Maakunnallinen kehitysvammaisten perhehoidon yhteistoimintamalli

Yhteistoimintamallia toteutetaan maakunnassa toimivassa kehitysvammaisten perhehoidon yksikössä. Mallin avulla tuotetaan laadukasta ja lainmukaista kehitysvammaisten perhehoitoa kustannustehokkaasti. Samalla vältetään kuntien päällekkäistä työtä. 

Toimituksen siirtämä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Maakunnallinen kehitysvammaisten perhehoidon yhteistoimintamalli
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Yhteistoimintamallia toteutetaan maakunnassa toimivassa kehitysvammaisten perhehoidon yksikössä. Mallin avulla tuotetaan laadukasta ja lainmukaista kehitysvammaisten perhehoitoa kustannustehokkaasti. Samalla vältetään kuntien päällekkäistä työtä. 

Toimituksen siirtämä.

Toteutuspaikka
Pirkanmaan maakunnallinen kehitysvammaisten perhehoidon yksikkö
Paikkakunta tai maakunta
Pirkanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Kunta
Muu EU-rahoitus
Tietoa muualla

Luotu

26.06.2020

Viimeksi muokattu

26.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Maakunnallinen yhteistoimintamalli perustuu kuntien tekemään sopimukseen, jossa määritellään, miten kehitysvammaisten perhehoidon yksikön palveluja järjestetään maakunnan alueella. Yksikön toimintaa ohjaa toimintaohje. Yksikön tehtäviä ovat muun muassa uusien perhehoitajien rekrytointi, ennakkovalmennus, perhepankin ylläpito, perhehoitajien tuki ja perhekotien välitys kuntien työntekijöille.

Kootaan perhekotien tiedot perhepankkiin
Maakunnan kunnista kartoitetaan toimeksiantosopimussuhteiset kehitysvammaisten perhehoitajat. Perhekoteihin tehdään kotikäynti ja kartoitetaan perhekodin tiedot. Tiedot kootaan yksikön ylläpitämään perhepankkiin. Perhepankkiin kuuluvat kaikki maakunnan kehitysvammaisia hoitavat perhehoitajat, joilla on toimeksiantosopimus jonkun alueeseen kuuluvan kunnan kanssa. Perhepankissa on siten kaikki ne perhekodit, jotka ovat yksikön käytettävissä.

Järjestetään ennakkovalmennuksen ja välitystoiminnan pilotointi
Maakunnallisen yksikön tehtävänä on muun muassa järjestää ennakkovalmennusta ja välittää perhekoteja kuntien työntekijöille. Ennen ennakkovalmennusta järjestetään info- ja rekrytointitilaisuuksia kehitysvammaisten perhehoidosta kiinnostuneille henkilöille. Ennakkovalmennus sisältää osallistujan alkuhaastattelun, seitsemän teemoitettua ryhmätapaamiskertaa, kotitehtäviä, harjoituksia, perhetapaamisen sekä arviointikeskustelun. Osallistujan kotona suoritetussa alkuhaastattelussa kartoitetaan osallistujan motivaatio osallistua valmennukseen. Välitystoiminnan pilotointimallissa kuntien kehitysvammaisten perhehoidosta vastaavat työntekijät saavat säännöllisesti kuvauksia perhekodeista, joissa on vapaita paikkoja. Kunnan työntekijät ottavat yhteyttä yksikköön kartoittaakseen kehitysvammaiselle asiakkaalle sopivaa perhekotia. Kunnan työntekijä ja yksikön työntekijä sopivat yhdessä sijoitusprosessin jatkomenettelystä.

Perhehoitajat ja kunnan työntekijät osallistuvat suunnitteluun
Yhteistoimintamallin valmistelu- ja suunnitteluvaiheen aikana kartoitetaan jo toimivien perhehoitajien sekä maakunnan kuntien kehitysvammaisten perhehoidosta vastaavien työntekijöiden kokemuksia, kehittämisideoita ja mielipiteitä kehitysvammaisten perhehoidosta ja suunnitellusta yhteistoimintamallista. Kyselyjen tuloksia hyödynnetään ja huomioidaan yhteistoimintamallin valmistelussa ja pilotointivaiheessa.

Tiedotetaan yhteistoimintamallista ja yksiköstä
Toiminnan etenemisestä, maakunnallisesta yhteistoimintamallista ja suunnitellusta kehitysvammaisten perhehoidon yksiköstä ja sen palveluista tiedotetaan säännöllisesti maakunnan kehitysvammaisten perhehoidosta vastaavia kuntien työntekijöitä ja kehitysvammaisten perhehoitajia kirjeitse ja sähköpostilla. Lisäksi järjestetään perehdytystä esimerkiksi työkouksissa ja infopäivissä. Yhteistoimintamallia esitellään niin maakunnan alueella kuin valtakunnallisesti. Lehtiartikkeleita julkaistaan maakuntalehdessä, maakunnan alueella ilmestyvissä paikallislehdissä sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilehdissä. Internetiä ja sosiaalista mediaa käytetään myös tiedotuskanavina.

Toimintaympäristö **

Pirkanmaan maakunnallinen kehitysvammaisten perhehoidon yksikkö perustettiin vuoden 2014 alussa. Yksikön maakunnallinen yhteistoimintamalli kehitettiin ja pilotoitiin Pirkanmaan maakunnallinen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön kehittämishankkeessa (KePe-hanke). Hanke toteutettiin 1.4.2012–31.3.2014. Hanketta edelsi kuntien tilaama Pikassos Oy:n esiselvitystyö.

