerkiksi julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen, taloudellisen tilanteen kehittäminen tai kontakti erikoissairaanhoitoon. Työskentelyssä voidaan hyödyntää toiminnallisia ja soveltavan taiteen menetelmiä, jotka helpottavat nuorta vaikeiden asioiden ilmaisussa ja vahvistavat nuoren minäpystyvyyttä.

Ryhmätoiminta

Kun nuori on vahvistunut yksilöohjauksessa, rinnalle voidaan ottaa kerran viikossa tapahtuva ryhmätoiminta (2–5 osallistujaa per ryhmä). Ryhmän toiminta voi olla ruuanlaittoa, musiikin kuuntelua, valokuvausta tai yhteisiä retkiä. Ryhmissä voidaan soveltaa taidelähtöisiä menetelmiä, kuten maalausta tai harjoitella yhdessä viranomaistilanteita näytelmän keinoin.

Tärkeää on, että ryhmälle luodaan turvalliset olosuhteet: toimintaan ei ole pakko sitoutua, ja osallistua voi omien voimavarojen mukaan. Ryhmänohjaajien on pystyttävä muokkaamaan ohjelmaa tarpeen mukaan.

Ryhmissä nuoret pääsevät testaamaan tavoitteitaan käytännössä ja haastamaan itseään. Ryhmätoiminta tukee myös luottotyöntekijän kanssa tehtävää yksilötyötä. Ryhmänohjaaja nostaa esiin myönteisiä asioita, joissa nuori onnistui ryhmätoiminnassa.

Ohjaajalla on hyvä olla kyky ja kiinnostus ottaa haltuun itselleen uusia menetelmiä, sekä kuulostella nuorilta, millaisesta toiminnasta he ovat kiinnostuneita. Menetelmät voivat avata tunnetiloja nuorissa. Nuorten reaktioihin on hyvä valmistautua etukäteen. Nuoren asioita ja tunteita ei pidä pelästyä, mutta ohjaajan on tärkeää tiedostaa oman asiantuntijuutensa rajat, ja ohjattava rohkaisten ja kannustaen tarvittaessa nuori puhumaan esimerkiksi mielenterveyspalveluiden kanssa.

Irtipäästämisen vaihe

Irti päästäminen alkaa vaiheittain jo ryhmätyöskentelyyn siirtyessä. Puheessa aletaan orientoitua tulevaisuuteen ja pohtia mahdollisia jatkopolkuja kuten työpajaa, kuntoutuskursseja, opiskelua tai työnhakua. Yksilötapaamisia voidaan harventaa, mutta niitä voidaan myöhemmin tarvittaessa myös lisätä, jos nuori kokeekin tarvitsevansa tukea. Luottotyöntekijä varmistaa ja saattaa nuoren palveluihin ja kyselee kuulumisia. Hän varmistaa, että nuori pääsee elämässä eteenpäin.

Nuorta tuetaan kontaktin luomisessa uuden palvelun vastuuhenkilön kanssa. Varsinaisista käytännönasioista keskustellaan ”siirtotapaamisessa”, jonka jälkeen työntekijä ja nuori voivat vielä tavata ja varmistaa, että siirtyminen palveluun sujuu hyvin. Luottotyöntekijä voi olla tarvittaessa mukana uuden palvelun alkuvaiheessa. Palvelusta toiseen siirryttäessä voi tulla takapakkia, jolloin luottotyöntekijän tukea tarvitaan. Siirtymä tapahtuu nuoren tahdissa.

Toiminnan juurruttaminen ja kustannushyöty

Vantaan kaupunki ja Moodi-hanke ovat juurruttaneet Heijastuksia-toimintamallia osaksi palvelujärjestelmää. Tarkoituksena on lisätä eri toimialojen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä ja selkeyttää rooleja ja yhtymäkohtia. Tarkoituksena on ollut vahvistaa ammattilaisten osaamista työskennellä haastavissa tilanteessa olevien nuorten kanssa. Verkostomaisella ja monialaisella työllä taataan, että nuoret eivät putoa palveluiden piiristä ja jää yksin ongelmiensa kanssa.

Moodi-hankkeessa teetettiin kustannushyötyanalyysi Heijastuksia-toimintamallista. Analyysin perusteella voidaan todeta, että pitkällä aikavälillä Heijastuksia-toiminnan mukainen vahva yksilöllinen tuki vahvistaa nuoren osallisuutta ja kykyä pärjätä omassa elämässään. Kustannukset ovat pienemmät, kuin silloin jos vahvaa yksilöllistä tukea ei ole saatavilla, kuntoutus viivästyy ja nuori päätyy pitkäksi aikaa kalliisiin ja raskaisiin palveluihin.

Kehittäjä

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Palvelu olen minä! (ESR 2015-2017) ja Moodi (ESR 2018-2020) -hankkeissa tehtyyn kehittämistyöhön.

  • Palvelu olen minä! (ESR 2015-2017), Vantaan kaupunki
  • Moodi (ESR 2018-2020), Vantaan kaupunki
Kansikuva
Luottotyöntekijän matkassa eteenpäin kuuluu kokonaisuuteen Osallisuuden palaset.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Osallisuus Asiakaslähtöisyys Mielenterveys Nuorisotyö

Ilmiöt

Osallistuva yksilö Syrjäytyminen

Kohderyhmä

Nuoret