Lymfoomatoimintamalli, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Lymfoomahoidon kehittäminen: päivitettiin ja luotiin ohjeita syövänhoidon vastuualueen henkilökunnalle sekä yhteistoiminta alueen syöpäpotilaita hoitaville ammattilaisille (Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue).
Toimintamallin nimi
Lymfoomahoidon kehittäminen: päivitettiin ja luotiin ohjeita syövänhoidon vastuualueen henkilökunnalle sekä yhteistoiminta alueen syöpäpotilaita hoitaville ammattilaisille (Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue).
Aiemmin lymfooman sairastaneiden potilaiden seuranta oli lääkärivetoista ja perustui tiiviimpiin kuvantamisiin, laboratoriokontrolleihin ja vastaanottokäynteihin. Nyt lymfooma hoitojen jälkeen seurannan alkaessa potilas ohjataan asiantuntijahoitajan vastaanotolle, jossa potilas saa ohjauksen oireperusteiseen omaseurantaan, jossa hän osaa tunnistaa lymfooman uusiutumiseen viittaavat oireet ja osaa ottaa näistä yhteyttä syöpätautien poliklinikalle. Potilaille turvataan helppo yhteydenotto tarpeen vaatiessa syövänhoidon asiantuntijoiden joko digitaalisesti tai puhelimitse. Valtaosa tautiuusiutumista löytyy seurantakäyntien välillä oireiden perusteella eikä vakuuttavaa näyttöä esimerkiksi tiheästä kuvantamis- tai vastaanottoseurannasta ole. Lisäksi potilas saa ohjauksen terveellisiin elintapoihin ja tietää, miten voi vähentää syöpäsairauksien riskiä omalla kohdallansa. Suurin osa seurantakäynneistä hoidetaan digikyselyillä ja ei digipotilailta puhelimitse.
- Terveydenhuollon henkilöstön saatavuusongelmat ja koronapandemia on aiheuttanut hoitovelkaa, mikä lymfooman sairastaneiden potilaiden seurantakäyntien viivästymisenä.
- Lymfooman hoito kehittynyt ja potilaat elävät pidempään hoitojen jälkeen, mikä vaatii uusia toimintatapoja, henkilökunnan uudenlaista osaamista niiden toteutukseen ja potilaan ohjeistusta. Aiemmin lymfooman sairastaneiden potilaiden seuranta on ollut lääkärivetoista ja perustunut tiiviimpiin kuvantamisiin, laboratoriokontrolleihin ja vastaanottokäynteihin. Valtaosa lymfooman uusiutumista löytyy kuitenkin seurantakäyntien välillä potilaan oireiden perusteella eikä vakuuttavaa tutkimusnäyttöä tiheästä kuvantamis- tai vastaanottoseurannasta ole. Tämän perusteella lymfoomapotilaan seurannassa oirelähtöinen seuranta on perusteltua.
- Terveillä elämäntavoilla lymfooman sairastaneet potilaat voivat alentaa syöpäriskiään, mutta näiden ohjaaminen potilaille ei ole ollut systemaattista. Seurantavaiheeseen siirtyminen on optimaalinen ajankohta terveiden elämäntapojen ohjaukseen.
- Lymfoomapotilaiden aktiivinen hoito siirtynyt lääkäriresurssien vuoksi yhteistoiminta-alueilta (Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilta) Taysiin sekä hoitokäytäntöjen kehittyminen (mm. CAR-T hoitojen aloitus) ovat luoneet tarpeen päivittää sekä laatia uusia ohjeita ja saada ohjeet näkyviin myös yhteistoiminta alueille extranetin kautta.
- Lymfooman sairastaneet potilaat, jotka ovat saaneet syöpähoidot tai joiden kohdalla on päätetty edetä aktiivisella seurannalla, ja jotka lääkäri arvioi soveltuvan oireseurantaan, jotka koordinoi asiantuntijahoitaja. Potilaat osallistetaan kouluttamalla omaseuranta. Lisäksi kartoitetaan potilaan elämäntavat ja ohjataan yksilöllisesti terveet elämäntavat syöpäriskin pienentämiseksi ja myöhäishaittavaikutusriskin pienentämiseksi.
- CAR-T-hoitojen toteuttamiseen osallistuvat RS-osastojen henkilökunta ja lääkärit. Kansallisesti on kontaktoitu ja verkostoitu muiden yliopistosairaaloiden asiantuntijoiden kanssa, jossa toteutetaan CAR-T-hoitoja.
- Yhteistyötahojen koulutus uuteen asiantuntijahoitajan vastaanottotoimintaan syövänhoidon vastuualueella ja kirjalliset ohjeet kaikkien saataville.
- Asiantuntijahoitajat koulutettiin työajalla uuteen toimintamalliin sekä terveiden elämäntapojen ohjaukseen.
- Asiantuntijahoitajien oman toiminnan reflektointi sekä palautteen kerääminen ja vastaanottaminen työyhteisöltä ja konsultoivalta lääkäriltä.
- Syöpätautien poliklinikan lymfoomapotilaiden hoidosta vastaavan sektorin kokouksissa arvioidaan säännöllisesti toiminnan hyötyjä, haasteita sekä kehitystarpeita.
- Asiantuntijahoitajan toiminnasta kerätään potilaspalautteita NPS-kyselyillä, joita hyödynnetään kehittämisessä.
- Toiminta on vasta käynnistynyt, joten vielä pitkäkestoisia päätelmiä ei voi toiminnasta tehdä.
- Lymfooman seurantavaiheen potilaille on laadittu asiantuntijahoitajalle oma jono. Kun potilaat on siirretty sektorin jonosta omaan jonoonsa, on sihteerien ja sairaanhoitajien kuormitus vähentynyt.