Pirkanmaan kunnat hyväksyivät loppuvuodesta 2013 lautakuntakäsittelyissään Pirkanmaan maakunnallisen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön järjestäminen yhteistoimintana 1.1.2014 alkaen -sopimuksen ja Pirkanmaan maakunnallisen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön toimintaohjeen.

Yksikön toiminta perustuu kuntien omarahoitukseen. Hankkeen rahoituksesta 65 % tuli Euroopan aluekehitysrahastosta ja 35 % hankkeeseen osallistuvilta kunnilta. Tampereen kaupunki hallinnoi niin hanketta kuin Pirkanmaan maakunnallista kehitysvammaisten perhehoidon yksikköä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kehitysvammaiset

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Yhteistoimintamalli edellyttää
Maakunnallinen yhteistoimintamalli edellyttää, että alueen kunnat sitoutuvat toimintamallin kehittämiseen ja noudattavat päätettyjä linjauksia. Maakunnallisen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön toiminta perustuu kuntien tekemään sopimukseen. Sopimuksessa sovitaan kuntien kesken palveluiden järjestämisestä. Siinä sovitaan muun muassa maakunnallisen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön palvelut, maakunnallinen asiakasohjaus sekä kunnan työntekijän tehtävät, kun kehitysvammaista asiakasta sijoitetaan perhehoitoon. Yksikön toimintaa ohjaa toimintaohje. Toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten maakunnan alueella toteutetaan kehitysvammaisten henkilöiden toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Toimintaohje palvelee kaikkia osapuolia: perhehoitoa tarjoavaa kuntaa, perhehoidossa olevaa kehitysvammaista, hänen omaisiaan ja perhehoitajaa. Sopimus ja toimintaohje ovat kuntia sitovia.

Arvioidaan toimintaa
Yhteistoimintamallin pilotointivaihetta on hyvä arvioida ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Arvioinnissa selvitetään maakunnallisen yhteistoimintamallin vaikuttavuutta rakenteiden ja sisältöjen näkökulmasta. Pilotointivaiheen aikana suoritetaan itsearviointia ja dokumentointia. Arvioinnin tuloksia otetaan huomioon käytännön työssä.

Jaetaan hyviä käytäntöjä
Kertyneitä hyviä käytäntöjä jaetaan toiminnan edetessä perhehoidon tueksi ja perhehoitajien ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi. Maakunnallisen yhteistoimintamallin hyviä käytäntöjä ovat perhepankki, yhtenäiset hoitopalkkiot, kulukorvausten yhtenäinen arviointi ja määrittely, yhtenäiset toimintaohjeet, ennakkovalmennusmalli ja perhehoitajien rekrytointimalli sekä perhehoitajien välitysmalli. Yksikön toimintaan liittyvät lomakkeet, esimerkiksi maakunnallinen kehitysvammaisten perhehoidon toimeksiantosopimuslomake, lukeutuvat myös hyviin käytäntöihin. Hyvät käytännöt juurtuvat vakiintuneeksi toiminnaksi yksikön toiminnan aikana.

Ylläpidetään yhteistyöverkostoja
Maakunnallisen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön valmistelussa ja toteutuksessa on mukana kaikki maakunnan kunnat. Esimerkiksi ohjausryhmän toiminnassa on edustaja maakunnan jokaisesta kunnasta. Tämä edesauttaa kuntien sitoutumista toimintamallin valmisteluun. Kuntayhteistyötä ja sitoutumista yhteistoimintamallissa edesauttaa myös mahdollinen esiselvitys, jossa kartoitetaan maakunnallisen yhteistoimintamallin rakentamisen edellytykset ja tarpeet. Jo pilotointivaiheessa muodostetaan ja ylläpidetään toimivia yhteistyöverkostoja ja yhteistyökumppaneita suunniteltua yksikköä varten. Esimerkiksi ennakkovalmennuksessa käytetään vierailevina luennoitsijoina paikallisia järjestöjä ja pelastuslaitosta.
 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Maaliskuussa 2014 perhepankissa on 108 perhehoitajaa ja 66 perhekotia. Tilapäistä perhehoitoa annetaan 35 perhekodissa ja pitkäaikaista perhehoitoa 28 perhekodissa. Noin 90 pirkanmaalaista kehitysvammaista käyttää tilapäistä tai pitkäaikaista perhehoitoa.

Kunnat säästävät ja työ tehostuu

Maakunnallisen yhteistoimintamallin avulla vältetään kuntien päällekkäistä työtä kehitysvammaisten perhehoidossa. Yhteistoimintamalli luo yhdenmukaiset toimintatavat ja linjaa muun muassa kehitysvammaisten hoitoisuuden arviointia yhdenmukaiseksi. Kehitysvammaisten perhehoitopalvelun saatavuus, laatu, organisoinnissa tarvittava osaaminen ja palvelun kustannustehokkuus ovat keskeisiä elementtejä, jotka toteutuvat maakunnallisessa yhteistoimintamallissa.

Kansikuva
KePen logo värillisenä

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Kehitysvammaisuus Perhehoito Yhteistyö

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Kehitysvammaiset, vammaiset